Euroopan komissio antoi 22.9. esityksen työaikadirektiivin muuttamiseksi. Muutosten taustalla on EU:n jäsenmaiden ja työnantajien halu saada lisää joustavuutta työmarkkinoille. Esitystä on jo ehditty kritisoida. Asian käsittelystä odotetaan pitkää ja vaikeaa.

Voimassaolevassa työaikadirektiivissä on kaksi kohtaa, joiden vaikutuksia ja jatkoa komission piti arvioida 23.11.2003 mennessä. Nämä kohdat koskivat viikkotyöajan keskiarvon laskemiseen käytetyn vertailujakson pituutta sekä ns. yksilöllistä opt-outia eli mahdollisuutta sanoutua irti viikoittaisen enimmäistyöajan 48 tunnin katosta.

Viime vuosina EU:n tuomioistuin on kuitenkin antanut kaksi merkittävää tuomiota, joissa se on tulkinnut lääkäreiden työajan määrittelyä. Näiden SIMAP- ja Jäger-päätösten mukaan kaikki työnantajan vaatimuksesta työpaikalla vietetty aika tuli lukea työajaksi, vaikka lääkäri saisi välillä nukkuakin. Koska tuomiot herättivät suurta huolta ja vastustusta monessa jäsenvaltiossa, komissio päätti nostaa työajan määrittelyn kolmanneksi arvioitavaksi kysymykseksi.

Keväällä komissio konsultoi eurooppalaisia työmarkkinajärjestöjä direktiivin muutoksesta kehottaen näitä neuvottelemaan asiasta keskenään. Työnantajapuoli ei kuitenkaan ollut halukas neuvotteluihin, joten komissio päätti laatia virallisen muutosesityksen.

Muutosehdotuksen pääsisältö

Lääkäreiden kannalta, sekä myös periaatteellisesti, merkittävin muutos liittyy työajan määrittelyyn. Komissio ehdottaa lisättäväksi työajan ja lepoajan määritteiden väliin uuden luokan nimeltä päivystysaika. Tällä tarkoitettaisiin kaikkea sitä aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan käytettävissä työpaikallaan. Varallaoloa kotona ei luettaisi tähän.

Päivystysajasta erotettaisiin alaluokka nimeltä ei-aktiivinen päivystysaika. Tätä aikaa ei pidettäisi työaikana, ellei kansallisella lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla toisin määriteltäisi. Ehdotus siis kumoaisi SIMAP- ja Jäger-tuomiot.

Toinen muutos liittyy opt-outiin. Esityksen mukaan yksilöllinen opt-out olisi pääsääntöisesti mahdollista vain, jos siitä on etukäteen sovittu työehtosopimuksella. Joka tapauksessa opt-outiin vaadittaisiin aina työntekijän henkilökohtainen kirjallinen suostumus, joka olisi määräaikainen. Lisäksi, vaikka työntekijä sanoutuisikin irti keskimääräisestä 48 tunnin viikkotyökatosta, hän ei saisi minään viikkona tehdä yli 65 tuntia töitä.

Kolmanneksi esitetään, että jäsenvaltioilla olisi oikeus lailla pidentää vertailujaksoa enintään 12 kuukauteen ilman neuvotteluja, tosin työmarkkinaosapuolia kuultuaan. Vertailujaksolle tulisi kuitenkin uusi raja: se ei missään tapauksessa saisi olla pidempi kuin työntekijän työsopimuksen pituus.

Ensimmäiset reaktiot kriittisiä kummaltakin puolelta

Komission työllisyyspääosasto on yrittänyt laatia esityksen, joka todennäköisimmin saisi poliittisen hyväksynnän. Ensivaiheen reaktioista päätellen odotettavissa on kuitenkin pitkä ja raskas prosessi. Etenkin työntekijäjärjestöt ovat julkituoneet huolensa sen suhteen, että esitys antaa jäsenvaltioille paljon nykyistä enemmän valtaa tehdä päätöksiä ilman neuvotteluja. EAY:n puheenjohtaja John Monks pelkää henkilökohtaisen opt-outin käytön yleistyvän uuden ehdotuksen myötä. Hänen mukaansa ehdotus suo työnantajalle yksipuolisen mahdollisuuden järjestää työaika 12 kuukauden ajanjakson aikana, ja käytännössä lopettaa työntekijän työaikasuojelun päivystystyön osalta.

Iso-Britannia on voimakkaasti puolustanut joustavuuden säilyttämistä taloudessa, ja se kritisoi esityksen asettamia rajoituksia henkilökohtaiselle opt-outille. Erityisesti vastustetaan sitä, että työntekijäjärjestöillä olisi veto-oikeus opt-outin käyttöön. Puola, Saksa, Irlanti ja Tanska ovat olleet samoilla linjoilla.

Tästä eteenpäin työaikadirektiivistä päättävät Euroopan unionin neuvosto ja parlamentti. EU:n jäsenmaiden työministerit keskustelevat esityksestä kokouksessaan 4.10. EU:n puheenjohtajamaa Hollanti on ilmoittanut, että se haluaa saada neuvoston päätöksen aikaan joulukuuhun mennessä, mutta koska neuvoston on ensin odotettava parlamentin päätöstä, tämä aikataulu lienee turhan optimistinen.