Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry:n toimintakausi 1.10.2002- 30.9.2003 oli yhdistyksen 83. Yhdistys perustettiin Etelä-Pohjanmaan kunnanlääkäriyhdistyksen aloitteesta valvomaan kunnanlääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään täydennyskoulutusta.

Yhdistys on ollut aktiivisesti mukana maamme terveyskeskuslääkärien edunvalvonnassa, seurannut ja pyrkinyt vaikuttamaan terveyspoliittisiin ilmiöihin sekä järjestänyt kolmatta vuotta jäsenilleen täydennyskoulutusta oman lääkärilähtöisen järjestelmänsä kautta.

Edunvalvonnan alueella yhdistys on ollut mukana lääkärisopimuksen jatkuvan neuvottelumenettelyn mukaisessa työryhmätyöskentelyssä ja pyrkinyt tässä kehittämään omalääkäritoimintaa aiheelliseksi näkemäänsä suuntaan kohti rajatumpaa työmäärää. Paikallisen sopimisen roolin jatkuvasti kasvaessa on yhdistys pyrkinyt omalta osaltaan jakamaan tätä koskien informaatiota sekä tukemaan paikallisten sopimusten syntyä.

Kansalliseen terveysprojektiin liittyviä hankkeita ja säädösten valmistelua on seurattu huolella. Tänä vuonna erityisesti hoitotakuun valmistelu on ollut keskeisellä sijalla ja yhdistys on osallistunut asiaa koskeviin seminaareihin sekä kuulemistilaisuuksiin.

Suuri huolenaihe yhdistykselle on ollut se, että terveyskeskusvirkoihin on ollut monin paikoin vaikeuksia saada lääkäreitä ja että tilannetta on jouduttu korjaamaan keinoin, jotka eivät palvele potilas-lääkärisuhteen jatkuvuutta eivätkä tue omalääkäritoiminnan periaatteita. Siksi yhdistyksessä on käynnistetty ideointi ja valmistelu, jonka tähtäimenä on saada perusterveydenhuolto lääkärikuntaa houkuttelevaksi.

Mittavan haasteen kuluneelle vuodelle muodosti elokuun lopulle ajoittunut 13. Pohjoismainen yleislääketieteen kongressi, jonka järjestelyistä Kunnallislääkäriyhdistys yhdessä Suomen yleislääketieteen yhdistyksen kanssa vastasi. Tiiviin aikataulun takia kongressin valmistelu työllisti Kunnallislääkäriyhdistystä runsaasti koko toimintavuoden ajan. Kongressi onnistui hyvin sille asetettujen tavoitteiden suhteen, ja se sai kiitosta osakseen niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta osallistujilta.

Toisena yleislääkärikuntaa yhdistävänä tekijänä voidaan pitää kahden merkittävän valtakunnallisen koulutustapahtuman, Kunnallislääkäripäivien sekä yleislääketieteen päivien järjestämistä ensimmäistä kertaa yhteisenä tapahtumana.

Kuluvana kautena valmistauduttiin Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleihin, joissa yhdistys on mukana omalla vaaliliitollaan.

TOIMINTA

EDUNVALVONTA

Yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on perusterveydenhuollossa toimivien lääkäreiden palkkauksesta ja työolosuhteista huolehtiminen. Edunvalvontatyötä tapahtuu monella tasolla. Olemme aktiivisesti mukana lääkärisopimuksessa 2001-2002 asetettujen edelleen työtään jatkavien työryhmien toiminnassa. Näissä työryhmissä tarkastellaan palkkaus- ja työaikajärjestelmiä kokonaisuutena. Niin ikään edustajamme osallistuvat Lääkäriliiton edunvalvontavaliokunnan ja järjestövaliokunnan työhön.

Paikallistason edunvalvontaan osallistumme aluetoimikuntien, yhteyslääkäreiden ja yksittäisten jäsentemme kautta. Paikallistason edunvalvonta on korostunut viime vuosina ja sitä tuetaan.

