Lääkärilehti tarjosi kuntavaaleissa ehdolla oleville Lääkäriliiton jäsenille mahdollisuutta esittäytyä sivuillaan. Kaikille lääkäriehdokkaille esitettiin kolme terveyspoliittisiin tavoitteisiin liittyvää kysymystä.

1. Mikä on suurin (yksi) terveydenhuollon haaste kotikunnassasi tällä hetkellä?

2. Miten aiot vastata tähän haasteeseen?

3. Miksi lääkärin olisi hyvä olla mukana kunnallispolitiikassa?

Espoo

LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Kaarina Järvenpää Espoo Kristillisdemokraatit (sit.) Äänestysnumero 429

Mielestäni suurin haaste on saada perusterveydenhuolto toimimaan, ja lääkärit viihtymään terveyskeskuksessa. Myös muun henkilökunnan saatavuus on suuri haaste.

Perusterveydenhuoltoon on tullut lisää tehtäviä erikoissairaanhoidosta. Vastaavasti pitäisi saada lisää resursseja. Työolosuhteita tulee kehittää. Liika pakkotahtisuus on saatava pois. Oman työn sisältöön tulisi pystyä vaikuttamaan nykyistä paremmin. Työtä pitäisi voida tehdä joustavammin. Erikoistuminen esimerkiksi ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tai jonkin sairauden hoitoon kiinnostuksen mukaan pitäisi mahdollistaa yleislääkärin työn ohella.

Lääkäri tuntee terveydenhuollon kentän ja ihmisten arkielämän ongelmat.

Heinola

Lääketieteen ja kirurgian tohtori,

kaupunkineuvos,

Timo Ihamäki

Heinola

Kokoomus

Äänestysnumero 10

Kohoavien kustannusten ohella Heinolassa on noussut esiin kunnollisten kuntoutusmahdollisuuksien ja -tilojen puute. Osa potilaistamme jää terveyskeskukseemme vuodepotilaiksi, koska eivät saa riittävästi kuntoutustoimia.

Asia korjautunee vuoden kuluessa, sillä Heinola on aloittanut muun muassa kuntoutustilojen rakentamisen muun terveyskeskuksen remontin yhteydessä. Neuvottelemme myös Reumasairalan kanssa vaikeavammaisten heinolalaisten kuntoutuksesta.

Terveysnäkökulman on oltava mukana kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Siksi on hyvä jos terveydenhuoltohenkilöstö on sanomassa asiantuntevan mielipiteensä.

Erityinen ilonaihe minulle on tulevan terveydenhuoltolain periaate tulevaisuuden terveyskeskuksesta, missä erikoislääkärit ja perusterveydenhuollon lääkärit työskentelevät saman lain alaisuudessa ja saman katon alla. Tämä parantaa ja joustavoittaa terveyskeskuksen palvelukykyä ja helpottaa lääkärien työtä. Tämä "Heinolan malli" on osoittanut toimivuutensa jo 70-luvulta lähtien, joten jo silloin valtuutettuna ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana oltuani voin osaltani vaikuttaa suuresti päätöksiin.

Helsinki

LT, geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Riitta Aejmelaeus

Helsinki, Kristillisdemokraatit (sit.) Äänestysnumero 257

Hoito- ja palveluketjujen sujuvuus sekä oikean palvelurakenteen kehittäminen. Asia korostuu tulevalle valtuustokaudella, kun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö uudistuu, ja joudutaan miettimään resurssien jakoa. Lainsäädännön uudistuessa on varmistettava, että iäkkäiden, lastensuojelun piirissä olevien lasten, vammaisten, mielenterveyspotilaiden ja päihdeongelmaisten asiat saavat riittävästi huomiota. Helsingissä joka 12. lapsi tai nuori on lastensuojelun toimenpiteiden piirissä. Yli 75-vuotiaita on Helsingissä lähes 40 000 ja muistisairaus koskettaa noin 50 000 ihmisen elämää, joko suoranaisesti sairauden tai lähiomaisen sairauden kautta.

Riittävän ja pysyvän työvoiman saanti edellyttää toimenpiteitä, muun muassa johtamisen kehittämistä kaikilla tasoilla.

Toimimalla sen hyväksi, että palvelurakenne saadaan toimivaksi ja työvoima riittämään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta ja näkökulmaa tarvitaan lähes kaikkia kunnan palveluja koskevia päätöksiä tehtäessä.

Plastiikkakirurgian professori,

kansanedustaja

Sirpa Asko-Seljavaara

Helsinki

Kokoomus

Äänestysnumero 472

Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon vanhuspalveluita on lisättävä, sillä väki vanhenee. Vaikka terveyskeskus ja sosiaalivirasto toimivat parhaimmalla mahdollisella tavalla yhteen, on terveys- ja sosiaalivirastojen vanhuspalvelut yhdistettävä yhden toimijan alaisuuteen ja samaan budjettiin.

Ensi valtuustokaudella toimin niin, että jatkossa Helsingin vanhuspalvelut olisi yhdistetty yhden viraston alaisuuteen. Terveyskeskukseen tuodaan lääkäreille listautumismalli, jolloin lääkärit saavat itse määrittää työaikansa.

Sosiaali- ja terveysalan budjetti on yli puolet kuntien menoista, joten asiantuntijat ovat erittäin arvokkaita päättämään palveluista niin, että ne ovat riittäviä ja henkilökuntaa on tarpeeksi.

Lastentautien erikoislääkäri Eeva Kuuskoski

Helsinki

Keskusta

Äänestysnumero 916

Suurin haaste Helsingissä on toimivan ja tasapainoisen kokonaisuuden rakentaminen niin, että ennaltaehkäisevä toiminta, avoterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti yhdessä. Erityisesti terveyskeskukseen tarvitaan uusia toimintamalleja.

Aion kannustaa virkamiehiä ennakkoluulottomaan valmisteluun niin että hyvä hoitosuhde toimii käytännössä.

Demokratiassa tarvitaan monipuolista keskustelua ja kansalaisten laajaa osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen. Lääkäri on ihmisen ja arjen asiantuntija.

Lääketieteen tohtori, MBA Sami Heistaro

Helsinki

Kokoomus

Äänestysnumero 486

Henkilökuntavaje johtaa Helsingissä kalliiseen työvoiman vuokraukseen, potilassijojen sulkemisiin sekä lisää töissä olevien työkuormaa. Vajeongelma myös kohtelee potilaita eri tavoin eri asuinalueilla.

Esitän neljää lääkettä. a) Hyvät työolot: joustavat työaikajärjestelyt, laadukas täydennyskoulutus ja perehdytys, hallittava työmäärä. Näitä yhdistää hyvä johtaminen. b) Ostopalvelut ja palveluseteli: on hyödynnettävä yksityissektoria, jolloin potilaskin saa valinnanvapautta. Kokonaisulkoistuksia vuokratyön sijaan - myös vertailupohjaksi omalle toiminnalle. c) Järkevä työnjako: lääkärit eivät ole konekirjoittajia. Lääkärien keskinäistä työnjakoa tulee edistää luopuen osin väestövastuusta. Hoitajien tulee vastata laajemmin muun muassa kroonisten sairauksien seurannasta. d) Potilaan vapaus terveysaseman valinnassa tasoittaa myös eri asemien välistä painetta.

Terveyslautakunnan jäsenenä olen todennut, että toiminnan omakohtainen tunteminen tukee päätöksentekoa. Luottamushenkilön on kuitenkin osattava roolinsa ja jätettävä operatiivinen johtaminen viranhaltijoille.

Yksityinen

hammaslääkäri

Marja-Leena

Itälehto-Supponen Helsinki

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 272

Suurin haaste kotikunnassani tällä hetkellä on potilaiden pitkä jonotusaika ja pullonkaulat.

Tähän haasteeseen ehdottaisin muista Pohjoismaista tunnettua ammattiharjoittajan mallia, jossa lääkäri vastaa omista tutuista potilaistaan pitkäjänteisellä potilas-suhteella. Lääkäri pystyy hahmottamaan potilaan terveyden tilan paremmin seuratessaan potilasta pitkällä tähtäimellä.

Pitkäaikaisen kokemuksen omaavia lääkäreitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta olisi hyvä olla mukana kunnallispolitiikassa, sillä ainoastaan heillä on käytännön kokemusta ja näkemystä siitä, miten terveydenhuoltoa tulisi hoitaa viisaasti nyt ja tulevaisuudessa. Uskoisin, että terveydenhuollon kustannuksetkin pysyisivät näin paremmin kurissa ja terveellä pohjalla. Uskon myös että molempia sektoreita tarvitaan, mutta tulot, palkkiot ja työtaakka tulisi yhdenmukaistaa niin, että lääkärit pysyisivät omilla sektoreillaan. Julkisia terveydenhuoltopalveluja tulisi olla voittopuolisesti enemmän.

LL, lääkealan erityispätevyys

Katja Ivanitskiy

Helsinki

Kokoomus

Äänestysnumero 494

Perusterveydenhuollon toimivuus.

Väestövastuun sijasta on kokeiltava muita terveyspalveluiden järjestämismalleja, tavoitteena tyytyväiset lääkärit ja potilaat sekä kustannusvaikuttava toiminta. Terveyskeskuksista on tehtävä mieluisia, ammatillisesti kehittäviä työpaikkoja, joissa työmäärä on kohtuullinen ja hallittavissa sekä koulutus että konsultaatiomahdollisuudet hyvin järjestettyjä. Työ on organisoitava siten, että lääkäri voi keskittyä varsinaiseen lääketieteellistä osaamista vaativaan työhön, ja muut toiminnot on asianmukaisesti jaettu muulle henkilökunnalle.

Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa on lisättävä. Potilaalla on oltava mahdollisuus valita terveysasemansa ja lääkärinsä.

Lääkäreiden asiantuntemusta tarvitaan päätettäessä terveydenhuollon järjestämisestä ja resursoinnista. Lääkärin ammatti tuo näkemystä myös moniin muihin, kuten sosiaalihuollon, vanhustenhuollon, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan kysymyksiin.

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Hilkka Kiviluoto

Helsinki

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 279

Suurin haaste on saada henkilöstöä rekrytoitua ja entiset pysymään. Siihen tarvitaan hyvää työnantajapolitiikkaa. Helsingissä pitää olla muun muassa asumisen kalleuden takia kohtuullisia työsuhdeasuntoja arjolla. Työvälineiden pitää olla kunnossa, esimerkiksi nykyiset tietojärjestelmät ovat aika- ja energiasyöppöjä. Painopisteen tulisi siirtyä jatkuvista organisaatiopalapeleistä työn prosessien ja sisältöjen kehittämiseen. Osaamisen tason nostaminen vaatii koulutukseen panostamista. Asioiden etenemiseen tarvitaan paljon yhteistyötä virkamiesten ja päättäjien kesken sekä herkkyyttä reagoida esiin nouseviin ongelmiin.

Terveydenhuolto on yksi tärkeimpinä pidetyistä kuntalohkoista. Lääkärikoulutus antaa hyvän pohjan päätösten terveysvaikutusten arviointiin. Terveysvaikutusten arvioinnin pitäisi läpäistä koko kunnallisen päätöksentekoprosessin. Lääkärintyössä kohtaa ihmisen arjen ongelmia, joihin kuntapoliittisin ratkaisuin voidaan myönteisesti vaikuttaa. Siksi on paikallaan kantaa oma osuutensa yhteisvastuusta ja olla käytettävissä.

Yleislääketieteen kehitysjohtaja, valtuuston vpj.

Minerva Krohn

Helsinki

Vihreät

Äänestysnumero 170

Terveyspalvelut eivät tavoita niitä eniten tarvitsevia. Helsingissä on suuret alueelliset terveyserot. Esimerkiksi miesten elinajan odote vaihtelee lähes 10 vuotta kaupunginosien välillä.

Terveysasemien resursseja tulee lisätä erityisesti sosioekonomisesti haastavilla alueilla. Johtamiseen ja kehitystyöhön pitää panostaa, jotta työ saadaan sujumaan hyvin. Vastuuväestöjen kokoa pitää pienentää. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa on kehittävä.

Tarvittaessa on käytettävä ostopalveluita tai kilpailutusta, koska pienikin lääkärivaje romahduttaa pitkäaikaissairaiden hoitoon käytettävän ajan akuuttivaivojen priorisoituessa. Terveyserojen korjaaminen vaatii aikaa myös ennaltaehkäisevään työhön.

Lääkäriys ei tee kenestäkään automaattisesti hyvää poliitikkoa.

Lääkärit ovat kyllä tottuneita tekemään päätöksiä olemassa olevien tietojen pohjalta. Lääkäreillä on myös hyvä kontakti erilaisiin väestöryhmiin ja siten usein ymmärrystä myös oman viiteryhmänsä ulkopuolisesta elämästä.

Lastenlääkäri, neonatologi, osaston ylilääkäri, dosentti Martin Renlund

Helsinki

RKP

Äänestysnumero 718

Henkilökunta! Helsingin terveyskeskuksissa on yli 9000 työntekijää. Henkilökunta on korkealaatuinen ja hyvin koulutettu: Terveyskeskusten toiminta on laaja, vauvasta vaariin ja huumeista hampaisiin. Henkilökunnan järkevä käyttö ydintyöhön on oltava päätavoite. Mahdollisuuksia kehittää omaa työtään on lisättävä. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Resursseista on huolehdittava. Uusi terveydenhuoltolaki luo uusia haasteita joihin on varauduttava. Helsinki-lisä palkkaukseen! Muuten joudumme ostamaan hyvää, tasa-arvoista ja tehokasta perusterveydenhuoltoa kalliimmalla yksityisiltä.

Olen nyt terveyslautakunnan varajäsen, ehkä myös ensi vuonna. Luulen voivani vaikuttaa sitä kautta.

On tarpeellista että asiantuntija toimii myös päättävissä elimissä eikä ainoastaan konsulttina. Olen toiminut lastenlääkärinä yli 30 vuotta joten tunnen käytännön työn haasteet hyvin. Hallinto on sitä varten.

