Lääkärikunnan luottamusmiesjärjestelmä on murroksessa, jonka tahti kiihtyy. Jo toteutuneet, samoin kuin ensi vuonna osana PARAS-hanketta alkavat kuntafuusiot myllertävät luottamusmiesorganisaatioita.

Syksy jatkuu kiireisenä sekä Suomen Lääkäriliiton järjestöpäällikkö

Riitta Keskitalolla

että luottamusmiehillä ja aluepäälliköillä. Kuntaliitosten ja kuntayhtymien alueilla on muun muassa neuvoteltava uudesta luottamusmiesjärjestelmästä ja käytävä luottamusmiesvaalit ensi vuoden alussa alkavia luottamusmiespestejä varten.

- Tähän asti vain yksittäisissä kunnissa ja sairaaloissa on ollut oma luottamusmiesorganisaatio. Nyt kuntaliitoksen solmivilla alueilla pitää neuvotella uusi organisaatio. Sama koskee terveydenhuollon kuntayhtymiä, tiivistää Riitta Keskitalo murrosvaiheen päälinjan.

Helsingin ja Uudenmaan alueen paikalliset luottamusmiehet kokoontuivat viime viikolla kaksipäiväiseen koulutustilaisuuteen Nuuksioon pohtimaan muun muassa kuntafuusioiden vaikutuksia paikallisiin luottamusmiesjärjestelmiin.

Muutoksista huolimatta yksittäisiin kuntiin jää kunnan omien työntekijöiden voimassa oleva luottamusmiesjärjestelmä. Kuntayhtymän ja jäsenkuntien kaksi luottamusmiesjärjestelmää kulkevat rinnakkain, eivätkä ne puutu toistensa tekemisiin.

- Kuntayhtymän luottamusmiehellä ei ole lainkaan valtuuksia edustaa kunnan palveluksessa olevia, vaan kuntayhtymiin luodaan oma luottamusmiesjärjestelmä.

Kaikissa jo toteutuneissa kuntaliitoksissa ja terveydenhuollon kuntayhtymissä ei ole vielä rakennettu omaa luottamusmiesjärjestelmää. Myös niissä järjestetään luottamusmiesvaalit syksyn aikana.

Alueet suurenevat

Kentällä on ollut epätietoisuutta siitä, mitkä luottamusmiesjärjestelmiin kytkeytyvät seikat mahdollisesti muuttuvat kuntafuusioiden vaikutuksesta.

Riitta Keskitalo esitti Nuuksiossa ajankohtaiskatsauksen, jossa hän summasi aluepäällikköpäiviltä saatua palautetta, eritteli paikallisosasto-organisaation ja luottamusmiesjärjestelmän muutokset sekä luottamusmiehen palkkaukseen liittyviä asioita.

Kuntaliitokset merkitsevät luottamusmiestehtäviin äänestettäviltä entistä suurempia toiminta-alueita.

- Luottamusmiesjärjestelmän neuvotteluissa sovitaan myös uusien luottamusmiesten lukumäärä. Alueet suurenevat ja luottamusmiehillä menee nykyistä enemmän aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Kaikkea ei voi hoitaa puhelimen ja postin välityksellä, vaan on mentävä paikan päälle selvittämään asioita, Keskitalo painottaa.

Luottamusmiesten ajankäyttöön liittyvät oikeudet ovat keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä. Samoin tärkeä on oikeus palkkakompensaatioon mahdollisesti menetetyistä ansioista: perusperiaate on se, että luottamusmiehen tehtäviinsä käyttämä aika ei saa alentaa hänen palkkaansa.

Koulutusta tarjolla syksyn mittaan

Luottamusmiesten kannattaa varata syksyn kalentereihinsa tilaa, jotta he pääsevät osallistumaan alueensa luottamusmiespäiville. Niissä luottamusmiehiä ohjeistetaan kuntatyönantajan kanssa käytäviin, luottamusmiesjärjestelmiä koskeviin neuvotteluihin.

Rinnakkain tämän työn kanssa Lääkäriliiton toimisto valmistelee aluepäällikköpäiviltä saadun palautteen pohjalta uuden ohjeistuksen aluepäälliköiden tehtävistä ja asemasta. Nykyinen ohjeistus on vuodelta 1999 ja kaipaa monilta osin päivitystä. Ajantasaistettua esitystä työstetään järjestövaliokunnassa.

Nuuksion kokous äänesti koulutuspäiviensä päätteeksi helsinkiläisen terveyskeskuslääkäri

Jaana Puhakan

Uudenmaan perusterveydenhuollon aluepäälliköksi.

Kuntaliitokset vauhtiin ensi vuonna

Kuntaliitosten vauhti kiihtyy ensi vuoden alusta, kun peräti 99 nykyistä kuntaa yhdistyvät 32 uudeksi kunnaksi. Kuntaliitokset ovat sujuneet kohtalaisen kitkattomasti. Yksittäisiä avoimia kysymyksiä kuitenkin riittää. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla Hanko on jättäytynyt Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan muodostaman uuden Raasepori-kunnan ulkopuolelle, eikä kukaan vielä tunnu tietävän mihin kokonaisuuteen kunta uudistuksen myllerryksessä päätyy.

Suomen Kuntaliiton mukaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueita on syntymässä noin 70 ja niissä on mukana noin 300 kuntaa. Tavoitteena on luoda toimivat palvelukokonaisuudet, joiden avulla toivotaan parannettavan muun muassa vanhusten, nuorten ja lasten sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kuntaliiton arvion mukaan noin puolet suunnitelluista yhteistoiminta-alueista toimii näillä näkymin kuntayhtyminä ja puolet isäntäkuntamallilla. Isäntäkuntamallia näyttävät suosivan erityisesti pienet, alle viiden kunnan yhteistoiminta-alueet. Runsas kolmannes kunnista aikoo siirtää yhteistoiminta-alueelle perusterveydenhuollon lisäksi koko sosiaalitoimensa tai sosiaalitoimen palvelut päivähoitoa lukuun ottamatta. Hieman yli kolmannes kunnista ilmoittaa sosiaalitoimen järjestämistä koskevien ratkaisujen olevan vasta muotoutumassa.