Yhdistys on ponnekkaasti pyrkinyt väestövastuisen toimintamallin kehittämiseen perusterveydenhuollossa. Mallin toimivuuden suurimpana uhkana ovat tällä hetkellä ongelmat työn rajaamisessa, mikä on johtanut rekrytointiongelmiin. Edunvalvonnallisesti tärkeimmät tavoitteet ovatkin nyt lääkärin työmäärän rajaaminen omaan väestöön väestökaton ohella sekä muun työn määrän kohtuullisuuden varmistaminen. Tämän ohella keskeisiä tavoitteita ovat jatko- ja täydennyskoulutuksen turvaaminen sekä perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen sisällöllisen laadun takaaminen.

Perusterveydenhuolto elää murrosaikaa. Perinteisen virkalääkärinä tehdyn työn rinnalle on tullut erityisesti työvoimaa vuokraavien yritysten kautta mutta myös ammatinharjoittajana tehty työ. Toimintavuoden aikana on johtokunnalle järjestetty koulutusta aiheena lääkäri ammatinharjoittajana. Ammatinharjoittajuus tuo uusia haasteita edunvalvontatyöllemme.

TERVEYSPOLITIIKKA

Merkittävin tehtävä on tälläkin toimintakaudella ollut kansallisen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisprojektin seuranta. Tulokset tästä huhtikuussa 2002 julkaistusta projektista ovat toistaiseksi osoittautuneet vaatimattomiksi, tosin monen jatkotyöryhmän työskentely on vielä kesken.

Keväällä 2003 julkistettu uusi hallitusohjelma on periaatteeltaan perusterveydenhuoltomyönteinen. Hallitusohjelma jättää kuitenkin monta asiaa tässä suhteessa avoimeksi etenkin rahoituksen suhteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta on korotettu, mutta valtion kuntatuki muuta kautta on vähentynyt. Ongelmaksi muodostunee se, miten voidaan varmistaa, että kyseinen valtionosuus kohdentuu nimenomaan terveydenhuoltoon.

Terveydenhuollon kokonaisrahoituksen uudistaminen on ollut esillä julkisuudessa useaan otteeseen näyttävästikin, mutta mitään oleellista uutta asiassa ei ole saatu kehitetyksi.

Tärkeinä osa-alueina järjestömme terveyspolitiikassa ovat olleet erilaiset alueelliset hankkeet, henkilöstön saatavuuden turvaaminen, koulutukseen ja siinä erityisesti täydennyskoulutukseen liittyvät asiat sekä hoitoketju- ja hoitotakuumallit.

Tällä hetkellä on suunnitteluvaiheessa ja osin jo aloitettukin henkilöstön työnjakoon liittyen useita kokeiluja. Näistä toivotaan tulevaisuudessa ratkaisumalleja ainakin haja-asutusalueiden terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen. Kainuun maakuntahallintomallin valmistelua on seurattu mielenkiinnolla ja pohdittu sen etuja ja haittoja perusterveydenhuollon ja perusterveydenhuollossa toimivien lääkärien kannalta.

Geneeristen valmisteiden vaihtovelvollisuuden toteutuminen huhtikuussa 2003 on ollut myös esillä järjestömme terveyspoliittisissa keskusteluissa. Ongelmia lääkevaihtoon liittyen on odotetusti jonkun verran ollut.

Työvoiman heikko saatavuus terveyskeskuksiin on jatkunut. Tämän seurauksena työvoiman vuokraus on lisääntynyt edelleen. Päivystyksen lisäksi myös normaaleja terveyskeskustoimintoja on ryhdytty hoitamaan työvoimaa vuokraavien yritysten kautta. Kunnallislääkärit ry:n tavoite on jo vuosia ollut omalääkärijärjestelmän laajempi käyttöönotto ja kehittäminen. Nyt kaksi kolmasosaa väestöstämme kuuluu omalääkärijärjestelmän piiriin. On kuitenkin vaikea selvittää. kuinka suuren prosenttiosuuden kohdalla tämä toteutuu, koska virkoja on täyttämättä ja sijaistamatta terveyskeskuksissa huomattavia määriä.