LL, kaupunginvaltuutettu

Laura Räty

Helsinki, Kokoomus

Äänestysnumero 560

Suurin haaste Helsingin terveydenhuollossa on henkilöstön hyvinvointi ja pysyvyys. Helsinkiläiset terveydenhuollon ammattilaiset tekevät erinomaista työtä ja heidät pitäisi siitä myös palkita.

Henkilöstön hyvinvointiin ja kohtuulliseen työtaakkaan sekä työyhteisön sisäiseen yhteisöllisyyteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Positiivisen palautteen antamista, työyhteisön sisäistä kommunikaatiota ja konsultaatiomahdollisuuksia pitää lisätä. Työtaakkaa on vähennettävä muun muassa työtä uudelleen organisoimalla. Työhyvinvointiin on kohdennettava nykyistä enemmän varoja.

Lääkäreiden asiantuntemukselle terveydenhuoltokysymyksissä on todellista tilausta. Lääkärin ammatista on hyötyä myös muissa kuin terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Kohtaamme työssämme erilaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa. Olemme kosketuksissa ihmisten arkielämän kanssa ja voimme käyttää tätä näkökulmaa päätöksenteossa.

Specialkompetens inom medicinsk utbildning, tf klinisk lärare Lena Sjöberg-Tuominen

Helsingfors, De Gröna, Kandidatnummer 223

Vi har för få hvc-läkare som trivs länge i tjänst och därmed kan upprätthålla långvariga patientförhållanden. Detta leder bland annat till att den preventiva hälsovården försummas och de som jobbar inom primärhälsovården

överbelastas med arbete.

Vi kunde förbättra tutorläkarsystemet för att lättare kunna rekrytera unga kolleger. Fler möjligheter att själv påverka arbetets innehåll efterlyses också. Det ska få ta tid att göra ett gott jobb.

Som läkare, speciellt i kliniskt arbete, lär man sig mycket om människors vardagsliv och inser hur olika saker i samhället hänger ihop med varandra. Hälsovården är ett av de områden som står väljarna närmast och läkare anses i allmänhet vara en tillgång, då man bestämmer om hälsovårdsfrågor i kommunerna.

Sosiaalilääketieteen dosentti

Ilkka Taipale

Helsinki

SDP

Äänestysnumero 860

Sosiaalisten ja oikeudellisten jonojen kohtuuton pituus, asunnottomien jono, työkyvyttömien työttömien jono, leipäjonot, KELA:n päätösjono, muutoksenhakulautakunnan jono, vakuutusoikeuden jono jne. Jos nämä purettaisiin, terveydenhuollon jonotkin pienenisivät kovasti.

Ainakin kahta ensimmäistä jonoa olen yrittänyt vuosikymmeniä jo purkaa ja jatkan.

Yhteiskuntarakenteiden muutoksilla on suuri vaikutus terveyteen ja kunnallispolitiikalla myös vaikutetaan edellä mainittuihin rakenteisiin.

Yleislääkäri,

kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys

Esa Tulkki, Helsinki

Suomen kommunistinen puolue

Äänestysnumero 10

Suurin haaste on kaupunkilaisten terveyserojen kasvu. Tämä heijastelee yhteiskuntamme eriarvoistumista yleisemminkin, mutta Helsingissä kontrastit ja kielteiset tendenssit ovat poikkeuksellisen vahvoja muuhun Suomeen verrattuna. Terveyserot ovat kasvusuunnassa kaupunginosien ja kaupunkilaisten välillä. Rikkailla menee hyvin, köyhät ja sairaat putoilevat kuormasta. Helsinki on jäämässä pahasti jälkeen Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoitteista. Helsingin perusterveydenhuoltoa on vahvistettava. Terveysasemaverkoston karsiminen on lopetettava ja suunta käännettävä: terveysasemia hajautettava kaupunginosiin niin, että palvelut ovat lähellä asukkaita. Vastuuväestöjen kokoa pienennettävä, jotta asukkaiden ja perheiden todellisuuteen kykenee kokonaisvaltaisesti perehtymään ja jotta henkilöstö säilyttää motivaationsa. Preventiivinen työ on mahdollistettava keskeisenä osana perusterveydenhuoltoa. Helsingillä on varaa panostaa perusterveydenhuollon vahvistamiseen, omana tuotantonaan.

Lääkäri, erityisesti perusterveydenhuollossa työskentelevä, tuntee kuntansa todellisuuden ja kohtaa työssään usein äärimmäisiä ongelmatilanteita. Rakentavien ja kokonaisvaltaisten, radikaalien vastausten etsiminen kuuluu profession perusluonteeseen.

Terveyskeskuslääkäri

Marita Vornanen

Helsinki

Keskusta

Äänestysnumero 989

Helsingin terveydenhuollossa suurin haaste on riittävien, korkealaatuisten ja kustannustehokkaiden terveydenhoitopalvelujen tarjoaminen alueen monikulttuuriselle väestölle.

Kiinnittäisin erityistä huomiota terveydenhuollon laadukkaaseen, eettisesti valveutuneeseen johtamiseen, jotta rakentavaa, avointa yhteistyötä voitaisiin kehittää eri henkilöstöryhmien välille sekä tehostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä toimivampien tietoteknisten ratkaisujen avulla.

Kokeneen perusterveydenhuollon lääkärin on hyvä olla mukana kunnallispolitikassa, koska hän kykenee hahmottamaan terveydenhuollon kentässä ilmeneviä monitahoisia ongelmia laaja-alaisemmin kuin vähäisemmällä elämänkokemuksella tai koulutuksella varustettu ehdokas.

LL, lääkäri

Katja-Anneli Wathén

Helsinki

Vasemmistoliitto

Äänestysnumero 461

Terveyskeskuksia haluataan yhdistää ja päihdehuollon palveluja supistaa. Molemmilla ratkaisulla tuotetaan lisää syrjäytymistä ja sairautta.

Lähiön terveyskeskus on Suomen ylpeys. Helsingin palveluiden tulee jäädä lähelle ihmistä. Vanhusten kotihoitoa tai vaikkapa lapsiperheiden tukemista ei muuten voi toteuttaa. Terveyskeskuksia ei siis tule yhdistää, vaan ylläpito-ongelmat ratkaistaan yhteistyöllä. Päihdepalveluiden saatavuus romahtaa Helsingin tuoreesti suunnittelemilla ratkaisuilla. Kumpaakaan päätöstä ei voida kestävästi perustella henkilöstöpoliittisilla ongelmilla Ulkoistamisen tulisi olla vain tarkkaan harkittu ja eritoten väliaikainen keino hoitaa kaupungin terveydenhuollon ongelmia.

Lääkärillä on oman ammattiroolinsa ja koulutuksensa kautta asiantunteva näkemys moniin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen erityiskysymyksiin, mutta varmasti myös papua muidenkin kunnallispoliittisten asioiden oikeamieliseen puntarointiin!

Silmälääkäri

Ulla Wiklund

Helsinki

RKP

Äänestysnumero

741

Suurin haaste Helsingissä tällä hetkellä on saada HUS:sta toimiva organisaatio, jossa lääkäreitä kuunnellaan asiantuntijoina, ja jossa he ovat mukana päätöksenteossa. Toinen suuri haaste on lasten ja nuorten koulu- ja mielenterveydenhoito, jotka tarvitsevat ehdottomasti lisää määrärahoja.

Näihin haasteisiin pyrin vaikuttamaan hakeutumalla sellaisiin luottamustehtäviin, joissa voin vaikuttaa näihin tärkeisiin asioihin sekä antamalla oman puolueeni maallikkopäättäjille ammattilaisen näkemyksen näistä asioista että tekemällä yhteistyötä muiden puolueiden päättäjien kanssa.

Lääkärin on hyvä olla mukana kunnallispolitiikassa, jotta hän voi antaa oman puolueensa maallikkopäättäjille ammattilaisen näkemyksen oman kuntansa terveydenhuollon ongelmista ja ratkaisumahdollisuuksista sekä viestittää maallikkopäättäjille lääkärikollegojen huolenaiheet.

Hollola

Mielestä suurin haaste on valvoa, että kunnan peruspalvelut (erityisesti terveydenhuolto) toteutetaan jatkossakin tasapuolisesti ja laadukkaasti. On varmistettava, ettei terveydenhuollon muodikasta organisaatiouudistusta ja palvelujen ulkoistamisia toteuteta harkitsemattomasti ja hallitsemattomasti. Kuntapäättäjien täytyy tietää, mitä palvelujen kilpailuttaminen kokonaisuudessaan merkitsee, ja mikä on kuntapäättäjien vastuu laadun varmistuksessa ja seurannassa.

Kuuntelemalla paikallisia osaajia ja viemällä sitä sekä omaa tietoa eteenpäin suuremmalle porukalle, jotta tietäisivät käytännön tilanteen paremmin. Koitan vaikuttaa asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon omalta osaltani puhumalla ja perustelemalla.

Lääkäri kunnallispoliitikkona on hyvällä näköalapaikalla, sillä yleensä lääkärit näkevät käytännön työssään edellä mainittujen toimien vaikutukset ja osaavat puuttua potentiaalisiin ongelmiin jo päätösvaiheessa. Lääkärin koulutus ja työkokemus antavat hyvät eväät nähdä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja niiden tuottaminen kokonaisuutena, jolloin on helpompi arvioida tehtyjen ratkaisujen kauaskantoisiakin vaikutuksia

Hämeenlinna

Kirurgi, ylilääkäri, lääketieteen

tohtori

Mauri Iivonen

Hämeenlinna

Kokoomus (sit.)

Äänestysnumero 16

Onnistuminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon uudelleen organisoinnissa (terveydenhuoltolaki, terveyskeskuksen organisaatiouudistus)

Keskussairaalan asema tulee säilyttää, vaikka erikoishoitoja keskitetään yliopistosairaaloihin. Päivystystoimintaa tulee edelleen kehittää. Kirurginen valmius, konservatiivinen hoito, tehohoito- ja anestesiapäivystys, synnytystoiminta ja mielenterveystyö tulee pitää ajanmukaisena ja korkeatasoisena. Niin keskussairaalan kuin terveyskeskuksenkin hallinnossa tulee tehdä laajaa yhteistyötä kunnan virkamiesjohdon, luottamushenkilöiden ja ammattilaisten välillä. HUS-ongelmaa ei tarvitse toistaa meillä!

Sairaanhoitopiirin tulee toimia aktiivisesti koko maakunnan alueella. Tietojärjestelmät pitää yhtenäistää ja raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei tarvita. Paikallisia ratkaisuja uutta terveydenhuoltolakia soveltaen tulee kehittää.

Lääkäri on alansa asiantuntija yhdessä muiden kanssa edellä mainittuja ongelmia ratkaistaessa

Lastentautien

erikoislääkäri

Markus Rimón

Hämeenlinna

Vihreät

Äänestysnumero 112

Isänä, jolla on kliinistä, hallinnollista, tieteellistä, poliittista ja kehitysmaakokemusta haluan satsata, myös taloudellisista syistä, etenkin 1) lasten ja nuorten hyvinvointiin 2) ennaltaehkäisyyn, mielenterveyteen ja perusterveydenhuoltoon 3) palveluiden tasapuoliseen kehittämiseen suurkunnassa 4) avoimeen kuntademokratiaan ja virkamiesvallan vähentämiseen 5) viihtyisään ja ekologiseen kaavoitukseen sekä 6) ilmastovastuuseen osana luonnon- ja ympäristönsuojelua.

Suurin terveydenhuollon haaste Hämeenlinnassa on perusterveydenhuollon vahvistaminen, varsinkin (ennaltaehkäisevän) mielenterveystyön osalta, muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Aion myötävaikuttaa voimavarojen lisäämiseksi näihin tarkoituksiin. Kunnallispolitiikassa on hyvä olla mukana lääkärinä, koska siten voi tuoda sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta päätöksentekoon.

Jalasjärvi

Lääkäri,

viljelijä, yrittäjä

Harri Salonen

Jalasjärvi

Kokoomus

Äänestysnumero 37

Suurin terveydenhuollon haaste on rahojen riittäminen oikea-aikaiseen, laadukkaaseen, joustavaan ja samalla kustannustehokkaaseen terveydenhuoltoon. Täyttääksemme valtiovallan vaatimuksen vähintään 20 000 asukkaan kokoisesta perusterveydenhuollon yksiköstä, olemme muodostaneet naapurikuntiemme Kurikan ja Ilmajoen kanssa liikelaitoskuntayhtymän, jonka toiminta käynnistyy vuoden 2009 alusta.

Liikelaitos tuottaa palvelut, jotka Jalasjärvelle sijoitettu tilaajalautakunta (kaksi edustajaa kustakin kolmesta kunnasta) tilaa. Tilaajalautakunnan tulee saada tietää, mitä palveluita ja missä määrin kuntamme tarvitsee. Lautakunnan tulee koko ajan seurata, että tilatut tuotteet täyttävät niille asetetut määrä- ja laatuvaatimukset. Lisäksi kustannusten on pysyttävä sovitulla tasolla ja läpinäkyvinä. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat yleisesti ottaen tahtoneet nousta kuntien kustannuskykyä korkeammiksi.

Terveydenhuollon sektoria ajatellen olen kuluvalla valtuustokaudella työskennellyt terveyslautakunnassa, kunnanhallituksessa sekä sairaanhoitopiirimme valtuustossa ja päässyt näin osaltani selkeästi vaikuttamaan asioihin. Erikoissairaanhoidon puolella haluan jatkaa sairaanhoitopiirin luottamusmiehenä etujemme valvojana, vähintäänkin sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenenä.

Kattava, ammattitaitoinen kunnallispolitiikka edellyttää edustajia kaikilta elämän aloilta laaja-alaisesti asioiden käsittelemiseksi ja viisaiden päätösten tekemiseksi. Terveys- ja sosiaalihuolto aiheuttavat yhdessä ylivoimaisesti suurimmat kustannukset kunnalle. Näiden sektoreiden hoito edellyttää mielestäni ilman muuta, muun osaamisen ohessa, lääketieteellistä osaamista.

