Peruskuntamalli, piirimalli vai aluekuntamalli? Kupru ja Paras -nimillä kutsuttavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aluevaihe on loppusuoralla. Mutta mitä tämän hetken tilanteesta kertoo se, etteivät terveydenhuollon aitiopaikalla olevat lääkäritkään tiedä, minkä mallin heidän kuntansa on valinnut tai valmistuuko malli ajallaan?

Suomen Lääkäriliitto halusi selvittää kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen valmistelun etenemistä lääkärien näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia lääkärien näkemyksiä hankkeen nykytilasta, etenemisestä ja siihen liittyvistä ongelmista.

Vuoden 2006 alussa sähköpostitse toteutettuun tutkimukseen valittiin lääkäreitä, joiden oletettiin virka- tai luottamusasemansa perusteella tuntevan palvelurakenneuudistuksen paikallista valmistelua. Vastanneista 2/3 oli luottamusmiehinä toimivia lääkäreitä ja loput virkansa puolesta hankkeen valmistelua seuraavia, eli terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien johtavia lääkäreitä. Kysely lähetettiin 372 lääkärille, joista 147 vastasi. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 40.

- Vastausprosentti jäi suhteellisen alhaiseksi. Siitä huolimatta kentän ääni hankkeen etenemisestä välittyi varsin hyvin tutkimuksen kautta, kertoo Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö

Jukka Vänskä

Alhainen vastausaktiivisuus kertonee myös siitä, että palvelurakenneuudistus näyttäytyy lääkäreille vaikeasti hahmotettavana.

Lähes joka toinen vastaajista kertoi seuraavansa hankkeen etenemistä aktiivisesti virka- tai luottamustehtävän puolesta. Noin 16 prosenttia vastanneista osallistui hankkeen valmisteluun oman alueensa koordinaatio- tai tukiryhmän jäsenenä. Joka kolmas kertoi seuraavansa hakkeen valmistelua vain satunnaisesti.

Mikä malli?

Lääkäreiltä tiedusteltiin, mikä malli heidän alueellaan on ensisijaisesti valittu valmisteluun. Eniten kannatusta sai peruskuntamalli. Oman alueensa valmistelua aktiivisesti seuranneista 40 prosenttia kertoi valmistelun etenevän sen pohjalta. Piirimallin valitsi 14 prosenttia ja aluekuntamallin 8 prosenttia vastanneista. Tilanteen monimutkaisuudesta kertoo se, että useampi kuin joka viides lääkäreistä ei osannut nimetä valittua mallia tai kertoi, ettei valintaa ole vielä tehty. Noin 16 prosenttia totesi, että valmistelussa olevassa mallissa on piirteitä useammasta kuin yhdestä perusmallista.

Kyselyssä selvitettiin, millaisiin ongelmiin kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeella haetaan ratkaisuja. 60 prosenttia vastaajista kertoi kunnan tavoittelevan parannusta rahoituksen epävakauteen. Kuprusta toivottiin parannusta myös palvelujärjestelmän ja väestön tarpeiden koordinointiin (49 %) ja terveydenhuoltohenkilöstön saatavuuden parantamiseen (38 %).

- Vastauksista käy ilmi, että ongelmat kunnissa on paikannettu, ja Kupruun on ladattu suuria odotuksia niiden ratkaisemiseksi, Vänskä sanoo.

Heikkouksia ja vahvuuksia

Kyselyssä lääkärit nimesivät heikkouksia, joita heidän kuntansa valitsemalla mallilla on. Jotkut totesivat, ettei malli huomioi kuntien erilaisia tarpeita. Vastauksissa ilmeni selvää epätietoisuutta hankkeen todellisista vaikutuksista.

- Vastauksista näkyi myös pelkoa epäoikeudenmukaisesta resurssien jakamisesta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja paikallisen vaikuttamisen vähenemisestä, Jukka Vänskä listaa.

Vastakkaisiakin mielipiteitä esitettiin, sillä osa lääkäreistä nimesi valmisteluun valitun mallin nimenomaan tukevan kuntien itsenäistä päätöksentekoa ja parantavan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön sujumista. Valitun mallin uskottiin myös parantavan henkilöstön saatavuutta ja tasa-arvoistavan kuntalaisten palveluja.

Valmistuuko malli ajallaan?

Hanketta aktiivisesti seuraavista lääkäreistä vain 14 % uskoi, että alueella tekeillä oleva malli valmistuu määräaikaan mennessä. 28 prosenttia uskoi, ettei mallia saada valmiiksi ajallaan. Lähes 60 prosenttia ei tiennyt tai ei vielä osannut arvioida aikataulun kohtaloa. Sisäasiainministeriö on odottanut alueiden vastauksia 15. helmikuuta mennessä.

- Kyselyn tulokset kuvaavat tilannetta tammikuun alkupuoliskolla. Valmistelutyö maakunnissa on voinut edetä sen jälkeen paljonkin. Onkin mielenkiintoista nähdä, missä määrin lääkärien vastaukset ennakoivat alueiden loppuraporttien sisältöä, tutkimuspäällikkö Vänskä muistuttaa.

Lääkärit arvioivat, että Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistumista jarruttelee se, ettei mallista ole yhteistä näkemystä tai tahtotilaa. Jarruksi arveltiin myös kuntien muutosvastarintaa, jonka taustalla on tietämättömyys hankkeen todellisista vaikutuksista. Joidenkin vastaajien mielestä aikataulu on jo lähtökohtaisesti ollut liian kireä.

- Tutkimuksen tuloksista näkee, että tilanne kentällä on vielä varsin järjestäytymätön. Kunnat ovat tiedostaneet ongelmat ja sen, että palvelurakenneuudistuksella voidaan niitä korjata. Kattavaa yhteisymmärrystä keinoista ei kuitenkaan vielä ole saavutettu, Vänskä arvioi.

- Työvoimavaltaisella kuntasektorilla mittavien muutosten läpivienti edellyttää myös henkilöstön saamista uudistusten taakse. Kyselyn mukaan luottamusmiehet olivat varsin heikosti tietoisia oman alueensa valmistelusta. Näin ollen rivilääkärit tietänevät vielä vähemmän missä mennään. Koska palvelurakenneuudistus tulee näkymään konkreettisesti myös työpaikoilla, henkilöstöä tulee informoida hyvissä ajoin hankkeen etenemisestä, Vänskä painottaa.