Työolosuhteet, kuten työn pakkotahtisuus ja oman työn hallinnan puuttuminen ovat syy siihen, miksi terveyskeskuksiin ei nykyään hakeudu riittävästi lääkärityövoimaa. Sijaistamattomien virkojen työmäärä kaatuu paikalla olevien tehtäväksi. Tilanne on monin paikoin muuttunut niin ongelmalliseksi, että ajatuksia uusista toimintamalleista perusterveydenhuollossa on monilla foorumeilla tuotu esiin.

KOULUTUS

Yhdistyksen täydennyskoulutusjärjestelmä käynnistyi v 2001, ja se on ollut yhdistyksen kannalta yksi mittavimmista ja näkyvimmistä toimintamuodoista. Tilaisuuksien määrä on ollut viime toimintavuonna 45 kpl joissa yhteensä osallistujia 1047. Tilaisuuksista saatu palaute on ollut hyvin positiivista. Koulutustapahtumien suunnittelusta vastaavia aluekoordinaattoreita on ollut tänä vuonna 31.

Jokavuotisia valtakunnallisia koulutustapahtumia ovat olleet huhtikuun lopulle ajoittuva kunnallislääkäriristeily sekä marraskuun lopun kunnallislääkäripäivät. Risteilyn kohteena oli tällä kertaa Riika, jonka saama suosio yllättikin järjestäjät täysin, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Aiheina oli naisten terveyteen liittyviä luentoja sekä juridiikkaa. Erityisesti esitys yksityiselämän juridiikasta sai paljon kiitoksia.

Kunnallislääkäriyhdistys ja Suomen yleislääketieteen yhdistys järjestivät syksyn 2002 valtakunnalliset koulutuspäivänsä ensimmäistä kertaa yhdessä. Tapahtuman lähtökohtana oli saattaa eri tahoilla toimivat yleislääkärit maassamme yhteen ja tutustuttaa paremmin toisiinsa sekä yhdistää voimavaroja ja kehittää yhteistyötä terveyskeskusten ja yleislääketieteen laitosten välille. Kaksipäiväiset Kunnallislääkäri- yleislääketieteen päivät pidettiin Espoon Dipolissa marraskuun lopussa ja onnistuivat erinomaisesti. Aiheina oli yleislääkärin tutkimustyö tänään, terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus sekä avohoidon akutologia. Syksyn 2003 osalta käytiin myös pitkään neuvotteluja yhteisten päivien järjestämisestä, mutta tällä kertaa ei saatu molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Neuvottelujen tuloksena välit yleislääketieteen yhdistykseen ovat kuitenkin lähentyneet ja jatkossa on mahdollista edelleen toteuttaa päivät yhteistyössä.

Yhdistys järjesti Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen kanssa lääkäreille ja hammaslääkäreille kohdistetun suun terveyttä ja vammoja käsitelleen koulutuspäivän lokakuussa.

Yhdistys on ollut jo usean vuoden ajan aktiivisesti mukana järjestämässä kursseja Helsingin valtakunnallisille lääkäripäiville sekä ollut osallisena sen suunnitteluorganisaatiossa. Vuoden 2003 lääkäripäiville yhdistys oli järjestämässä viittä kurssia, joista osa järjestettiin yhteistyössä muiden lääkäriyhdistysten kanssa.

Terveyskeskuslääkärin tutkimusapurahan saivat tänä toimintavuonna Risto Ihalainen ja Päivi Savolainen, kumpikin 2000 euroa.