Joensuu

Lääkintöneuvos Pertti Puhakka

Joensuu

Keskusta

Äänestysnumero 251

Ongelmana ovat vaikeudet perusterveydenhuollon toteuttamisessa ja osittain siitä johtuen jatkuvasti kasvavat erikoissairanhoidon menot, vaikka keskussairaalamme toimii tehokkaasti ja taloudellisesti.

Lähinnä pysyvän, oman henkilökunnan (varsinkin lääkäreiden) saaminen terveyskeskustyöhön ja sen saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa.

Kun sosiaali- ja terveystoimen käyttömenot ovat noin 60 prosenttia kuntamme budjetista on tärkeää, että substanssiasiantuntemusta on luottamushenkilöissä.

Jyväskylä

Psykiatrian

erikoislääkäri

Kari Jokinen

Jyväskylä

Vasemmistoliitto

Äänestysnumero 504

Laajakantoisin haaste liittyy omalääkärijärjestelmän toimivuuteen ja tulevaisuuteen. Erikoistumiskehitys vaatii vastapainokseen kokonaisnäkemystä, yleislääkärin taitoa ja viisautta sekä hoitosuhteitten jatkuvuutta. Omalääkäri tarvitsee potilaidensa tavoin kuuntelua, ymmärrystä, arvostusta, jatkuvuutta, tavoitteellisuutta sekä mielekkyyttä ammatillisen identiteetin rakentumiseksi. Jos työ nähdään tehostamista edellyttävänä kulueränä ja tavoite kuntatalouden kvartaalittaisena saneerauksena, ei ole syytä ihmetellä parhaan henkilöstön turhautumista ja siirtymistä kaupallisiin palveluihin, joissa organisaation menestyksestä osataan huolehtia. Tavoitteellisen terveyspolitiikan ohentuessa voi piikki jäädä auki väärästä kohdasta säästöjäkin ajatellen.

Setelisilmälappuisesta niukkuusohjauksesta on siirryttävä aktiiviseen terveyspolitiikkaan. Omalääkärijärjestelmää on kehitettävä ja tuettava sekä aktiivisin taloudellisin panostuksin että johtamiskulttuurilla. Psykiatrian osallistumismahdollisuuksia kokonaisvaltaisen ajattelutavan kehittämiseen terveyskeskuksessa on tuettava.

Tiedon tulisi siivilöityä korkeimmalle päätöstasolle ja myös vaikuttaa ratkaisuihin. Siksi asiantuntijuutta tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon. Tieto ei saa olla jääviysperuste. Asiantuntemus antaa painoarvoa enemmän kuin ääniosuus.

Ylilääkäri

Jukka Kupila

Jyväskylä

Kokoomus

Äänestysnumero 154

Uuden Jyväskylän tärkeimmät tehtävät ovat perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Perusterveydenhuollon haaste on omaksua kolmen yhdistyvän terveyskeskuksen parhaat toimintatavat 130 000 jyväskyläläiselle. Uusi terveydenhuoltolaki muuttaa myös erikoissairaanhoidon asemaa ja tehtäviä.

Kymmenen vuoden työkokemus sairaanhoitopiirissä on auttanut ymmärtämään erikoissairaanhoitoa. Terveyskeskuksen toimintaan olen päässyt tutustumaan terveyskeskuksen selvitysmiehenä ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä.

Selvitysmiestyön aikana ymmärsin, että lääkäreillä on selkeä käsitys työhönsä liittyvistä kehittämistarpeista. Nämä mielipiteet on otettava päätöksenteossa huomioon. Jyväskyläläisten terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita on kehitetty terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Tätä yhteistyötä on jatkettava ja vahvistettava. Organisaatiomuutokset eivät ole tärkeitä.

Olen helposti lähestyttävä, avoin ja mutkaton terveydenhuollon ammattilainen.

Jämsä

Terveyskeskuslääkäri

Hannu Loberg

Jämsä

Uusi Jämsä (sit.)

Äänestysnumero 208

Uuden Jämsän lähitulevaisuuden tärkein tehtävä on luoda toimiva organisaatio, jossa yhdistyvien Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien SoTe-palvelut pystytään järkevästi järjestämään. Haluan olla mukana säilyttämässä Jokilaakson erikoissairaanhoidon palveluja paikkakunnalla. Nyky-yhteiskunnassa tämä vaatii uutta ajattelua ja toimintamallia, joka perustuu yhtiöön, jossa on mukana Jämsän kaupungin lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Pihlajalinna sekä rahoitusyhtiönsä kautta myös SITRA. TEKES:ltä hankkeeseen on luvassa tuntuva miljoonan euron panos suunnittelu etenee.

Jämsänkosken kaupunginhallituksen edustajana olen saanut olla SoTe-ryhmässä, jonka tehtävä on luoda tilaaja-tuottaja -mallia tuleville vuosille. Tässä yhteydessä on ollut tilaisuus tutustua ja vertailla toimintamalleja eri puolilta Suomea; viimeistään silloin huomaa, että lääkäriedustus eritason kunnallisissa elimissä on välttämätön. Ei riitä tulla kuulluksi ainoastaan esittelijänä tai "asiantuntijana", on oltava kunnllisen päätöksenteon sisäpiirissä esimerkiksi kunnanhallituksissa. Sekä virkamiesten että "maallikkopäättäjien" säästövimma uhkaa eniten juuri terveydenhuoltoa kuntatasolla, jonkun on edustettava myös potilas-ja työntekijänäkökulmaa. Terveydenhuollon tärkein ja ainut tavoite ei voi olla euromääräinen säästö.

Kaarina

Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

erikoislääkäri

Margit Forssell

Kaarina

RKP

Äänestysnumero 214

Tämänpäivän sairaanhoito ei ole oikeudenmukainen. Erikoissairaanhoidon jonot ovat liian pitkiä, varsinkin jos kyseessä on sairaus, joka ei ole henkeä uhkaava. Vain tarpeeksi varakas pääsee yksityisesti ja nopeasti erikoislääkärin vastaanotolle tutkimuksia ja hoitoa varten.

Kaarinassa asiat ovat paremmin. Terveyskeskuslääkärin lähetteellä pääsee yksityispuolen tutkimuksiin nopeasti. Olisi oikeudenmukaisempaa jos sairaanhoitopiiri osallistuisi näihin kustannuksiin. Myös nykyistä enemmän resursseja pitää ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kunnissa tehdään paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti ihmisten hyvinvointiin. Kokenut lääkäri pystyy katsomaan asioita laaja-alaisesti.

Kajaani

Lääkäri, terveystaloustieteen yo

Ulla Härkönen

Kajaani

SDP (sit.)

Äänestysnumero 164

Perusterveydenhuollon lääkäripula

Nuorena paluumuuttajalääkärinä tunnen Kainuun terveydenhuollon plussat ja miinukset. Näihin vaikuttamalla haluaisin lisätä maakunnan vetovoimaisuutta erityisesti nuorten lääkärien keskuudessa. Pitkällä aikavälillä terveydenhuollon palveluiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan myös rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Resurssien käyttöä tulee järkeistää ja työnjakoa eri ammattiryhmien välillä kehittää.

Kunnallispolitiikassa päätetään monista kuntalaisten arkea koskettavista asioista, muun muassa terveyspalveluista. Mielestäni on tärkeää, että päätökset eivät ole "tuulesta temmattuja", vaan perustuvat asianmukaiseen tietoon ja arviointiin. Lääkärillä on osaamista ja tietoa terveyspalveluihin liittyen. Lisäksi lääkärin työ on mainio näköalapaikka myös muihin kuntalaisten arjen ongelmakohtiin.

LL, toimitusjohtaja Markku Rönty

Kajaani

Kokoomus

Äänestysnumero 217

Kainuun hallintokokeilulain mukaan Kainuun maakunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 31.12.2012 saakka. Kokeilussa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto on organisoitu saman hallinnon alle. Uusi maakuntavaltuusto päättää, miten palvelut järjestetään kokeilun päätyttyä.

Kokeilun jälkeen palvelut on mahdollista järjestää jokaisen kunnan omana toimintana, maakunnallisena toimintana, kuntaparimallin mukaisesti tai yhden Kainuun kunnan järjestämänä.

Kannatan yhden Kainuun kunnan perustamista, jolloin tämän hetken hajanainen hallintomalli voidaan muuttaa toimivammaksi. Ellei kuntien yhdistäminen onnistu, kannatan kuntaparimallia siten, että Kajaani ja Sotkamo muodostavat oman kuntaparinsa ja muut kunnat omat parinsa halujensa ja tarpeittensa mukaan.

Tuleva maakuntavaltuusto päättää Kainuun tulevaisuuden. Siinä tarvitaan lääkärin näkemystä, koska merkittävä osa Kainuun hallintokokeilusta koostuu terveydenhuollosta. Kaikki tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa koskevat päätökset tehdään Kainuun maakuntavaltuustossa.

Keminmaa

Työterveyslääkäri Auli Hyvärinen

Keminmaa

Keskusta

Äänestysnumero 65

Löytää hoitoa tarvitseville oikea hoitopaikka ja pystyä kotiuttamaan kotiuttamiskuntoiset. Keminmaan terveyskeskus on alkanut päästä jaloilleen 2007 vuoden katastrofin jälkeen eikä sama kaaos saa enää toistua.

Muuallakin tuntuu olevan samoja hallinnon ongelmia, valtaa yrittävät haalia ne joilla ei ole sisältöosaamista. Terveydenhuollon johdossa pitää olla lääkäri. Hoitotyön johtaminen kuuluu yli/johtaville hoitajille.

lääkäreiden ja liiton näkemyksistä poliitikoille ja perustelen ne.

hoitaa yhteisiä asioitamme.

Kerava

Ylilääkäri,

yleislääketieteen

erikoislääkäri

Kyösti Haukipuro

Kerava

Keskusta

Äänestysnumero 79

Suurin haaste on saada ihmiset ymmärtämään terveyden arvo ja sen vaalimisen tärkeys. Nyt kansalaisten terveyttä uhkaavat ylipaino, alkoholi, tupakka ja liikkumattomuus, mistä yksilöt ja yhteiskunta maksavat kalliin laskun sairauksina, niiden hoitamisessa ja työkyvyn menetyksinä.

Toimin henkilöstötilanteen parantamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Vaikutan terveydenhuollon lisäksi muiden hallinnonalojen kautta. Korostan kunnan ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

Lääkärin koulutus, kokemus ja ihmistuntemus auttavat kunnallispolitiikassa. Lääkäri on tottunut toimimaan asiantuntijuuden lähtökohdasta eli punnitsemaan asioita eri näkökulmista. Lääkäri on tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, mikä on opettanut arvostamaan toisia, tekemään yhteistyötä ja tuomaan inhimillisyyttä päätöksentekoon.

LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

Eija Kotkavirta

Kerava

Vihreät

Äänestysnumero 55

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon resurssien parantaminen.

Jo tänä syksynä budjettineuvotteluissa tuon asiaa esille. Olen aikaisemmin toiminut kaupunginvaltuutettuna Jyväskylässä vuosina 1993-1999 ja Keravalla vuodesta 2001 lähtien.

Viime keväänä Lääkärilehdessä perustelin jo asiaa, ja haastatteluni on luettavissa SLL:n nettisivuilta. Silloin olin vielä sitä mieltä, että en enää jatkaisi tämän kauden jälkeen, mutta en malttanutkaan pysyä poissa.

Apulaisylilääkäri

Jüri Linros

Kerava

Kokoomus

Äänestysnumero 129

Kuinka saadaan lääkärit kiinnostumaan perusterveydenhuollon tehtävistä ja pysymään terveyskeskustyössä?

Yhä enemmän pitäisi luoda paikallisia toimintatapoja ja -malleja, jotka antavat myös yksittäiselle lääkärille mahdollisuuden oman työn hallintaan.

Miksi ei lääkäri siinä kuin muidenkin ammattikuntien edustajat?

Monipuolinen tieto-taito luo varmasti parhaat edellytykset päätöksenteolle. Lisäksi on selvää, että jokainen ammattilainen tuntee oman päivittäisen toimintaympäristönsä parhaiten ja voi siten avata siihen liittyviä seikkoja muille päätöksentekijöille.

Kokkola

Sisätautien erikoislääkäri

Matti Kuusela

Kokkola

Kokoomus

Äänestysnumero 318

Suurin terveydenhuollon haaste paikkakunnallamme on lääkäripula. Kokkolaa tulee kehittää edelleen mielenkiintoisemmaksi ja kehittyvämmäksi paikkakunnaksi, jotta se houkuttelisi lääkäreitä töihin. Lääkärin puolisolle tulee järjestää työpaikka ja helpottaa muuttamista Kokkolaan. Mahdollisuuksien mukaan tulee huolehtia laaja-alaisesti eteen tulevista ongelmista.

Lääkärillä on laaja näkemys terveydenhuollosta, joka on erittäin keskeinen yhteiskuntapoliittinen asia.

Kontiolahti

Kuntoutusylilääkäri Anu Niemi

Kontiolahti

Keskusta

Äänestysnumero 42

Aion toimia määrätietoisesti siihen suuntaan, että PARAS-hankkeen ja tulevan terveydenhuoltolain henki, nykyistä vahvempi asiakaslähtöisyys, siirtyy käytäntöön Kontiolahdella. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntalaisille terveydenhuoltopalveluiden saamisen työssäkäyntialueellaan ongelmitta. En tule hyväksymään mitään teknisluonteista muodon vuoksi tehtävää ratkaisuvaihtoehtoa, jolla vain lainkirjain täyttyy, mutta asiakaslähtöisyys heikkenee.

