Kouvolan seudun terveydenhuolto muutoksen pyörteissä
Vuoden vaihteessa Kouvolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä sai uuden jäsenen, Anjalankosken. Liitos tapahtui liikkeenluovutuksena. Kymenlaaksolaisilla riittää muutenkin haasteita, sillä Kuusankosken terveysasemat ulkoistetaan pian.
Uuden vuoden rakettien paukkuessa Kouvolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä täytti vuoden. Vuodessa kuntayhtymä on vahvistunut Kuusankosken ja Jaalan, sekä nyt mukaan tulleen Anjalankosken asukkailla. Väestöpohja on kasvanut 83 000:een.
Terveyskeskuskuntayhtymän laajentamisen tähtäimenä on arveltu olevan kaikkien alueen kuntien yhdistyminen tulevaisuudessa. Ensin olisi kuitenkin ratkaistava esimerkiksi väestön lisääntyvä sairastaminen ja tälläkin hetkellä akuutti lääkäripula.
Anjalankosken liittymisen kuntayhtymään on pelätty pahentavan lääkäripulaa entisestään. Tällä hetkellä terveysasemalla on täytettynä alle puolet viroista.
- Lääkäripulan hoitaminen reppufirmojen avulla on ollut kalliimpaa kuin koko vastaanottotoiminnan kilpailuttaminen. Nyt lääkäripulaan haetaan ratkaisua tehokkaammin ja ehkä pari prosenttia halvemmallakin, kuntayhtymän johtaja Anne Kajander muistuttaa.
Uusi alku
Menneenä syksynä Anjalankoskella on siis kuohunut tuttuun tapaan. Anjalankosken liittymisen yhteydessä sovelletaan lääkäreihin ensimmäistä kertaa viranhaltijalain liikkeenluovutussäännöksiä. Liikkeenluovutuksen idea on, että uuden työnantajan palkkalistoille siirrytään entisin ammattinimikkein ja entisin palkkaeduin. Vuosi sitten Kuusankosken kaupungin ja Jaalan kunnan työntekijät siirtyivät siirtosopimuksella vanhoina työntekijöinä terveyskuntayhtymän palvelukseen. Siirtyjät kirjoittivat suostumuksensa, vaikkei kaikkia palvelussuhteen muutoksia voitu tietää etukäteen. Silloin muun muassa lääkäreiden työsuhdeasiat aiheuttivat erittäin suurta kitkaa.
- Nyt olemme optimistisempia, sillä siirtyvän henkilöstön etujen säilyminen on tässä tilanteessa ennakoidumpaa ja toiminnan suunnitteluun on panostettu, Kuusankosken lääkäreiden luottamusmies Anssi Lahti kertoo.
Anne Kajanderin mielestä kuntayhtymän laajenemisen etuna on toiminnan tehostuminen. Esimerkiksi työnjako lääkäreiden ja hoitajien välillä paranee. Kajanderin mielestä liittyminen myös parantaa ja yhtenäistää henkilöstöpolitiikkaa
Epäkohtia kuitenkin löytyy. Luottamusmiehet ja Lääkäriliitto ovat tehneet paljon työtä selvittääkseen, miksi terveyskuntayhtymässä samankaltaisissa tehtävissä työskentelevien palkat vaihtelevat.
- Kyllä tätä asiaa on työstetty aiemminkin. Mutta liittymisen yhteydessä käynnistyi myös uusi palkkarakenteiden tarkastelu, jossa katsotaan ammattinimikkeetkin uudelleen, Kajander sanoo.
Raha puhuu
Kouvolan seudulla tapahtuu pian toinenkin muutos. Kuusankosken ja Voikkaan terveysasemat ulkoistetaan. Palvelun tuottajaksi on valittu tarjouskilpailun perusteella Medimanni Oy. Terveydenhuollon henkilöstöpalveluja tuottavan yrityksen on tarkoitus vastata kuusankoskelaisten avovastaanottopalveluista seuraavat kaksi vuotta. Tällä hetkellä käynnissä ovat tarkemmat neuvottelut sopimuksen sisällöstä. Neuvoloista ja vuodeosastoista vastaa edelleen Kouvolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä.
Maaliskuulle suunniteltu ulkoistus lykkääntyy, jos tarjouskilpailun hävinnyt MedOne Oy päättää viedä ratkaisun markkinaoikeuteen. Kuntien yksityissektorille tekemien tarjouspyyntöjen yleistyttyä ovat myös markkinaoikeuteen tehdyt muutoksenhaut lisääntyneet.
- Varmaa kuitenkin on, että yksityistäminen tulee parantamaan terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta Kuusankoskella, joka on kärsinyt pahimmin lääkäripulasta, Anne Kajander kertoo.