JULKAISUT

Kunnallislääkäri-lehti

Toimintavuosi oli lehden 18, ja sen aikana uudistettiin lehden ulkoasu ja yhdenmukaistettiin sen ja Kunnallislääkäri vuosikirjan graafinen layout. Lehden FiMnet- verkkojulkaiseminen käynnistyi vuoden 2003 alusta. Geneerisiin lääkkeisiin vaihtamista koskeneiden määräysten voimaantulo keväällä 2003 heijastui jossakin määrin ilmoitusmarkkinoihin.

13. pohjoismaisen yleislääkärikongressin johdosta julkaistiin yksi monikielinen teemanumero, sisältönään mm. suomalaisen yleislääketieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen ajankohtaisasioita.

Toimintavuonna lehden volyymi oli 8 numeroa, joissa oli yhteensä 416 painosivua ja 163 artikkelia tai kirjoitusta. Lehden painos oli keskimäärin 9 500 kpl.

Lehti lähetettiin kaikille terveyskeskusten lääkäreille, yleislääketieteen erikoislääkäreille, työterveyslääkäreille, valmistuville opiskelijoille ja uranvalintavaiheessa olleille nuorille lääkäreille.

Lehden tieteellinen neuvottelukunta Mauri Isokoski, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Pertti Kekki, Matti Klockars, Esko Kumpusalo ja Kari Mattila kokoontui 2 kertaa. Sidosryhmille järjestettiin lokakuussa 2002 perinteinen seminaari. Lehden vakituisten avustajien tapaaminen oli syksyllä 2002.

Lehden päätoimittajana oli Risto Ihalainen ja tieteellisenä toimittajana professori Sirkka-Liisa Kivelä. Julkaisujen toimitussihteerinä oli Marja Kalimo ja ilmoitushankkijana Markku Huvinen.

Lehden verkkoversio on ollut luettavissa FiMnet-tunnuksin. Teknisestä toteutuksesta on vastannut Coronaria Oy (www.coronaria.fi).

Kunnallislääkäri vuosikirja

Vuosikirja ilmestyi 100-sivuisena supplementtina kesällä 2003, ja sen toimitti Tuula Heinänen. Yhteisestä ilmiasustaan huolimatta yhdistyksen painetut julkaisut olivat toimituksellisesti erilliset. Vuosikirja on luettavissa FiMnet- lääkäriverkossa.

Muu tiedotustoiminta

Yhdistyksen järjestämistä valtakunnallisista tapahtumista on tiedotettu jäsenkirjein. Yhdistyksen kotisivut (www.fimnet.fi/klyhdistys) ovat olleet Fennomed Oy:n ylläpitämässä FiMnet-tietoverkossa kaikkien luettavissa. Niiden ylläpidosta ja toteutuksesta on vastannut Arto Virtanen, joka on toteuttanut myös 13. pohjoismaisen yleislääkärikongressin (www.nordiska.org) kotisivuston yhdessä Arieste Oy:n kanssa. Aluetoimikunnat ovat olleet johtokunnan pöytäkirjajakelun piirissä. Suomen Lääkärilehden kunnallislääkäripalstaa on hyödynnetty mm. kokous- ja koulutustiedotuksessa. Yhdistys esitteli toimintaansa lääkärijärjestöjen yhteisellä Lääkäritorilla Lääkäripäivillä tammikuussa 2003.

LAUSUNNOT

Yhdistys on antanut toimintavuonna lausunnot seuraavista aiheista:

Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot

Sepelvaltimotaudit

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoito ja ehkäisy

Lasten päänsäryn diagnostiikka ja hoito

Yleislääketieteen erikoislääkärin ammattinimike

Dyslipidemioiden hoito

Depressio

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

31.8.-3.9 2003 pidettiin Helsingissä 13. Pohjoismainen yleislääketieteen kongressi, jonka osalta yhdistys oli pääjärjestelyvastuussa yhdessä Suomen yleislääketieteen yhdistyksen kanssa. Mittavuutensa sekä tiukan valmisteluaikataulunsa takia kongressi työllisti Kunnallislääkäriyhdistystä runsaasti etenkin kevään ja kesän aikana. Asetettu osallistujatavoite ylitettiin selkeästi; kaikkiaan kongressiin osallistui 535 yleislääkäriä eri Pohjoismaista. Ilahduttavaa oli myös suomalaisten kollegoiden runsas osallistuminen. Kongressia pidettiin kokonaisuutena varsin hyvin onnistuneena. Positiivisena asiana yhdistyksen ja suomalaisen yleislääkärikunnan kannalta voidaan todeta myös tiivis ja hyvässä hengessä sujunut yhteistyö Yleislääketieteen yhdistyksen kanssa.

Kunnallislääkärit ry on seurannut perusterveydenhuollon kansainvälistä tietoa ja kokemusta muodostaessaan omia näkemyksiään ja politiikkaansa. Tärkeintä on ollut yhteistyö pohjoismaisten ja eurooppalaisten yleislääkäriyhdistysten kanssa.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja on ollut Suomen UEMO-delegaation vetäjä. Suomalaisia lääkäreitä UEMO:ssa edustaa Suomen Lääkäriliitto. UEMO:n syyskokous pidettiin Firenzessä lokakuussa 2002 ja kevätkokous Tukholmassa toukokuussa 2003.

Yhdistys järjesti 20 terveyskeskuslääkärille mahdollisuuden osallistua WONCA-Eurooppa kongressiin Ljubljanaan kesällä 2003. Kongressimatkan yhteydessä järjestettiin yhdistyksen jäsenille oma kokous.

Johtokunnan syyskokouksen tutustumismatka suuntautui toimintavuonna Tarttoon, jossa tutustuttiin yleislääkärien työhön, terveydenhuoltojärjestelmään ja terveyspolitiikan toteuttamiseen Virossa. Lisäksi johtokunta vieraili ministeriössä ja tapasi suomalaisia lääketieteen opiskelijoita.

Yhdistys on osallistunut eurooppalaisen yleislääketieteen laatutyöryhmän EQuiPin toimintaan. Yhdistyksen edustaja on kuluneena toimintavuonna ollut Pertti Soveri vuoden 2002 loppuun ja Mikko Murtonen vuoden 2003 alusta lähtien.

Kunnallislääkärien Kansainvälisten yhteyksien kehittämisrahastosta myönnettiin 1000 euron apuraha seuraaville: Ritva-Liisa Kettunen, Maisa Kuusela ja Jouni Lohi.

JÄSENET

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2260, joista eläkkeellä ja jäsenmaksusta vapautettuja oli noin 200. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 2003 alussa noin 3600 lääkäriä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit mukaan lukien.

Toimintavuoden aikana kutsuttiin jäseneksi 56 terveyskeskuslääkäriä ja ero jäsenyydestä myönnettiin 41 lääkärille.

Yhdistyksen jäsenkunnasta ovat toimintavuoden aikana kuolleet Nea Andersson, yhdistyksen kunniajäsen Birger Holmstén, Anna-Liisa Itäkylä, Tauno Koistinen, Salme Koponen, Leena Laihio, Pekka Leikkaa, Olli Mikkonen, Aino Ojanen ja Adolf Sandelin.

Yhdistyksen kunniajäsenet ovat Christina Fabian, Ruotsi, Mikko Kangas, Juhani Kuisma, Ulla-Kaija Lammi ja Martti Tuovinen.

VUODEN KUNNALLISLÄÄKÄRI

Vuoden Kunnallislääkäriksi valittiin mikkeliläinen Antti Hyvärinen, joka oli kymmenes tämän kunnianosoituksen saanut lääkäri.

VUOSIKOKOUS JA JOHTOKUNTA

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 22.11. 2002 Dipolissa Espoossa. Kokouksessa oli läsnä 36 jäsentä.

Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Jari Mäkelä Helsingistä ja johtokunnan varapuheenjohtajana Timo Kosonen Ilmajoelta. Johtokunnan jäseninä ovat olleet Riitta Keskitalo Oulusta, Paula Kohonen-Jalonen Espoosta, Eila Kujansuu Tampereelta, Teija Loukusa-Nieminen Kajaanista, Pirkko Miettinen Helsingistä, Kaisa Nissinen-Paatsamala Turusta, Helena Nousiainen Savonlinnasta, Ulla Palmu Saarijärveltä, Päivi Roiha Rovaniemen maalaiskunnasta, Mikko Valkonen Tuusulasta ja Arto Virtanen Vantaalta. Johtokunnan sihteerinä on toiminut pääsihteeri Markku Annaniemi. Johtokunta on pitänyt 7 kokousta ja kokouspäiviä on ollut yhteensä 13.

Johtokunnan asettamiin työryhmiin kutsuttiin ensimmäistä kertaa myös johtokunnan ulkopuolisia jäseniä. Työryhmien kokoonpano on ollut seuraava:

Edunvalvontaryhmä: Riitta Keskitalo (pj), Timo Kosonen, Mikko Murtonen, Jari Mäkelä ja Kaisa Nissinen-Paatsamala. Kokouksiin on osallistunut SLL:n edustajana Mikko Kangas. Edunvalvontatyöryhmä on pitänyt kuusi kokousta.

Terveyspoliittinen työryhmä: Ulla Palmu (pj), Risto Ihalainen, Jari Mäkelä, Päivi Roiha ja Leena Varesmaa-Korhonen. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa.

Kunnallislääkäri-lehden ja vuosikirjan toimituskunta: Helena Nousiainen (pj), Eila Kujansuu, Teija Loukusa-Nieminen , Martina Torppa ja Arto Virtanen. Toimituskunnan kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet päätoimittaja Risto Ihalainen (lehti), päätoimittaja Tuula Heinänen (vuosikirja), tieteellinen toimittaja Sirkka-Liisa Kivelä, toimitussihteeri Marja Kalimo ja ilmoitushankkija Markku Huvinen. Toimituskunnan sihteerinä on toiminut Marja Kalimo. Toimituskunta on kokoontunut kuusi kertaa.

Koulutustyöryhmä: Paula Kohonen-Jalonen (pj), Leena Hakkarainen-Toivio, Pirkko Miettinen ja Mikko Valkonen. Yhdistyksen täydennyskoulutusjärjestelmää ovat koulutustyöryhmässä edustaneet Pertti Soveri ja Klas Winell. Ryhmän sihteerinä on toiminut Marja Kalimo. Kokouksia on pidetty kuusi.

Taloustyöryhmä: Jari Mäkelä (pj), Risto Ihalainen, Timo Kosonen, Ulla Palmu ja Klas Winell. Työryhmän kokouksiin on myös osallistunut ilmoitushankkija Markku Huvinen. Taloustyöryhmän sihteerinä on toiminut Markku Annaniemi. Taloustyöryhmä on pitänyt viisi kokousta.

ALUETOIMIKUNNAT JA YHTEYSLÄÄKÄRIT

Aluetoimikuntien jäsenet valittiin vuosikokouksessa. Aluetoimikuntia on 15, joissa jäseniä yhteensä 66. Helsingissä toimii aluetoimikunnan sijasta Helsingin aluelääkäriyhdistyksen johtokunta (10 jäsentä) ja Espoossa Espoon terveyskeskuksen lääkärit (9 jäsentä). Ahvenanmaalla ovat terveyskeskuslääkärit nimenneet oman yhteyslääkärinsä.

Aluetoimikunnat ovat pitäneet yhteensä 39 kokousta sekä alueellisia neuvottelutilaisuuksia terveyskeskuslääkäreille tai yhteyslääkäreille. Aluetoimikuntien kokousmuistiot on käsitelty johtokunnassa, ja ne lähetetään alueen yhteyslääkäreille. Aluetoimikuntien puheenjohtajille toimitetaan pöytäkirjat johtokunnan kokouksista.