Lääkärin koulutus antaa erittäin hyvän pohjan päättäjäksi. Samoin kuin lääkärin, on myös kuntapäättäjän kyettävä ennen päätöksentekoa keräämään objektiiviset tiedot tilanteesta, ratkaistava hoito, mutta myös tarvittaessa kyettävä tekemään uusia ratkaisuja tilanteen niin vaatiessa. Kuntataloudessa sosiaali- ja terveydenhuolto vie reilusti yli puolet kunnan kokonaisbudjetista, ja siksi lääkärille päättäjänä asioihin perehtyminen on helpompaa kuin maallikolla. Lääkäreiden osaamista ja tietämystä arvostetaan päättäjien keskuudessa ja siksi lääkärin on helpompaa saada ajatuksensa läpi.

Psykiatrian

erikoislääkäri

Johanna Suvanto

Kontiolahti

SDP

Äänestynumero 137

PARAS-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostaminen.

Oma kotikuntani on asukasmäärältään pieni, mutta taloudellisesti vahva, ja palvelut toimivia, joten mielestäni kuntaliitokseen ei pitäisi mennä. Palveluprosesseja on kuitenkin kehitettävä yli kuntarajojen ja seudullisesti. Lääkäri tuo päätöksentekoon mukaan ammattilaisen osaamisen.

Kotka

Naistentautien ja synnytysten

erikoislääkäri

Jan Appelberg

Kotka

Vihreät

Äänestysnumero 238

Sairaanhoito teknistyy jatkuvasti ja tulee kalliimmaksi. Erikoissairaanhoito vie valtaosan kuntien terveysbudjetista, ja perusterveydenhuollolle jää pienempi osuus. Haaste on saada rahat riittämään perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon kasvavista tarpeista huolimatta sekä huipputeknologiaan silloin kun sille on tarvetta.

Erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuollon yhteistyötä parannetaan yhdistämällä ne samaan hallintoon. Hoitoja joudutaan priorisoimaan. Vaativat hoidot keskitetään. Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa on lisättävä, jolloin erikoissairaanhoitoa tarvitaan vähemmän. Vanhustenhoidossa siirrytään kotihoitoon.

Priorisointi on välttämätöntä. Lääkärin ensisijainen tehtävä on huolehtia potilaan edusta. Priorisointi on poliitikkojen ja virkamiesten tehtävä. Poliitikkona lääkärillä on asiantuntemus terveyden ja sairaanhoidosta, mutta hän ei ole vastuussa yksittäisestä potilaasta, vaan voi kehittää sairaanhoitoa kokonaisvaltaisesti.

Työterveyslääkäri Petri Pekkola

Kotka

Vasemmistoliitto

Äänestysnumero 144

Kotkassa haasteena on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon vuoropuhelun tarkennus monella osa-alueella

Elektroninen lähete-palaute-keskustelu tulee ulottaa laajaksi, myös esimerkiksi työterveysyksiköihin ja yksityisille lääkäriasemille

Lääkärin asiantuntemus on hyväksi politiikassa, meillä on useita lääkäreitä esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseninä.

Olen Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja sen yksilöjaoston puheenjohtaja. Terveyspolitiikan lisäksi nuorison ja erityislasten asiat ovat minulle tärkeitä. Päätöksenteossa neuvottelutaito on tärkeämpää kuin kapeakatseinen asioiden jyrääminen. Kotka tulee tehdä katu-uskottavaksi opiskelijoille.

LL, kirurgian ja urologian erikoislääkäri

Timo Vornanen

Kotka

Kokoomus

Äänestysnumero 84

Suurin terveydenhuollon haaste kotikunnassani on äkkäiden ihmisten "hoitopolku" sairaalan vuodepotilaaksi. Iäkkään ihmisen sairastuessa hoito on korkeatasoista, mutta geriatrista näkökulmaa ei edelleenkään ole tarpeeksi. Kuntouttaminen pitäisi heti aloittaa sairaalaan oton jälkeen. Se vaatii asennetta ja voimavaroja.

Olen toiminut kaupungin valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä omassa kunnassani kuluneena kautena. Olemme tehneet päätökset ja toteuttamassa hoiva-asumisen mallia. Asenneilmasto on parantunut kunnassa ja uusien hoivatilojen rakentaminen on alkamassa.

Lääkäri on päätöksentekijä, jolla on oma asiantuntijan arvopohja. Lääkäriä kuunnellaan, kun terveydenhuoltoa koskevista asioista päätetään. Ratkaisut tehdään usein valtuustoryhmien sisällä, jonne keskusteluihin ei ulkopuolinen asiantuntija pääse. Lääkärivaltuutettu voi siten vaikuttaa "sisältä päin".

Todennäköisesti siten vältetään joitakin kuntalaisten terveyden kannalta huonoja ratkaisuja.

Kouvola

Yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkintöneuvos, kaupunginvaltuutettu, Pekka Jokinen, Kouvola

Kokoomus

Äänestysnumero 315

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen yhteistyötä on tiivistettävä käytännön työssä ja hoitoketjut on saatava toimiviksi muun muassa eriasteisia palveluasuntoja rakentamalla. Oikea asiakas oikeaan aikaan oikeassa hoitopaikassa!

Tähän liittyen Kuusankosken aluesairaalan toimintaedyllytykset on turvattava ja niitä edelleen kehitettävä, esimerkiksi magneettitutkimuslaite pitää saada aluesairaalaan.

Haluan varmistaa riittävät resurssit toiminnoille ja edesauttaa mainittujen kolmen tahon yhteistyön tiivistämistä uuden terveydenhuoltolain hengen mukaisesti.

Kolmekymmentäneljä vuotta valtuustotyöskentelyssä mukana olleena tiedän, että ammattitaitoamme ja näkemyksiämme arvostetaan ja ne otetaan huomioon terveydenhuoltoa järjestettäessä ja kehitettäessä potilaittemme parhaaksi.

Kirurgian ylilääkäri Ilpo Kontula

Kouvola

Kokoomus

Äänestysnumero 325

Resurssipula! Lääkärit eivät halua asettua aloilleen, vaan tekevät mieluummin keikkoja ja päivystyksiä. Etenkin sisätautilääkäreitä puuttuu Pohjois-Kymenlaaksosta, joka yhdistyy kuuden kunnan liitoksella "suur-Kouvolaksi" vuodenvaihteessa.

En kykene, se on suurempien päättäjien asia. Mutta yleiskirurgian ja yleissisätautien tentit ja tutkinnot pitäisi palauttaa. Näistä osaajista on huutava pula provinssisairaaloissa. Riittävä palkka näille, jotka jaksavat, osaavat ja sitoutuvat työpaikkaansa ja sen vaatimiin päivystyksiin. Potilaat pitävät pysyvistä, turvallisista lääkärisuhteista.

Olen ollut nyt 12 vuotta Kouvolan kaupunginvaltuustossa, siitä 10 vuotta kaupunginhallituksessa ja neljä vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Olen ollut piikkinä Kymenlaakson sairaanhoitopiirin hallituksen lihassa ja pitänyt kirurgian osastoryhmäni hyvin hengissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen osuus Kouvolan budjetista on noin 60 prosenttia, joten eiköhän vähintään yksi asiantuntija (lääkäri) tulisi olla joka tasolla näitä kalliita ratkaisuja päättämässä?

Kruunupyy

LL, lääkäri, yrittäjä Leena Furubacka

Kruunupyy

SDP (sit.)

Äänestysnumero 2

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen uudessa yhteistyössä naapurikaupungin kanssa siten, että kokonaisuus on toimiva.

Pyrin asiantuntemukseni avulla lisäämään muiden tietoa käytännönläheisesti vanhustenhuollon ja koko terveystoimen toiminnasta ja tarpeista. Tätä kautta, yhteistyössä muiden poliitikkojen kanssa, toivon saavani aikaan vahvemman perustan sille, että heikoimmista pidetään huoli. Tämä edellyttää resursseja, myös rahallisesti. Paniikinomainen säästö vuoden budjetin koossa pitämiseksi ei kansantaloudellisestikaan ole kannattavaa, vaan pitemmän päälle siinä hävitään.

Ammattilaisia tarvitaan omilla aloillaan, mutta myös siellä, missä päätökset tehdään. Ilman asiantuntemusta ei tule hyviä päätöksiä. Terveydenhuollon kohdalla lääkäri voi edistää muiden poliitikkojenkin asiantuntemusta juuri näissä asioissa.

Kuopio

Psykiatrian

erikoislääkäri

psykoterapeutti Ari Asikainen

Kuopio

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 3

Terveydenhuollon ammattilainen tuo esille terveydenhoidon käytännön näkemyksiä, niin potilaiden, työntekijöiden kuin palvelujen ylläpitäjän kannalta.

Suurin haaste kotikaupunkini terveydenhuollossa on sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten lähes hallitsemattomalta tuntuva nousu. Lisärahoituksen tarve tuli kesäkuukausien aikana usean miljoonan euron suuruisena, mikä käynnisti kriisinomaiset säästötalkoot. Kuopion kaupungin kustannuksia omalta osaltaan lisää KYS:n erikoissairaanhoitopalvelujen raskas käyttö. Jos perusterveydenhuollolla olisi tarjota enemmän erikoissairaanhoitopalveluja, tarve lähetteiden tekemiseen voisi olla pienempi. Toisaalta kalliit tutkimukset ja tutkimuslaitteiden käyttö tulee keskittää tehokkaasti suurten miljoonapiirien käyttöön.

Erikoissairaanhoidon sairaalapaikkojen käytöstä tulevat sakkomaksut viestivät, ettei jatkohoitomahdollisuuksia ole kehitetty riittävästi. Kotihoito ja -tuki olisi selvintä arvioida ja suunnitella terveydenhuollon yhtenä vastuualueena.

Yllättävien kustannusten hallintaan toivoisi kuntien välisiä vakuutusjärjestelmiä tai rahastoja, jotka turvaisivat pienten kuntien taloutta. Vai onko niin että kasvavat terveydenhoitokulut ovat investointeja väestön paremman terveyden puolesta tulevaisuudessa?

LL, kouluttajalääkäri, kaupunginvaltuutettu

Björn Cederberg

Kuopio

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 5

Terveydenhuollon suurin haaste Kuopiossa on pysäyttää menojen kasvu, joka on jatkunut vuosikymmenen alusta noin 10 prosentin vuosivauhdilla. Vastikään valmistuneessa selvityksessä todettiin, että Kuopion perusterveydenhuolto toimii hyvin kustannustehokkaasti, mutta pullonkaulana on erikoissairaanhoidon liian suuret kustannukset sekä siihen liittyen iäkkäiden potilaiden riittämättömät jatkohoitopaikat.

Yksittäinen valtuutettu ei tähän haasteeseen pysty vastaamaan muutoin kuin valtuustoryhmien väliseen sekä luottamushenkilöjohdon ja virkamiesjohdon väliseen yhteistyöhön vaikuttaen. Tähän olen hyvin motivoitunut ja sitoutunut oman valtuustoryhmäni puheenjohtajana.

Yksinkertaisesti siksi, että lääkäri on terveydenhuollon korkeimman koulutuksen saaneen ammattikunnan edustaja ja kunnan vuosibudjetista 60-70 prosenttia menee sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Lääketieteen opiskelija,

Elisa Jokelin

Kuopio

Kokoomus

Äänestysnumero 342

Terveystoimeamme on selvästikin johdettu puutteellisesti viime vuosina. Valtuusto on alibudjetoinut resurssit, ja terveystoimen johdolle on annettu suuria säästötavoitteita ilman työkaluja. Tästä johtuen nyt keskustellaan jopa lomautuksista, mikä on ehdottomasti väärä tie.

Terveystoimemme pitäisi analysoida läpikotaisin: teemmekö oikeita asioita, onko kaikesta tekemästämme hyötyä potilaalle? Henkilöstöllä on ilmeisen paha olla, ja varsinkin perusterveydenhuollon asema on vääristyneesti alaissuhteessa erikoissairaanhoitoon. Tarvitsemme lääkäri-hoitajatyöpareja, omalääkärijärjestelmän kriittistä analyysiä, omia sijaisia, lähetekäytäntöjen uudistamista, henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiä ja joustavuutta työolosuhteisiin ja -ehtoihin.

Lääkärien päivittäin tekemät päätökset ovat vaikuttavia sekä yksittäisen ihmisen, potilaan, elämään että kunnan talouteen. Lääkärin asiantuntijuutta tarvitaan ehdottomasti myös päätöksenteossa.

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Pekka Pollari

SDP

Kuopio

Äänestysnumero 140

Kuopiossa terveydenhuolto on ajautunut talous- ja johtamiskriisiin. Useana vuonna tapahtunut alibudjetointi sekä talousseurannan ongelmat/puutteet ovat estäneet suunnitelmallisen etenemisen. Keskushallinnon ja toimialan välille on syntynyt luottamuspula. Kaupungin taloudellinen tilanne vaatii talousseurannan ajantasaistamista sekä toimintamuutoksia organisaatioon ja johtamiseen terveydenhuollon toimivuuden varmistamiseksi. Erikoissairaanhoito on Kuopiossa Suomen kalleinta. Tiedonkulku ei suju. Palkattu konsultti, keskushallinto eikä toimialan johto näytä tietävän miten pitäisi edetä taloudellisten tosiasioiden sallimissa puitteissa. Oman talon asiantuntijoiden tietämystä ongelmien ratkaisemisen ei riittävästi tunnusteta ja luotetaan enemmän projekteihin ja ylhäältä tuotuihin selvityksiin mitä eivät ole johtaneet eteenpäin. Varsinkin lääkärien asiantuntemusta paikallisten ongelmien ratkaisemiseen ei näytetä tarvittavan.

Toimialan sisällä sosiaalipuolen ja terveydenhuollon talousarviot olisi eriytettävä. Taloudellinen ja toiminnallinen vastuu on jaettava selvästi ja organisaatiota ja monimutkaista johtamisjärjestelmää yksinkertaistettava. Suunnittelu ja toiminnan ohjausvastuuta siirrettävä alemmalle tasolle, missä paikalliset ongelmat ja olosuhteet tunnetaan hyvin. Asiantuntijaorganisaatiolle on annettava tilaa ratkaista perustasolla perustehtävää ja yhteistyötä haittaavat esteet.

