Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Jorma Back: Terveysalan houkuttelevuus vähenemässä nuorten keskuudessa

- Meillä alkaa todellakin taistelu nuorten koulunsa päättäneiden sieluista. Haluavatko he hakeutua sosiaali- ja terveysalalle, vai viekö voiton informaatioteknologia, markkinointi, viihdeteollisuus tai muu palvelusektori? Lääketieteelliset tiedekunnat eivät saa enää niin paljon hakijoita kuin aikaisemmin, ammattikorkeakoulut ottavat opiskelijoiksi kaikki, jotka ovat halukkaita laadusta riippumatta, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkoja lisätä, vaikka palvelujen tuottajat tätä vaativatkin. Elinkeinoelämä ja yksityinen sektori on priorisoinnissa edellä, totesi Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Jorma Back puhuessaan Heinolan kaupunginvaltuuston 125-vuotisjuhlassa.

Hän muistutti, että vuoden 2004 paikkeilla työvoimaan alkaa tulla vähemmän väkeä kuin sieltä poistuu.

- Työttömänä oleva väki ei muodosta kovinkaan suurta reserviä ainakaan ajatellen koulutettua henkilökuntaa vaativaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Back totesi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vuodesta 1993 vuoteen 2000 eivät reaalisesti ole käytännössä juurikaan lisääntyneet.

- Sen sijaan tuotettujen palvelujen määrä on koko ajan kasvanut, palvelukirjo luonnollisesti on vähän muuttunut.

Hänen mukaansa sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuteen vaikuttavat kuntien talous ja henkilökunnan saatavuus.

- Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiselle on pari hyvin kriittistä reunaehtoa, jotka on syytä ottaa todella vakavasti. Toinen on kuntien taloudellisten resurssien riittävyys ainakin osassa maata, ja toinen on koulutetun kotimaisen henkilökunnan saatavuus, ainakin osassa maata niinikään.

- Toisaalta meillä on edelleen osaavaa työväkeä kuntien palveluksessa ja valmiiksi rakennettu infrastruktuuri. Meidän ei tarvitse ruveta rakentamaan terveyskeskuksia, sairaaloita tai vanhainkoteja.

Myös kuntien oma-aloitteinen palvelujärjestelmän rationointi, hakeutuminen yhteistyöhön naapurikuntien kanssa sekä palvelutuottajien pyrkimys toimien rationointiin ovat merkkejä positiivisesta asenteesta ja pyrkimyksestä itse ratkaista ongelmat.