Kuusankoskella on ollut 11 lääkärinvirasta täyttämättä 6. Tilanne on ollut Kouvolan seudun huonoin. Ottamalla käyttöön noin 20 000 ihmistä hoitavat ostopalvelulääkärit syntyy säästöä arviolta 100 000-150 000 euroa. Samalla kyetään parantamaan menojen ennustettavuutta. Periaatteena on, että palveluntuottaja takaa tietynsuuruisen lääkärityövoiman käytössäolon keskeytymättömästi. Kouvolan seudun terveyskuntayhtymä on tarjouspyynnössään ilmoittanut, mitkä toiminnot kuuluvat tarjouspyynnön piiriin ja mitä palveluntuottajan sitoutettuna tulee tehdä. Palveluntuottaja suunnittelee, miten se hoitaa velvoitteensa. Tähän kuuluu myös henkilöstö- ja taloussuunnittelu. Jos menot ylittyvät, riski on yrityksellä eikä terveyskuntayhtymällä.
Ei virkavapaata
Ulkoistamiseen liittyen Kuusankosken lääkäreille ei myönnetä virkavapaata. Heidän on siis siirryttävä Kouvolan tai Anjalankosken terveysasemille tyhjiin virkoihin tai irtisanouduttava. Hoitajat saavat kahden vuoden virkavapauden Medimannille siirtymistä varten. Ilman virkavapaata jäävät Kuusankosken omalääkärit ovat kokeneet tilanteensa epäoikeudenmukaiseksi.
- Joillakin alueilla on pitkäaikaisia lääkäri-potilassuhteita, joiden yhteydessä mietimme virkavapauden mahdollisuutta. Pääsääntöisesti tarkoitus on kuitenkin, että Kuusankoskelta vapautuvat lääkärit paikkaavat lääkäripulaa muualla kuntayhtymässä, Kajander summaa.
Kouvolan seudun kuntayhtymän perustamiseen ja Kuusankosken terveysasemien ulkoistamiseen on liittynyt paljon epävarmuutta. Lääkärit ovat kokeneet, että johdon päätökset ovat vaihdelleet ja muuttuneet nopeassa tahdissa.
- Näinkin suuren terveysaseman ulkoistaminen kilpailutuksineen on erittäin monimutkainen asia ja vaatii johdolta selkeyttä ja halua tukea työntekijöitä, Lahti muistuttaa.
Kuntayhtymän johtaja Anne Kajander kertoo, että henkilöstö on jaksanut muutokset olosuhteisiin nähden hyvin.
- Toisaalta väsymystä ja stressiä on lisännyt myös lääkäripulan ja väestövastuun yhdistelmä, Anne Kajander uskoo.
Jatkuva vai väliaikainen ratkaisu?
Kilpailu lääkärien työvoimavuokrauksessa on lisääntynyt. Kilpailu pyrkii painamaan myös palvelujen kokonaishintaa alemmas.
- Tässä palveluja tarjoavan yrityksen on oltava tarkkana. He eivät saa sitoutua hoitamaan työtä alihintaan, kestämättömällä miehityksellä tai toimintamalleilla, Lahti muistuttaa.
Esimerkiksi erittäin vakavasta lääkäripulasta kärsineessä Lahdessa järjestely on koettu toimivana ja entiseen verrattuna huomattavan paljon parempana ratkaisuna. Ylilääkärin työnkuva on painottunut lähiesimiehen suuntaan. Moni aikaa vievä kunnallisen ylilääkärin tehtävä, kuten rekrytointi ja henkilöstöhallinnon tehtävät, ovat poistuneet. Näin aikaa jää tuotettavan toiminnan laadun ja vaikuttavuuden seurantaan. Myös henkilöstön työoloista ja jaksamisesta kyetään huolehtimaan paremmin.
Kuusankoskella terveysasemien ulkoistaminen on suunniteltu alun perin määräaikaiseksi ratkaisuksi. Vielä on epäselvää, jääkö se pysyvämmäksi toimintamalliksi.
- Tietenkin on riski, että osa lääkäreistä lähtee. Siksi ei voida varmuudella sanoa, onko kilpailuttaminen sittenkään lääkäripulan ratkaisu muualla kuntayhtymässä. Sen ratkaisevat yksittäiset lääkärit, Kajander sanoo.
Kajander ihmettelee, ettei julkisen ja yksityisen palveluntuottajan rinnakkain toimimista ole kokeiltu sairaaloissa.
Hänen mielestään osastojen palvelut esimerkiksi erikoissairaanhoidossa voitaisiin hyvin kilpailuttaa.
Anssi Lahti muistuttaa, ettei kukaan taida vielä tietää, miten avoterveydenhuollon palvelut kunnissa järjestetään esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Ruotsissa joka viides maan 900:sta terveysasemasta on muun kuin kunnan hoitama.