Kuopiossa perustason johtamisella on kyetty luomaan omalääkärijärjestelmä missä virat ovat täynnä. Monimutkaisen organisaatioviidakon hännillä sen tulevaisuus ei kuitenkaan näytä selvältä.

Kaupungin keskusjohdon tasolla tarvitaan perusterveyden huollon perusasioiden ja ympäristön tuntemusta, jotta toimintaa voidaan kehittää kestävästi ja estää järjestelmän romahtaminen.

LT, neurokirurgian erikoislääkäri

Antti Tapaninaho

Kuopio

Keskusta

Äänestysnumero 260

Suurin terveydenhuollon haaste kotikaupungissani on nopeasti kasvavat erikoissairaanhoidon kustannukset, jotka suurten kaupunkien vertailussa ovat toisella sijalla asukasta kohti.

Erikoissairaanhoitotarpeen vähentämiseksi on panostettava ehkäisevään terveydenhoitoon. Esimerkiksi aivohalvaukset, yhteiskunnalle kallis tauti, ovat 70 prosenttisesti ehkäistävissä terveillä elämäntavoilla ja tarvittaessa oikealla lääkityksellä. Terveeseen alkoholikulttuuriin on kasvatettava kodeissa ja peruskoulussa. Kaupunkiimme on saatava jatkohoitopaikkoja yliopistosairaalassa hoidetuille, jotta vältytään ylimääräisten vuorokausien sakkomaksuilta.

Terveydenhuolto on yksi kuntien keskeisimmistä velvoitteista, joten kunnallisessa päätöksenteossa on hyvä olla lääkärin asiantuntemusta.

Lahti

Lastenlääkäri

Leena Kaartinen

Lahti

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 206

Mielestäni suurin terveydenhuollon haaste Lahdessa on tällä hetkellä terveyspalvelujen vaikea saatavuus. Julkisen sektorin lääkärin ajat ovat kiven takana, ja puhelinneuvontakin takkuilee. Varsinkin vanhempi väestö on kirjaimellisesti hätää kärsimässä. Hoitosuhteissa puuttuu myös jatkuvuus koska palvelut on ulkoistettu suurelta osin keikkalääkäreille. Ikäihmiset tuntevat olonsa turvattomiksi. Yksityispuoli vetää paremmin, mutta eriarvoisuuttahan se lisää.

Aion vastata haasteeseen asettumalla kuntavaaliehdokkaaksi. Yhteistyössä työtiiminä voimme parantaa tilannetta. Enhän minä yksin voi mitään luvata!

Lääkärin olisi hyvä olla mukana kunnallispolitiikassa asiantuntemuksensa tähden. Erilaisia näkökantoja ja kokemusta tarvitaan yhteisen asian ajamiseksi, myös terveydenhuollon saralla.

LT, lastentautien erikoislääkäri,

apulaisylilääkäri

Sari Kurikka

Lahti, Kokoomus,

Äänestysnumero 249

Suurin terveydenhuollon haaste on arvottaa ennaltaehkäisevän työn merkitys. Kun sosaali- ja terveyshuollon osuus budjetista on yli puolet eikä terveydenhuollon menoja haluta enää kasvattaa, johtaa lääkäriresurssien niukkuus vastakkainasetteluun esimerkiksi hoitotakuun velvoittaman sairausvastaanoton ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon välillä. Tulevat lakimuutokset normittavat kunnat suurempaan ennaltaehkäisevään työhön, Tarvitaan selvä määrittely, kuinka paljon työpanosta kohdistetaan lapsiin ja nuoriin ja erityisesti niihin, jotka eivät voi hyvin.

Aion korostaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kannattavuutta investointina tulevaisuuteen. Varhainen puuttuminen perheiden ongelmiin neuvolassa, päivähoidossa sekä koulussa on inhimillisesti sekä yhteiskunnallisesti edullisempaa ja tuottoisampaa kuin korjaavat toimenpiteet. Edistän omalta osaltani sitä, että jatkossa nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista huolehditaan kaupungin jatkuvana toimintana eikä projektirahoituksena.

Lääkäri kohtaa työssään kansakunnan koko kirjon. Työ antaa näköalaa kansalaisten jokapäiväisiin ongelmiin.

Lääketieteen tohtori, kansanedustaja

Tuija Nurmi

Lahti

Kokoomus

Äänestysnumero 273

Suurin haaste on päästä potilasta ymmärtävän lääkärin puheille.

Pyrin vaikuttamaan asiaan lainsäädäntötasolla sekä paikallisesti muun muassa siten, että kunta pitää riittävästi huolta työntekijöidensä vuorovaikutustaitojen kehittämisestä.

Kunnan budjetista sosiaali- ja terveysmenot kattavat noin 50 prosenttia, ja lääkäri on koulutuksensa puolesta sopiva henkilö päättäjäksi.

Lappeenranta

LT, osastonylilääkäri Kari Puolakka

Lappeenranta

Kokoomus

Äänestysnumero 236

Kansanterveyttä ajatellen voi löytää suurempiakin haasteita, mutta akuutein ongelma on Etelä-Karjalan keskussairaalan paikkapula koskien erityisesti konservatiivista tulosyksikköä. Eräällä vuodeosastolla kuormitus oli vuoden 2008 alkuneljänneksellä 120 prosenttia. Näin potilaita on jatkuvasti käytäväpaikoilla tukkimassa poistumisteitä vastoin paloturvallisuusmääräyksiä. Käytäväpaikat vaarantavat sairaalahygienian toteutumisen, mikä on erityisen haitallista, kun alueemme on MRSA-insidensissä valtakunnallisesti mitalisijoilla. Kestämätön tilanne on myös vaikeuttanut henkilökunnan rekrytointia.

Asiasta on syytä pitää meteliä, jotta sairaansijoja rakennetaan lisää.

Politiikassa tarvitaan lääkärien asiantuntemusta. Maallikot näkevät terveydenhuollon usein vain kulueränä muistamatta sen tuottamia hyötyjä, joita ovat, paitsi parantunut toimintakyky ja elämänlaatu, myös työkyvyn säilyminen, toisin sanoen yhteiskunnan lisääntynyt tuottavuus. Lisäksi lähes kaikilla poliittisilla päätöksillä on myös terveydellinen vaikutuksensa.

Lääkäri

Juha Rantalainen

Lappeenranta

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 289

Perusterveydenhuollon terveyskeskuslääkärivaje, mikä uhkaa romuttaa koko perusterveydenhuollon. Tämä on johtanut lisääntyneeseen kalliiden erikoissairaanhoidonpalvelujen käyttöön.

Pyrin vaikuttamaan siihen, että väestövastuualueita pienennetään ja terveyskeskuslääkäreille mahdollistetaan joustavammat työaikajärjestelyt. Kannatan terveyskeskusvastaanotoilla työnjaon edelleen kehittämistä. Tämä antaa lääkärille aikaa tutkia ja hoitaa potilaansa aiempaa monipuolisemmin. Näin erikoissairaalahoitoon lähettämisen tarve vähenee.

Erilaisten potilaiden kautta lääkärille kertyy paljon tietoa kuntalaisten niistä ongelmista, jotka eivät ole lääketieteen keinoin hoidettavissa. Tämän tiedon avulla lääkäri voi kunnallisena luottamushenkilönä olla ehdottamassa, suunnittelemassa, vaikuttamassa ja päättämässä niin, että kunnan toiminnat kehittyvät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävään suuntaan.

Lapua

Yleislääketieteen

erikoislääkäri

Maija Vanhamäki

Lapua

Kokoomus (sit.)

Äänestysnumero 125

Lapuan terveyskeskus on toiminut väestövastuullisesti jo yli 10 vuoden ajan. Järjestelmä on toiminut hyvin. Suurin haaste Lapualla on saada perusterveydenhuolto jatkossakin toimimaan. Paras-hankkeen 20 000 väestöpohjavaatimus ei Lapualla mielestä tunnu toimivalta. Haasteena jatkossa on myös ammattitaitoisen henkilökunnan, niin lääkäreiden kuin hoitajienkin, saaminen ja "talossa pitäminen".

Mielestäni Lapuan ja ympäristökuntien perusterveydenhuolto hoidetaan jatkossakin parhaiten omana toimintana. Tietyillä perusterveydenhuollon sektoreilla, kuten työterveyshuollossa ja ympäristöterveydenhuollossa, yhteistyö naapurikuntien kanssa on tarkoituksenmukaista.

Ammattitaitoisen henkilökunnan juurruttamisessa on tärkeää parantaa kuntatyönantajan kuvaa: sitä, että kunnassakin välitetään työntekijöistä ja heidän jaksamisestaan.

Lääkäreillä on työnsä puolesta tietoa, kokemusta ja näkemystä useasta kuntatasolla päätettävästä asiasta. Toivoisin meidän lääkäreiden tuovan päätöksentekoon myös näkemystä kunnasta kuntalaisia, ei budjettia varten.

Lempäälä

Yleislääkäri

Liisa Länsipuro

Lempäälä

Kokoomus

Äänestysnumero 42

Tärkeimpänä (meneillään olevien hankkeiden lisäksi) pidän perheneuvolan ynnä muiden lasten erityispalvelujen (psykiatria, puheterapia, toimintaterapia jne.) parantamista.

Neuvolahenkilökunnalle tarvitaan käytännönläheistä koulutusta ongelmien tunnistamiseen, sovitut työtavat sekä joustavat yhteydet erikoistyöntekijöihin sekä konsultoitaviin spesialisteihin (heitä voi tehdä tutuiksi koulutusten kautta!)

Terveydenhuolto on tärkeä osa kunnan toimintaa. Etenkin perusterveydenhuollon työssä lääkäri on kiinteässä kontaktissa väestön jokapäiväisen elämään, ja tuntee sen monelta kantilta.

Lisäksi lääkärin työ mielestäni vaatii loputonta uteliaisuutta inhimillistä kohtaan, empatiaa, tunnollisuutta, suvaitsevaisuutta, harkintaa ja kykyä priorisoida. Luulisinpa että näistä ominaisuuksista olisi hyötyä myös kunnallispolitiikassa?

Lääkäri

Mikko Vesamäki

Lempäälä

Kristillisdemokraatit (sit.)

Äänestysnumero 144

Terveyspalveluiden riittävyyden turvaaminen. Muuttoliikkeen myötä kunnan väkiluku kasvaa lähes hallitsemattomasti, samanaikaisesti vanhusväestö kasvaa ilman muuttoliikettäkin.

Tärkein voimavara terveys- ja sosiaalipalveluissa on olemassa oleva henkilökunta. Hyvinvoiva ja motivoitunut porukka tekee paljon enemmän kuin loppuun ajettu, riitaisa joukkio. Vanhoja toimintatapoja on uskallettava kritisoida, toisaalta uusista toimintatavoista on luovuttava, jos ne osoittautuvat vanhoja huonommiksi. Sijaisia on palkattava riittävästi, uusia

virkoja ja toimia perustettava, jotta kasvuun voidaan vastata. Kaavoituspuolella on mietittävä olisiko muuttoaaltoa syytä hillitä ennen kuin se hukuttaa koko kunnan.

Tiedämme ja tunnemme ihmiselon koko kirjon vauvasta vaariin. Olemme puhetyön ammattilaisia, tottuneet arvioimaan monen eri tekijän vaikutusta syistä, seurauksista ja ratkaisuista. Kunnan budjetista merkittävän osan lohkaisee terveydenhoito, jonka monitahoisten kiemuroiden saloista meillä on jo valmiiksi aavistus tai jopa tieto.

Lieksa

Lääkintöneuvos

Risto Jukola

Lieksa

Kokoomus

Äänestysnumero 50

Perusterveydenhuollon lääkäripula: puolet terveyskeskus-lääkäreiden viroista on täyttämättä ja sijaishankinta vaikeaa.

Mainostamalla Lieksaa työ- ja asuinpaikkana "nuorille", poikieni ikäisille kollegoille tavatessani heitä, niin viran puolesta kuin harrastuksissanikin.

Kunnalliselämän kipupisteet Lieksassa ovat perusterveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa. Niissä tarvitaan nyt kipeästi lääkärin asiantuntemusta ja kokemusta.

Liminka

Lääkäri,

palvelupäällikkö Liisa Kylmänen

Liminka

Keskusta

Äänestysnumero 45

Riittävien perusterveydenhuollon lähipalveluiden turvaaminen kasvavalle väestölle tarkoituksenmukaisella alueellisella yhteistyöllä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut muodostavat huomattavan osan kunnan palveluista, ja lääkärin ammattitaito luo hyvän pohjan näiden palveluiden suunnitteluun.

Lohja

Yleislääketieteen erikoislääkäri, lastenala- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyydet

Seppo Pesonen

Lohja

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 187

Perusterveydenhuollon turvaaminen. Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja erikoissairaanhoidon nivomisella tiiviimpään yhteistyöhön uuden terveydenhuoltolain hengessä. Työtapoja, prosesseja, yhteistyötä ja työnjakoa kehittämällä palvelutaso voidaan turvata tehokkaasti sekä taloudellisesti. Väestövastuumallilla ole enää tulevaisuutta muun muassa lääkärien kuormittumisen vuoksi. On löydettävä uusia eväitä mallin parhaita puolia unohtamatta.

Lohjalla tärkein haaste on peruspalveluiden järjestäminen uudessa tilanteessa. Lääkärin kokemus auttaa toimiviin ratkaisuihin.

Luumäki

Yleislääketieteen ja lastentautien erikoislääkäri

Ritva Virransalo

Luumäki

Vasemmistoliitto

Äänestysnumero 98

Luumäki liittyy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin organisatorisesti 2009 ja toiminnallisesti 2010. Haasteena on lähipalvelujen turvaaminen kunnassa ja terveyspalveluiden saatavuus kaikkineen ilman, että kustannukset karkaavat hallitsemattomasti. Toivon voivani ammattikokemukseni avulla saada kunnan päätöksentekoon asiantuntijuutta. Kuntalaiset ovat kiinnostuneita terveyspalveluista, joiden asiantuntija lääkäri on. Usein lääkärit ovat joutuneet hallinnollisissa tehtävissä perehtymään kunnalliseen päätöksentekoon ja muuhunkin kuntakenttään kuin terveydenhuoltoalaan. Tästä kokemuksesta on hyötyä kunnan luottamuselimissä.

