Kilpailuttaminen on alkanut - osaammeko kilpailla?
Lääkärilehden päätoimittaja kirjoitti jokin aika sitten pääkirjoituksessaan HUSin tarjouskilpailusta. Tässä tarjouskilpailussa tietyissä leikkauksissa yksityissektorin halvimmat tarjoushinnat olivat 17 % kalliimmat kuin HUSin hinnat. Tämän perusteella päätoimittaja kyseenalaisti yksityissektorin edullisuuden.
Jos asia on todella näin, täytyy HUSin organisaatiota onnitella toiminnan merkittävästä tehostamisesta. Tässä yhteydessä herää kuitenkin ajatus ns. ristisubventiosta. Tämä termi tarkoittaa sitä, että kilpailutettavien tuotteiden hinnat painetaan alas ja vastaavasti niiden tuotteiden hinnat, jotka eivät ole kilpailun piirissä, nostetaan.
Toivottavasti näin ei ole asianlaita. Ristisubventio ei sovi tämän päivän avoimeen kilpailuun. Se johtaisi siihen, että ennestään kalliit hoidot tulisivat vieläkin kalliimmiksi.
Tähän seikkaan on myös kilpailuvirasto kiinnittänyt huomiota tarkastellessaan Suomen terveydenhuollon markkinoita ja niiden toimivuutta. Viime kädessähän kyseessä ovat kuntien ja veronmaksajien rahat. Esimerkkinä todettakoon, että HUSissa kallein 1 % potilaista aiheuttaa noin 35 % laskutuksesta.
Tuoreessa eduskunnan kanslian julkaisussa Suomen terveydenhuollon tulevaisuudet todetaan, että mikäli terveydenhuollossa halutaan säästää - mikä on ilmeinen tarve - tulisi pyrkiä parantamaan hoidon aiheiden ja hoitoprosessien sisältöä kalliiksi tulevan 20 %:n potilasosuuden kohdalla.
Kilpailuttaminen terveydenhuollossa on jo tätä päivää. Vakuutusyhtiöt ovat alkaneet kilpailuttaa palvelujen tuottajia tämän vuoden alusta poistuneen ns. laastariveron seurauksena. Hoitotakuunkin puitteissa kilpailuttaminen varmasti kuluvan vuoden aikana lisääntyy, mikäli sovituista aikatauluista pidetään kiinni.
On varsin tärkeää heti alkumetreistä lähtien ryhtyä toimimaan avoimella ja reilulla kilpailutuksella, ettei asioita jouduttaisi oikomaan juristien toimesta. Se tulisi kalliiksi ja hidastaisi prosesseja.