Aluetoimikuntien ja johtokunnan yhteinen neuvottelutilaisuus pidettiin Espoossa 21.11. Kokouksessa käsiteltiin sopimustilannetta ja täydennyskoulutusasioita. Kokoukseen osallistui 37 henkilöä.

EDUSTUS LÄÄKÄRILIITOSSA

Liiton hallituksessa ovat yhdistystä edustaneet Timo Kosonen ja Kaisa Nissinen-Paatsamala. Marraskuussa 2000 valittu valtuuskunta aloitti toimintansa vuonna 2001 ja päättää sen 31.12.2003. Perusterveydenhuollon vaalirenkaasta ovat kunnallislääkärijäseninä valtuuskunnassa olleet Minna Karpansalo, Riitta Keskitalo, Leena Kettunen, Mikko Murtonen, Pekka Niemelä, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Juha Rytsölä, Jukka Suhonen, Pirkko Valtola ja Leena Varesmaa-Korhonen. Valtuuskunnan kunnallislääkärijäseniin on pidetty yhteyksiä yhteisten neuvottelujen kautta.

Yhdistyksen edustajina ovat Lääkäriliiton valiokunnissa toimineet:

Edunvalvontavaliokunta (15 jäsentä): Riitta Keskitalo ja Jari Mäkelä.

Eettisten periaatekysymysten valiokunta (15): Eila Kujansuu ja Leena Varesmaa-Korhonen.

Järjestövaliokunta (17): Kaisa Nissinen-Paatsamala (pj), Riitta Keskitalo (vpj) aluepäällikkönä ja Juha Rytsölä aluepäällikkönä.

Koulutusvaliokunta (15): Mikko Valkonen ja Arto Virtanen.

Koulutusvaliokunnan työjaosto (7): Arto Virtanen.

Luottamuslääkäritoimikunta (6): Hanna Salmenpohja ja Vuokko Virtanen.

Luottamusneuvosto (12): Risto Ihalainen, Ulla-Kaija Lammi ja Martti Tuovinen.

Lääkärilehden toimitusneuvosto (13): Seppo Tuominen.

Talousvaliokunta (10): Kaisa Nissinen-Paatsamala.

Terveyspoliittinen valiokunta (17): Risto Ihalainen, Jari Mäkelä ja Ulla Palmu.

Työvaliokunta (6): Kaisa Nissinen-Paatsamala.

Ulkoasiainvaliokunta (9): Timo Kosonen.

Vakuutusvaliokunta (11) : Timo Kosonen ja Helena Nousiainen.

Valtuuskunnan vaalivaliokunta: Leena Varesmaa-Korhonen.

Yksityissektorivaliokunta (12): Timo Kosonen (pj).

Lääkäriliiton valiokuntien toimintaa on seurattu suullisten raporttien välityksellä johtokunnan kokouksissa.

Lääkäripäivien johtoryhmä: Jari Mäkelä.

Lääkäripäivien ohjelmaryhmä: Hanna Salmenpohja (pj), Jari Mäkelä.

TALOUS

Yhdistyksen jäsenmaksu on ollut 65 euroa. Myös osinko- ja korkotuloja on käytetty järjestötoiminnan rahoittamiseen. Kunnallislääkäri-lehden julkaiseminen on rahoitettu lehden ilmoitustuloilla. Tilintarkastajina ovat toimineet Risto Heikkala ja KPMG Wideristä Sirpa Eriksson.

TOIMISTO

Yhdistyksen toimisto toimii vuokratiloissa Lääkäritalossa Helsingissä. Yhdistyksen päätoimisena toimitussihteerinä on ollut ekonomi Marja Kalimo ja pääsihteerinä OTK Markku Annaniemi.