Mikkeli

Terveyskeskuslääkäri

Rauni Berndt

Mikkeli

Vihreät

Äänestysnumero 12

Kuntien taloutta yritetään johtaa liike-elämän oppien mukaan. Olemme nähneet, mihin se on johtanut terveydenhuollossa. Terveyskeskukset vetelevät viimeisiään. Tällä hetkellä nähdään, että nuo opit eivät aina toimi liiketaloudessakaan.

Kuntatalous ja terveydenhoito sen osana on järjestettävä kansalaisten tarpeiden mukaisesti osaavien substanssijohtajien ohjaamana. Turhat rönsyt ja johtajien varamiehet pois jaloista. Toimintaa on kehitettävä katsoen tulevaisuuteen, etupainotteisesti investoiden, esimerkiksi vanhustenhoidossa on satsattava nyt ennaltaehkäisyyn laitostumisen välttämiseksi. Tässä tarvitaan uusia toimintamalleja voimavaralähtöisesti ja yhteisöllisyyttä hakien.

Jos kunnan palvelurakenteet eivät toimi, lääkärit kohtaavat siitä aiheutuvat ongelmat. Teknokraatit suunnittelevat terveydenhuoltoa huonolla menestyksellä. Terveydenhuollon henkilökunnalla on vastuu potilaiden hoitamisesta, mutta vähän valtaa vaikuttaa hoidon organisointiin. Se valta olisi otettava ja käytettävä potilaiden parhaaksi.

LT, erikoislääkäri

Seija Korhonen

Mikkeli

Keskusta

Äänestysnumero 277

Terveydenhuollon palveluiden tasapuolinen turvaaminen - resurssipula uhkaa kouluterveydenhuollossa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja vastaanottotoiminnassa (sekä taloudellisesti että henkilöstöpuolella).

Kotikunnassamme on jo tehty päätös, että puolet terveyskeskusvastaanottotoiminnasta ulkoistetaan. Tämä helpottaa lääkärivajetta. Tuen "toimiva terveyskeskus" -hanketta, jolla pyritään hoitaja-lääkäri -työpareilla ja muilla toimintatapojen muutoksilla kehittämään ja vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja parantamaan työilmapiiriä, samalla kun on kiinnitettävä huomio myös asiakkaan aseman parantamiseen. Sosiaali- ja terveyspiiri voisi olla malli, jolla alueellemme turvattaisiin palvelut. Seudullista yhteistyötä ja voimien yhdistämistä tulisi joka tapauksessa tehdä ja erikoissairaanhoidossa vielä laajemmin.

Julkisessa palvelutuotannossa demokraattisen edustavuuden rinnalla tulisi huomioida myös asiantuntijuus ja ammatti- ja erityisosaaminen.

Yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri, johtaja Pirkko Valtola, Mikkeli

Kokoomus ( sit.)

Äänestysnumero 238

Mikkelissä on taisteltu jo vuosia lääkäripulan kourissa eikä perusterveydenhuolto ole enää vuosiin pystynyt hoitamaan sille kuuluvaa tehtäväänsä. Perusterveydenhuollon kehittäminen on jäänyt työvoimapulan varjoon, ja näin ei ole kehittynyt yhteistyökulttuuria eikä hoitoketjuja erikoissairaanhoidon kanssa. Nyt on tehty päätöksiä ulkoistuksen osalta. Nyt tarvitaan pontevaa johtamista, että ainakin osa terveyskeskuksesta pysyisi kunnan omana toimintana. Kehittämistyö on pohjimmiltaan mahdollista vain oman työn, osaamisen ja näkemysten kautta.

Perusterveydenhuollon resurssien takaaminen muutenkin kuin vain ostamalla osalle kuntalaisia perusterveydenhuolto yritykseltä. Jäljellä olevat lääkärin virat on saatava täytettyä ja toimintaan riittävät hoitajaresurssit. Haluan olla aktiivina toimijana sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

Päätökset ja johto on liukunut yhä enemmän muiden kuin lääkäreiden käsiin. Lääkärin osaamista ja näkemystä potilaan hoidosta ja potilaan parhaasta tarvitaan myös poliittisessa päätöksen teossa.

Nokia

LL, yleislääketiede, proviisori

Elina Mölsä

Nokia

Vihreät

Äänestysnumero 288

Perusterveydenhuollon resurssien parantaminen; panostaminen erityisesti kouluterveydenhuoltoon sekä vanhusten laadukkaaseen hoitoon

Kohdentamalla varoja perusterveydenhuoltoon sekä toimintaolosuhteiden/-ilmapiirin parantamiseen

Lääkärillä on ainutlaatuista tietoa ihmisten arkipäivästä ja ongelmista. Terveys on tutkitusti kärjessä ihmisten "tärkeyslistalla".

Oulu

LK Maija Bolszak

Oulu

Kokoomus

Äänestysnumero 36

Oulussa terveydenhuollon suurimpana haasteena on lääkäripula sekä terveyskeskuksissa että Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tällä hetkellä terveyskeskuslääkärin viroista on täyttämättä 30 prosenttia ja 30 prosenttia hoitaa sijainen.

Ongelmana Oulussa on se, ettei kaupungin terveyskeskuksia pidetä houkuttelevana työpaikkana. Lääkäreiden vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä tulee lisätä.

Lääkärit ovat oman työnsä asiantuntijoita. Terveydenhuollosta päätettäessä tulee ottaa huomioon terveydenhuollon ammattilaisen mielipide.

LK Hanna Cygnel,

Oulu

Vihreät

Äänestysnumero 137

Suurin haaste Oulussa on terveysasemien lääkäripula. Kolmasosa lääkärinviroista on täyttämättä.

Aion pitää asiaa aktiivisesti esillä. Työoloja on kyllä yritetty jo parantaa monin tavoin, mutta jostain syystä se ei ole tepsinyt. Vaadin työtyytyväisyystutkimuksen tekemistä lääkäreille ja lääkäreiden työolojen parantamista tätä kautta. Terveysasemille on rekrytoitava aktiivisesti lääkäreitä varsinkin valmistuvilta kursseilta. Tällä hetkellä olen 6. vuoden kandina kokenut aktiivisen työpaikkarekrytoinnin Oulun terveystoimen taholta olleen lähes olematonta.

Lääkärillä on tietoa terveydenhuollosta huomattavasti syvemmin kuin muilla, ja hän osaa todennäköisemmin tehdä järkeviä terveydenhuoltoa koskettavia päätöksiä. Sosiaali- ja terveystoimi on kuntien suurin menoerä, joten kyse ei ole mistään pikku jutusta. Lisäksi lääkärit ovat muutenkin fiksua porukkaa, joten pitäähän tuo kapasiteetti hyödyntää!

LL Tero Kujanpää

Oulu

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 436

Mahdollisuuksien kuilu, joka erottaa lääketieteelliset mahdollisuudet taloudellisista mahdollisuuksista.

Terveydenhuolto tarvitsee taloudellisia resursseja, joiden turvaamiseksi täytyy onnistua elinkeinopolitiikassa. Pelkkä teknologia ei enää riitä, vaan tarvitaan keskittymistä sisältöön. Hyvinvointia rakennetaan työnteolla. Tehokas terveydenhuolto on johdettua, suunnitelmallista ja näyttöön perustuvan lääketieteen ohjaamaa. Sen toteuttamiseksi tarvitaan ammattilaisia, joiden houkuttelemiseksi työpaikan arvojen täytyy olla hyväksyttäviä. Ne mitataan potilaiden ja henkilöstön arjessa.

Yhteiskuntamme menestyksen kannalta on tärkeää, että terveydenhuollossa keskiössä pysyvät lääkärin perusarvot: elämän kunnioittaminen, ihmisyys, eettisyys, korkea ammattitaito ja kollegiaalisuus. Nämä arvot tarvitsevat puolestapuhujia. On tärkeää, että päätöksenteossa on ihmisiä, jotka tietävät, mitä on kantaa vastuuta potilaan vierellä. Siksi päätöksenteon kaikilla tasoilla tarvitaan lääkäreitä.

Neurokirurgian erikoislääkäri

Juho Tuominen

Oulu

Keskusta

Äänestysnumero 423

Oulussa liian moni terveyskeskuslääkärin virka on täyttämättä. Oulussa tulisi ottaa askel taaksepäin ilmeisen epäonnistuneen viime vaalikaudella toteutetun hallintojärjestelyn osalta, ja palauttaa johtavien lääkäreiden virat terveysasemille sekä taata heille riittävät valtuudet sekä resursointi soveltuviin paikallisiin järjestelyihin.

Virkalääkäreiden päivystyskuormituksen keventämiseksi Oulun seudun yhteispäivystyksen toiminnan järjestämistä kokonaisuudessaan ulkopuolisin voimin tulisi harkita.

Väestövastuun potilasmääriä tulee kohtuullistaa ja huomioida vastuuväestöjen erot.

Työnsisältöä tulee tarkastella ja pohtia voidaanko varsinaisen potilastyön ulkopuolisia tehtäviä siirtää asianomaisille ammattiryhmille esimerkiksi sosiaalitoimen, konekirjoituksen ja atk-toimintojen osalta.

Demokratian toimimisen kannalta kuntapolitiikassa on tärkeää olla laaja edustus eri tehtävissä toimivia ja eri tavoin ajattelevia kansalaisia. Lääkärin ammatissa näkee konkreettisella tasolla erilaisia yhteiskunnallisia epäkohtia seurauksineen, mikä antaa hyvän pohjan ongelmien ratkaisuun.

Pori

LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

Mia Fagerlund

Pori

Vihreät

Äänestysnumero 137

Suurin haaste tällä hetkellä on perusterveydenhuollon tulevaisuus; miten turvata laadukkaat ja toimivat palvelut kuntalaisille. Henkilöstö ikääntyy ja eläköityy, entä miten saada nuoret kollegat sitoutumaan ja motivoitumaan terveyskeskustyöhön? Väestöryhmien väliset terveyserot näkyvät perusterveydenhuollon asiakaskunnassa.

Perusterveydenhuollosta on tehtävä houkutteleva henkilöstöresursseja sekä fyysistä työympäristöä parantamalla. Terveyskeskuskiinteistöjen kuntoon on satsattava. Hierarkisesta "alamaiskulttuurista" on päästävä eroon ja hyödynnettävä moniammatillista tiimiä yhteistyössä, töitä uudelleen jakaen. Oman työn hallinta ja joustavuus parantavat työilmapiiriä sekä houkuttelevat uusia työntekijöitä.

Lääkärinä elämän eri ilmiöt ovat tulleet tutuiksi. Koulutuksen tuoman osaamisen kautta voi toimia asiantuntijana ja tuoda laaja-alaista näkökulmaa asioihin. Haluan kehittää kotikaupunkiani maakunnan keskuksena.

Sisätautien erikoislääkäri

Helena Kilpi

Pori

Keskusta

Äänestysnumero 101

Terveydenhoito on painopistealueitamme - sairaanhoito, erikoissairaanhoito, kouluterveydenhuolto ja vanhustenhoito ovat saatettava nykyisiä haasteita vastaamaan. Edessä ovat kuntaliitokset, suurten ikäpolvien eläköityminen ja globalisaatio. Niihin tarvitaan sekä käytännöllisyyttä, asiantuntemusta että inhimillisyyttä.

Voin tuoda työni tuoman kokemuksen pohjalta oikeita toimintatapoja ja keinoja tehostaa oman kuntamme terveydenhuoltoa. Erityisesti on löydettävä toimiva apu niille, jotka joutuvat odottamaan ja niille, jotka eivät saa hoitoa. Meidän on pidettävä huolta heikompiosaisistamme ja välitettävä heistä.

Terveydenhuollon asioihin tarvitaan lääkärin asiantuntemusta, jotta löytyy inhimillinen apu. Kun ihminen sairastuu, avun on oltava lähellä, lähimmässä terveyskeskuksessa ja saatavilla jonottamatta. Ihmisten pitää halutessaan päästä lääkäriin asuinpaikasta riippumatta. On varmistettava lääkäreiden mahdollisuus käyttää mahdollisimman paljon ja joustavasti aikaa potilastyössä.

LT, dosentti, osastonylilääkäri

Esa Rintala

Pori

Vihreät (sit.)

Äänestysnumero 161

Lääkäri- ja hoitajapula. Vaikka Porin terveyskeskuksen noin 40 lääkärivakanssia on täytetty, niissä on suurta vaihtuvuutta yksityissektorin imun vuoksi. Jatkuvuus puuttuu. Valmiista yleislääkäreistä ja joistakin sairaanhoitopiirin erikoislääkäreistä on huutava pula, vakansseja hoidetaan epäpätevillä sijaisilla. Hammaslääkäreistä on myös huutava pula eikä edes sijaisia saada.

Hoitoalan erityisosaajista kuten laboratoriohoitajat, diabetes- ja reumahoitajat, toimintaterapeutit, on huutava pula sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Eläköityminen pahentaa työvoimapulaa lähivuosina. Hoitajien vakansseja on usein täytetty lyhytaikaisella sijaistyövoimalla, mikä vähentää työpaikkaan hakeutumisen motivaatiota.

Julkiseen perusterveydenhuoltoon on reilusti panostettava. Asenteellinen alasajo ja aliresurssointi on lopetettava. Perusterveydenhuollon imagoa hyvänä työpaikkana on kehitettävä - joustava, kannustava palkkapolitiikka

Sosiaali- ja terveyssektorin menot ovat 40-50 prosenttia kuntien menobudjetista. Näin mittavan ja jokaista kansalaista koskevan alueen substanssiosaaminen on tärkeä valtuutetun ominaisuus.

