- Pahin mahdollinen vaihtoehto on se, että HUS imuroi potilaat, lääkärit ja rahat, toteaa Kouvolan kaupungin johtava ylilääkäri Kati Myllymäki erva-yhteistyöstä Kouvolan näkökulmasta.

Vuonna 2009 kuusi kuntaa - Jaala, Kuusankoski, Elimäki, Valkeala, Anjalankoski ja Kouvola - yhdistettiin uudeksi Kouvolaksi. Samalla myös sosiaalitoimi ja terveydenhuolto yhdistettiin, ja siirryttiin tilaaja-tuottajamalliin. Asukkaita uudessa Kouvolan kaupungissa on yhteensä noin 89 000.

- Kouvola pysyy Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eli Carean jäsenenä ja ostaa siltä keskussairaalan palveluita, kuten synnytykset ja syöpähoidot. Osan hoidoista se järjestää itse, selventää Kati Myllymäki.

- Erityistason erikoissairaanhoito hankitaan pääsääntöisesti entiseen malliin HUS:sta, Myllymäki jatkaa.

Kouvolalainen

kauhuskenaario

Myllymäen mielestä pahimmassa mahdollisessa kauhuskenaariossa HUS imuroi potilaat, lääkärit ja rahat. Keikkabisnes, ulkoistukset ja yksityistäminen puolestaan syövät maakunnista erikoissairaanhoidon.

- Tämä johtaisi ennen pitkää muun muassa siihen, että maakuntasairaaloiden perinteisesti hyvä kliininen koulutus rapautuu.

Myllymäki pelkää, että perusterveydenhuolto menee polvilleen, kun kuntatalous heikkenee ja erikoissairaanhoidon konsultaatio- ja koulutustuki katoaa etäälle.

- Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus vääjäämättä heikkenevät - varsinkin haavoittuvien ryhmien näkökulmasta.

Koska terveyskeskuslääkäreitä on vähän, ihmiset väistämättä turvautuvat enemmän työterveydenhuollon palveluihin.

- Käymme aika ajoin vääntöä siitä, ketkä potilaat kuuluvat työterveydenhuollon ja ketkä terveyskeskuksen piiriin. Tilanne, jossa potilasta hoidetaan osittain terveyskeskuksen ja osittain työterveydenhuollon potilaana, on aika absurdi ja lisää kokonaiskustannuksia. Toivottavasti edes tiedot lääkityksestä kulkeutuvat työterveyshuollosta siinä vaiheessa, kun e-resepti on kaikkien käytössä.

Parasta erva-yhteistyötä

- Olisi hyvä, jos HUS tukisi kaupunkien ja sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoitoa. Työnjako ei voi olla pelkkää Helsinkiin keskittämistä, vaan sen tulisi olla myös hajakeskittämistä.

Myllymäen mukaan tutkimusta pitäisi tehdä enemmän terveyskeskuksissa ja maakunnissa.

- Tärkeää on myös yhteinen, toimiva potilastietojärjestelmä, Myllymäki toteaa.

Pula lääkäreistä

Yksi Kouvolan terveydenhuollon suurimmista ongelmista on jatkuva lääkäripula. Myllymäki toivookin, että Kouvolaan, ja ylipäätänsä maakuntiin, saataisiin enemmän kokeneita lääkäreitä.

- Maakunnissa työskentelevät terveyskeskuslääkärit ja erikoislääkärit ovat todella tiukoilla. Se, että erikoislääkärit tulevat tekemään yksittäisiä päivystysvuoroja, ei valitettavasti kehitä toimintaa.

Myllymäki itse on ollut töissä monilla eri paikkakunnilla ympäri Suomen, muun muassa Utsjoella.

- Se on ollut erittäin hyödyllistä niin ammatillisen kehitykseni, urakehitykseni kuin elämänkokemuksenkin kannalta. Nuoria kollegoja olisi hyvä kannustaa työskentelemään muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla tai omassa yliopistosairaalassaan.

Samalla Myllymäki toivoo, että maakunnan juniorilääkärit pääsisivät vastavuoroisesti Helsinkiin näkemään ja oppimaan asioita.

Maakunnassa työskentelyä Myllymäki suosittelee myös kokeneemmille lääkäreille.

- Jos haluaa kehittyä ammatissaan, pitää välillä mennä pois omalta mukavuusalueeltaan, Myllymäki toteaa.

Viitisenkymmentä Helsingin erva-alueen luottamusmiestä kokoontui Kirkkonummelle elokuun lopussa. Aluepäälliköiksi luottamusmieskaudelle 2011-2014 valittiin yksimielisesti terveyskeskuslääkäri Johanna Salmio, HYKS:n silmä-korvasairaalan apulaisylilääkäri Risto Avela ja terveyskeskuslääkäri Jaana Puhakka.

Kaikki kolme ovat toimineet aluepäällikköinä jo aikaisemmin: Avela vuodesta 2001, Salmio vuodesta 2004 ja Puhakka vuodesta 2008. Avelan ja Puhakan vastuualueina on Helsinki ja Uusimaa. Salmion vastuualueena on Kaakkois-Suomi, johon kuuluu Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.