Suomen lääkärimäärä kasvaa ja lääkärikunta fragmentoituu, mutta kollegiaalisuus yhdistää kaikkia lääkäreitä työpaikasta, toimenkuvasta tai työskentelysektorista riippumatta.

Kollegiaalisuus on arjen arvostusta ja sujuvaa yhteistyötä yhteiseen päämäärään, potilaan parhaaksi, todettiin Lääkäriliiton kollegiaalisuusvuoden päättäneessä juhlaseminaarissa. Se ei ole virheiden peittelyä tai omien töiden vyöryttämistä muille.

HYKS:n erityisvastuualueen Vuoden Kollega, reumatologi Tom Pettersson kertoi kollegiaalisuuden korostuvan työssään harvinaisten sairauksien hoitokokouksissa, joissa usean alan erikoislääkärit pohtivat vakavasti sairaan potilaan hoitoa.

- Kaikilla on yhteinen vastuu potilaasta ja kaksi päämäärää, hyvä ilmapiiri sekä taudin määrittely ja hoito. Ajatukset lähtevät lentoon hyvässä keskustelussa ja lopputulos on parempi kuin osallistujien aritmeettinen summa, hän kuvasi.

TAYS:n erityisvastuualueen Vuoden kollega, terveyskeskuslääkäri Raija Järvenpää muistutti kollegiaalisuuden olevan myös taitoa kysyä ja kyseenalaistaa.

Piiriylilääkärit Annu Tertsunen ja Juho Kivistö toivat seminaariin jäsentilaisuuksista kerättyjä ajatuksia kollegiaalisuudesta.

- Kollegiaalisuus on normaalia hyvää yhteistyötä lääkärien välillä. Pienetkin asiat lisäävät yhteistyön henkeä. Kun käyntitekstiin kirjataan, että potilas tulee kollega sen ja sen lähettämänä, on kollegan työtä huomioitu, Kivistö nosti esimerkiksi.

- Kollegiaalisuus on kaikkien lääkärien samanarvoisuutta. Asioita katsotaan helposti vain oman erikoisalan näkökulmasta, mutta kollegiaalisuus takaa potilaan sujuvan hoidon, Tertsunen lisäsi.

Kollegiaalisuuden teemavuosi loppui virallisesti liiton vuosipäivään, mutta keskustelu aiheesta jatkuu, muistutti liiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Uudet kollegiaalisuuohjeet:

www.laakariliitto.fi > Edunvalvonta ja työelämä > Liiton ohjeet > Kollegiaalisuus