Samu Suominen

Pori

Kokoomus

Äänestysnumero 279

Porissa on meneillään terveys- ja sosiaalivirastojen yhdistäminen perusturvavirastoksi. Muutos on suuri, eikä kukaan vielä tiedä sen käytännön toimivuudesta. Tarkoitus olisi, että muutos olisi mahdollisimman sujuva eikä vaikuttaisi paljoakaan päivittäisiin toimintoihin tai palvelujen tuottamiseen.

Jos minut valitaan, pyrin perusturvalautakuntaan, jossa koen pystyväni vaikuttamaan päätöksentekoon positiivisesti.

Kautta aikojen on useita esimerkkejä siitä, että jos ulkopuolinen, ei-lääkäri alkaa hoitaa lääkärien asioita, siitä ei yleensä hyvää seuraa. Vain lääkäri voi valvoa lääkäreiden etua. Kunnissa tehdään paljon tärkeitä terveydenhuoltoon liittyviä päätöksiä. Niiden valmistelussa pitää saada olla mukana.

Pälkäne

Thorax- ja verisuonikirurgi Rainer Zeitlin

Pälkäne

Kokoomus

Äänestysnumero 79

Suurin haaste on vuonna 2009 toimintansa aloittava yhteistoiminta-alue, jonka terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalipuolen palveluen tuotannosta vastaa isäntäkunta Kangasala. Ensivaiheessa yhteistyöalueella ovat Kangasalan lisäksi Pälkäne ja Kuhmalahti, seuravassa vaiheessa siihen liittyy Orivesi ja Juupajoki.

Olen valmistelevissa kokouksissa toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että pelkkä hallintorakenteen uudistaminen ei riitä tämän hetkisten terveydenhuollon ongelmien ja haasteiden ratkaisuun. Olisi toivottavaa, että vihdoin SoTe-alan uudistaminen alkaisi tarpeista ja uusien toimintamallien etsimisestä, eikä pelkästään hallinnon ja rakenteiden uudistamisesta.

Kuntien menoista 2/3 aiheutuu SoTe-menoista. Palveluiden tarve ylittää selvästi käytössä olevat resurssit, joten pakosta joudutaan pohtimaan mikä toiminta on hyödyllistä ja mikä taas ei. Lääkärin koulutus ja kokemus antaa tähän pohdintaan hyviä eväitä. Lääkäri kunnallispolitiikassa on enemmän asiantuntija kuin poliitikko, mikä sekin on hyvä asia kunnallisessa päätöksenteossa.

Raisio

LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Anneli Kivijärvi

Raisio

SDP

Äänestysnumero 113

Raisiossa perusterveydenhuollon asiat ovat aika kohdallaan. Niin sanottua Raision mallia tilaaja-tuottaja -järjestelmää markkinoidaan ympäri Suomea. Raisiolaiset lapset tai nuoret eivät kuitenkaan voi sen paremmin kuin muuallakaan Suomessa. Haluankin resurssoida ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon seuraavalla vaalikaudella voimakkaasti: perheneuvola lapsiperheille riittävällä henkilökunnalla, jokaiseen kouluun koko viikon paikalla oleva terveydenhoitaja; lääkärille ja psykologille pääsy helpoksi ja nopeaksi.

Tekemällä aloitteen kyseessä olevasta asiasta ja tarvittaessa uuden ja jälleen uuden aloitteen sekä painostamalla budjettikeskusteluissa muita valtuutettuja. Uskon, että onnistun parin vuoden sisällä.

Lääkäri, joka tekee kliinistä työtä, oppii tietämään tavallisten ihmisten arjen ja kaikki hankaluudet (myös ilot). Hän oppii priorisoimaan asiat, joihin verorahoja tulee käyttää. Niihin kuuluvat lasten päivähoito, koulutus, terveydenhoito, mutta niin myös kunnallistekniikka, arkkitehtuuri tai tiet. Tavallinen lääkäri on mainio arjen tuntija, hyvin koulutettu, usein rohkea ja esiintymiskykyinen - juuri sellainen kuin valtuuten tulisikin olla.

Riihimäki

LL, kansanedustaja, sos.- ja terv. valiokunnan jäsen

Päivi Räsänen

Riihimäki

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 166

Kotikuntani Riihimäen tärkein haaste on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Kouluterveydenhuolto tarvitsee lisää terveydenhoitajia ja lääkäreitä, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on panostettava ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta tulee lisätä. Myös vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja, sekä avopalveluihin että laitoshoitoon. Omaishoidontukea on vahvistettava. Lääkäreiden jaksamista on tuettava työmäärää kohtuullistamalla ja työtapoja uudistamalla.

Olen asettanut perusterveydenhuollon kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteekseni tulevalla kunnallisvaalikaudella. Toki olen siihen panostanut jo nyt kunnanvaltuutettuna ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä.

Kunnanvaltuustossa tarvitaan kipeästi terveydenhuollonasiantuntemista. Valtuustoissa tehdään suuria arvovalintoja, joissa lääkärivaltuutettu voi olla perustelemassa hankkeiden oikeaa arvojärjestystä.

Rovaniemi

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Antti Kuulasmaa

Rovaniemi

Kokoomus

Äänestysnumero 244

Terveydenhuoltohenkilöstön työolosuhteiden ja työnteon mielekkyyden parantaminen.

Pyrkimällä sinne, missä asioihin voi vaikuttaa.

Lääkärit ovat hyviä hahmottamaan monimutkaisia ja moniulotteisia kokonaisuuksia. Lisäksi lääkärit ovat tottuneet tekemään päätöksiä. Ja tietysti kuntien tärkein ja isoin palvelukokonaisuus eli sosiaali- ja terveydenhuolto, on lääkäreille mitä tutuin aihepiiri.

Savitaipale

Lääket.tri, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, hallinnon pätevyys Tuula Karhula

Savitaipale

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 11

Lähipalveluiden turvaaminen Savitaipaleella Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin käynnistyessä vuosien 2009 ja 2010 aikana.

Tuon asiantuntemustani oman kunnan terveyspolitiikkaan. Haluan olla korostamassa pitkäjänteisen ja jatkuvuutta tuovan perusterveydenhuollon merkitystä kuntalaisille.

Kunnallispolitiikassa päätetään rakenteista sekä resursseista, ja niiden oikeudenmukainen jako vaatii tuntemusta eri aloilta. Myös esimerkiksi teknisen toimen asioissa on hyvä ottaa lääketieteellinen asiantuntemus käyttöön. Lääkärillä on laaja-alainen tietämys asioista ja hän voi olla vaikuttamassa hyviin päätöksiin sairaiden, vammaisten, lapsien ja vanhusten eduksi.

Siilinjärvi

Yleislääketieteen erikoislääkäri, erikoistuu työterveyshuoltoon, insinööri

Pirjo Niemitz

Siilinjärvi, SDP

Äänestysnumero 157

PARAS-hankkeen toutuminen. Maaninka-Nilsiä-Siilinjärven yhteinen perusturvatoimi (sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen) Siilinjärvi isäntäkuntana.

Olen vaikuttamassa kunnallispolitiikassa, niin että hanke onnistuu. Annan mielelläni muille poliitikoille, päättäjille ja viranhaltijoille ruohonjuuritason tietoa terveyskeskuksen toiminnasta ja työntekijöiden toiveista. Kuuntelen eri osapuolia ja osallistun kehitykseen ja toimintaan.

Lääkärillä on työnsä kautta laaja näkemys ihmisten niin lääketieteellisiin kuin myös muihin ongelmiin. Terveyden- ja sosiaalihuollon menot ovat suurin yksittäinen menoerä kuntien budjetissa. On tärkeää kehittää sektoria taloudellisesti järkevästi ja potilasystävällisesti. On taattava niin lääkäreiden kuin potilaiden oikeudet.

Psykiatrian ja

oikeuspsykiatrian erikoislääkäri

ylilääkäri

Kari Ojala

Siilinjärvi

Kokoomus

Äänestysnumero 25

Suurin terveydenhuollon haaste ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden mielenterveyteen liittyvät asiat. Ongelmat näkyvät psyykkisenä oireiluna, syrjäytymisenä ja korkeina lastensuojelun kustannuksina. Muuttovoittoisessa kunnassa perheiden luontaiset verkostot voivat olla vähäisiä sukulaisten asuessa etäällä.

Haasteeseen vastataan terveydenhuollon ohella kunnan muilla sektoreilla ja muiden toimijoiden kanssa. Pääpaino on ehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon kouluttaminen tunnistamaan ongelmia ja puuttumaan varhain, parantaa tuloksia. Resurssia suunnataan perustasolle: kodinhoitajiin ja kouluterveydenhuoltoon. Palveluketjujen ennakkoluuloton järjestäminen lisää taloudellista liikkuma-alaa. Luontaisten verkostojen aktivointi säästää kustannuksia.

Lääkärin työ on yhteistyötä potilaan ja omaisten kanssa. Koulutus on monipuolinen ja opettaa analyyttisen päätöksentekoon. Ne ovat hyviä lähtökohtia kunnallispolitiikassakin.

Sipoo

Sipoon terveyskeskuksen johtava lääkäri, eläkkeellä Hans Blomberg

Sipoo

RKP

Äänestysnumero 37

Terveydenhuoltopalvelujen turvaaminen kun väestömäärä kasvaa. Sipoon yleiskaavaluonnoksen mukaan kunta varautuu noin 30 000 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä

Kunnanvaltuustossa on varattava riittävät resurssit terveydenhuollon suunnitteluun ja sen pohjalta taata riittävät henkilöstö- ja tilaresurssit paikallisella tasolla ja varmistaa yhteistyö alueellisella tasolla, toisin sanoen sairaanhoitopiiri- tai terveyspiiritasolla. Kaikille työntekijöille on annettava mahdollisuus kehittää omaa työtään.

Lääkärillä on tietoa ja kokemusta monesta terveydenhuollon osa-alueesta. Lääkäri voi edistää vuoropuhelua politikoiden, kuntalaisten ja palveluorganisaation välillä. Lääkäri voi olla mukana rakentamassa selkeämpiä tavoitteita toiminnalle. Tarve, kysyntä ja käyttö käsitteinä pitäisi olla kaikille selvä. Tuottavuudella ei saisi mollata työntekijöitä, vaan sille pitäisi kehittää nykyistä paremmat ymmärrettävät mittarit.

Tampere

LT, MBA, Lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri Vesa Eskola

Tampere

Vihreät

Äänestysnumero 376

Suurin haaste on taata kuntalaisille joustavat, lähellä olevat perusterveydenhuollon lääkäripalvelut. Päivystysaikanakin niiden pitää toimia sujuvasti.

Kunnalliselle sektorille ei saada riittävästi lääkäreitä rekrytoitua. Lääkäripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi on parannettava palkkausta, työhyvinvointia ja kohtuullistettava työtaakkaa. Uusilla toimintatavoilla joustavuutta ja kannustusta lisäämällä sekä takaamalla lääkäreille mahdollisuus keskittyä työssään olennaiseen, ratkaisevat ongelman. Huolestuttavaa on todeta hallinnon vieraantuneen käytännön arjesta ja asiaosaamisesta, mikä valitettavasti näkyy nykyisissä ratkaisuissa. Palvelujen varmistamiseksi on jatkossa lisättävä ostopalvelutoimintaa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Lääkärillä on koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella monipuolinen käsitys koko ihmisen elinkaaresta. Lääkäri voi vaikuttamalla kunnan terveys- ja sosiaalipolitiikkaan kehittää myönteisesti kuntansa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Gynekologi

Maija Kajan

Tampere

Vihreät (sit.)

Äänestysnumero 395

Rahat eivät riitä!

Mellastan lääkäreiden etiikasta ja yhteiskuntavastuusta. Jos kaikki tamperelaiset lääkärit maksaisivat normaalisti (="suunnittelemattomasti") veronsa, kasvaisi Tampereen verokertymä merkittävästi. Tällä rahalla voitaisiin palkata esimerkiksi lisää hoitajia Koukkuniemeen, perustaa MRSA-yksikkö, (joka toisi suoraa säästöä kunnalle) tai pienentää päiväkotiryhmien kokoa, (joka vähentäisi kaikkien työnantajien kuluja lasten sairastumisten ja vanhempien töistä poissaolojen vähentyessä).

Terveydenhuollon kuluja pyrin vähentämään puhumalla paljon ja kovalla äänellä estrogeenin puutteen aiheuttamista oireista (masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta, työuupumuksesta, unettomuudesta, nivelkivuista, sydämen rytmihäiriöistä), joiden tutkimiseen ja hoitoon kuluu valtavia määriä rahoja silloin kun ei puututa oireiden erittäin yleiseen syyhyn eli estrogeenin vähyyteen, jonka hoito on terveyttä edistävää eikä edes kallista.

On hyvä olla mukana, jos haluaa käyttää kokemustaan ja ymmärrystään oikeudenmukaisen ja paremman kunnan puolesta, muuten ei.

Osastonlääkäri

Reijo Kulmala

Tampere

SDP

Äänestysnumero 153

Koukkuniemi - Koukkuniemi - Koukkuniemi!

Koukkuniemi lienee maamme suurin vanhainkoti. Reilu viikko sitten saimme lukea Aamulehdestä, että vanhustenhuollosta vastaavat tahot ovat sallineet, jopa kehottaneet vanhuksia tekemään tarpeensa yövaippaan, koska yöhoitaja ei yksinkertaisesti ehdi vessattamaan asukkaita.

Ongelma ei ole vain tämä, vaan myös vanhusten hoitopaikkojen ja kotihoitopalveluiden riittämättömyys Tampereella. Selvittäisin millä tapaa vanhuksia kunnioittava hoito toteutetaan kunnissa, joissa palveluun ollaan tyytyväisiä. Täytyyhän tähän ratkaisu olla. Palveluasuminen, jolloin valtio osallistuu kustannuksiin Kelan kautta, on mielestäni yksi ratkaisu. Painostaisin lainsäätäjiä lisäämään valtion rahoitusta vanhusten hoitoon.

En ole koskaan ymmärtänyt, että isoja terveydenhoidollisia asioita on päättämässä täysin substanssia ymmärtämätön ryhmä. Lisää tietoa poliittiseen päätöksentekoon. Huolestuttava piirre on myös, että hoidosta käytännössä vastaavien yksikköjen johtoon valitaan ei- lääkäreitä.

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Timo Taivalsalmi

Tampere

Keskusta

Äänestysnumero 52

Terveysvaaleissa päätetään monista sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivoista. Haasteista tärkeimmäksi nostaisin vanhustenhuollon. Ministeriö, Stakes ja Kuntaliitto ovat vuonna 2008 julkaisseet ikäihmisten palveluja koskevan laatusuosituksen, jossa käydään läpi niin terveyden edistämiseen, palvelurakenteisiin, hoitohenkilöstöön kuin asumis- ja hoitoympäristöönkin liittyviä tavoitteita läpi indikaattoreineen.

Ikäihmisen itse tulisi olla prosessiarvioinnin keskipisteessä.

Tänään joudumme korjaamaan jo elettyjen vuosien synnyttämää arvo- ja resurssiepäsuhtaa. Kotihoitoa, palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista tulee kehittää, omaishoidon arvostusta nostaa ja rakentaa mahdollisesti uusia palvelumuotoja. Yhteistyötä tulee kehittää ikäihmisen hoitotahojen välillä (itsehoito, omaiset, kotiapu, kotisairaanhoito, päiväsairaala, vuodeosasto, omalääkäri, vanhainkoti, palvelutalo, sosiaalitoimi, intervallihoidot jne.). Vain tätä kautta pääsemme lähemmäksi saumattomuutta sekä päivänvaloa kestäviä vertailulukuja.

Kaiken infran ikeessä meitä lääkäreitä tarvitaan kuntapolitiikassa ihmisyyden monimuotoisuuden spesialisteina.

Tornio

Terveyskeskuslääkäri

Liisa Virtanen

Tornio

Vihreät

Äänestysnumero 6

Suurimpana haasteena pidän sitä, että pidämme oman terveyskeskuksemme tuottamat palvelut niin tasokkaina, että työntekijät jaksavat innostua ja innostaa kaikkia työtovereitaan sitoutumaan töihin. Näin saadaan tulevaisuudessakin osaavia työntekijöitä. Ilman heitä on turha suunnitella toimivaa kokonaisuutta terveyskeskusten ja sairaaloiden välille.

Virkamäärien lisääminen parantaa palvelujen tasoa. Se on kallista, mutta vielä kalliimpaa on asioiden hoitamatta jättäminen. Terveyspalveluiden tasapuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lasten ja nuorten terveydenhuoltoon on panostettava terveyserojen vähentämiseksi.

Lääkäri näkee laajalti satsausten ja säästöjen vaikutukset ihmisiin. Terveyspalvelut ovat monien mielestä yksi tärkeimpiä kuntavaalien teemoja. Olisi sääli, jos tavallisen lääkärin - asiantuntijan - mielipiteet ja tiedot eivät kuntapolitiikassa kuuluisi. Käsittääkseni on helpompaa vaikuttaa asioihin etukäteen neuvottelemalla, kuin jälkikäteen valittamalla.

Turku

Erikoislääkäri, professori

Pentti Huovinen

Turku

Kokoomus

Äänestysnumero 300

Turun suurin haaste on perusterveydenhuollon toimivuus. Monet lääkärit uupuvat työssään, kun väestövastuut ovat nousseet liian suuriksi. Erikoissairaanhoito ja mielenterveystyö ovat riippuvaisia perusterveydenhuollon suorituskyvystä. Terveyden edistämiseen ei ole jäänyt aikaa.

Terveyskeskuslääkärin työn vetovoima pitää palauttaa. Lääkärien työtaakkaan voidaan vaikuttaa väestövastuita pienentämällä ja huomioimalla väestön sosioekonomiset ja sairastuvuuden vaihtelut. Lääkärien ja hoitajien tiimityö kaipaa kehittämistä. Erikoislääkärikonsultaatioiden mahdollisuuksia on parannettava ja terveyskeskuslääkäreiden palkkausmalleja uudistettava. Uusien lääkärien rekrytointia pitää jatkaa. Lääkäreille tulee tarjota mahdollisuudet täydennyskoulutukseen.

Kunnallisvaalien tärkeimmät teemat ovat terveydenhoito, vanhustenhuolto sekä päivähoitoon liittyvät asiat. Näiden haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan terveydenhuollon asiantuntijoita, erityisesti lääkäreitä.

LT, erikoistuva lääkäri, tutkija

Mia Mäkinen

Turku

Vihreät (sit.)

Äänestysnumero 241

Olisi ehdottoman tärkeää saada terveysnäkökulma ja ennaltaehkäisy huomioiduksi kaikessa kunnan päätöksenteossa. Ajankohtaisia haasteita ovat sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen, hoito- ja palveluketjujen kehittäminen sekä haasteet eri ikäryhmille. Myös lasten ja nuorten palveluita sekä vanhusten kotihoitoa tulee kehittää. Myös työelämän ulkopuolelle jääneiden, elämänhallinnaltaan heikkojen työikäisten tavoittaminen ja motivoiminen on tärkeää.

Terveysnäkökulman mukaan tuominen päätöksentekoon kaikilla sektoreilla. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen antaa teoriassa hyvät mahdollisuudet järkiperäistää ja tehostaa toimintoja.

Lääkärin ammatti antaa hyvät eväät toimia terveyttä edistävän politiikan puolesta eri sektoreilla. Lääkäri näkee työssään tuloksia siitä, miten yhteisiä varojamme on käytetty ja mihin poliittiset päätökset johtavat.

LT, psykiatri, johtava ylilääkäri

Jukka Kärkkäinen

Turku

Vasemmistoliitto

Äänestysnumero 37

Perusterveydenhuollon palvelujen laadun ja riittävyyden turvaaminen.

Edistän Turun terveyslautakunnan syyskuussa hyväksymän perusterveydenhuollon strategian läpivientiä päätöksenteossa. Strategia sisältää monia hyviä kehittämistavoitteita kuten terveyskeskuslääkäri- ja terveydenhoitajavirkojen lisäykset, lääkärien ja hoitajien tiimityön parantamisen, potilaan vapaan lääkärin valinnan kiireellisissä asioissa ja omalääkärin valinnan listautumismallin mukaan pitkäaikaissairauksissa.

Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on erittäin tärkeä kunnan tehtävä. Lääkäreiden asiantuntemusta tarvitaan kunnallisessa terveyspolitiikassa.

Anestesialääkäri Heikki Pälve

Turku

Kokoomus

Äänestysnumero 346

Terveys- ja sosiaalitoimi yhdistyvät Turussa vuoden 2009 alussa. On suuri haaste saada kokonaisuus toimimaan yhteen niin, että palvelut paranisivat eivätkä hallinto ja kulut paisuisi tai henkilöstön työolosuhteet heikkenisi. Turun perusterveydenhuollossa on tarve kymmenen uuden lääkärin työpanokselle. Tämä lääkärivaje tulee kyetä hoitamaan myös.

Tunnen terveydenhuollon turkulaisen työhistoriani ja nykyisten työtehtävieni kautta poikkeuksellisen hyvin. Minulla on keskeinen asema Turun suurimman puolueen toiminnassa sen työvaliokunnan jäsenenä. Nämä yhdistäen koen voivani vaikuttaa siihen, miten asiat Turussa hoituvat.

Toinen osa haasteeseen vastaamista on Turun talouden vakauttaminen. Ilman tervettä taloutta ei voida taata parhaita terveydenhuoltopalveluita. Siten Turun kaavoituspolitiikka, elinkeinopolitiikka ja palveluiden toimivuus tulee pitää houkuttelevina asukkaille eikä veroprosentti saa nousta.

Terveyspalvelut muodostavat noin 25 prosenttia kuntien taloudesta. Lisäksi lääkärit näkevät työnsä kautta kuntien koko palvelutoiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet erittäin hyvin. Terveydenhuollon kehittäminen on kunnallisen päätöksenteon vastuulla. Lääkärin vastuu terveydestä ulottuu vastaanottohuoneen ulkopuolelle.

Valkeakoski

Terveyskeskuslääkäri

Paavo Rasilainen

Valkeakoski

Kokoomus

Äänestysnumero 25

Vanhusten määrän lisääntyminen

Vaikuttamalla päätöksenteossa siihen, että kotihoidossa olisi tarpeeksi henkilökuntaa takaamaan sen, että ihmisillä olisi mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

Sosiaali- ja terveyssektori muodostaa yli puolet kunnan budjetista. On tärkeää, että lääkärin asiantuntemusta on päättäjienkin puolella vaikuttamassa riittävien resurssien saamiseen.

Vantaa

Työterveyshuollon erikoislääkäri

Kalle Kinnari

Vantaa

Kokoomus

Äänestysnumero 304

Terveydenhuollon palveluiden kustannustehokkuus eli miten saada mahdollisimman suuret terveyshyödyt nykyisillä kustannuksilla ja mihin toimiin terveydenhuollossa kannattaa keskittyä.

Teemani ovat terveyspalvelut toimiviksi, homekoulut kuntoon ja rakennukset energiaa säästäviksi. Olen ollut suunnittelemassa kunnallisia terveydenhuoltopalveluja ja johtamassa niiden toteuttamista - kokemuksesta olisi hyötyä Vantaan terveydenhuoltopalveluiden parantamisessa.

Useiden Vantaan kaupungin koulujen sisäilman laadussa ja rakennuksien tilassa on parantamisen varaa. Investoinnit sisäilman laatuun, rakennusten kuntoon ja energiaa säästäviin ratkaisuihin tuottavat säästöjä muun muassa vähentyneinä sairauspoissaoloina, sairaanhoitokustannuksina ja energiakulutuksena.

Aion käyttää kokemusta ja tutkimustuloksia terveydenhuollon palveluiden parantamiseen suhteessa vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen.

Vaikuttaminen terveydenhuoltopalveluihin ja muihin terveydentilaan vaikuttaviin asioihin, joihin lääkärintyöllä ei riittävästi voi vaikuttaa, esimerkiksi homekoulut ja muut sisäilmaongelmaiset rakennukset.

Vastaava työterveyslääkäri Johanna Tuuli

Vantaa

Kokoomus

Äänestysnumero 361

Suurin haaste on terveydenhuollon palvelujen saatavuuden turvaaminen. Vantaan terveyskeskuslääkäreiden vastaanotoilla on tarkoitus aloittaa niin sanottu listautumismalli, jolloin runsaasti terveydenhuollon palveluja tarvitsevat voisivat jatkaa "omalla lääkärillään", muut potilaat saisivat mahdollisuuden valita lääkärinsä. Pidän tätä toimivana ratkaisuna. Tämän lisäksi tulen panostamaan terveyskeskusten iltavastaanottojen käynnistämiseen. Myös erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuuksia tulisi saada terveyskeskuksiin HUS:n pitenevien hoitojonojen vuoksi.

Lääkäreillä on laaja-alainen käsitys ihmisten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lähes kaikissa kuntapolitiikan päätöksissä on otettava huomioon päätöksen vaikutus kuntalaisiin myös yksilötasolla. Terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa tarvitaan ehdottomasti tämän alueen erityistä asiantuntijuutta. Perusterveydenhuollon toimintalinjat ja talousarvio määräytyvät lautakunnan ja valtuuston päätöksellä, joten merkittävämpää vaikuttamisen foorumia ei ole! Jos on kiinnostunut palvelujen saatavuudesta, niiden järkevästä tuottamistavasta ja verorahojen oikeudenmukaisesta käytöstä, voi kuntapolitiikkaan osallistumisen myötä vaikuttaa.

Työterveyshuollon erikoislääkäri

Marja Salonius,

Vantaa

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 406

Suurimpana haasteena pidän henkilöstöpulaa kunnan terveydenhuollossa. Osin pula johtuu toimien vähäisyydestä esimerkiksi vanhusten huollossa. Kun työtä on liikaa, tekijät uupuvat ja lähtevät muihin töihin. Pienellä palkalla kuormittaviin työoloihin on vaikea saada tekijöitä, ja eniten kärsivät potilaat.

Osittain pula johtuu huonosti järjestyistä töistä ja palkoista omalääkärisysteemissä. Osaavimmat ja kokeneimmat lääkärit löytävät muualta paremmin omaa hyvinvointia tukevaa työtä.

Kaikki ennalta ehkäisevän terveydenhoitotyön osa-alueet ovat kunnissa aliresurssoituja, mikä kostautuu jonoina hoitopuolella.

Puolustan rahaa lisävirkoihin ja palkkojen korjauksiin. Suunnitelma terveydenhuollon jokaisen osa-alueen kehitystarpeista, priorisoinneista ja parannusaikatauluista tulisi laatia. Ammattilaisia uuvuttavat asiat tulee ensimmäisinä korjata.

Ainakin perusterveydenhuollon lääkäreille muodostuu työssä näkemys ihmisten hyvinvoinnin edellytyksistä. Poliittisissa päätöksissä tarvitaan lääkärin osaamaa kuuntelua, tutkivaa työotetta sekä valmiutta ratkaisuihin ja päätöksiin.

Rusko

LT, Lastentautien erikoislääkäri

Hannu Hirsimäki

Rusko

Kokoomus

Äänestysnumero 10

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen.

Lastentautien erikoislääkärinä ja nuorten kanssa paljon toimivana tulen ajamaan perhekeskeistä turvallista kuntaa edelleenkin. Kuntamme on pieni maalaiskunta, joka on suurten muutosten edessä (pakko)kuntaliitoksen vuoksi. Vahdon ja Ruskon kuntien liittyminen on niin sanottu "pakkoliitos" kunnille annettujen jatkuvasti kasvavien velvoitteiden ja taloudellisten seikkojen vuoksi. Ehjän ja turvallisen perheen tärkeyden korostaminen kaikissa päätöksissä ja tukitoimissa myös uudistuvassa kunnassa.

Ammattinsa kautta lääkäri oppii tuntemaan kuntalaisia hyvinkin paljon ja pystyy tuomaan omaa asiantuntemustaan esimerkiksi juuri edellä mainittuihin seikkoihin.