Lääkärilehti tarjosi kuntavaaleissa ehdolla oleville Lääkäriliiton jäsenille mahdollisuutta esittäytyä sivuillaan. Tilaisuuteen tarttui yhteensä 93 lääkäriä ja kolme lääkäriopiskelijaa. Valtaosa ehdokkaista esiteltiin 17.10. ilmestyneessä Lääkärilehdessä 42/2008.

2. Miten aiot vastata tähän haasteeseen?

3. Miksi lääkärin olisi hyvä olla mukana kunnallispolitiikassa?

Kaikille lääkäriehdokkaille esitettiin kolme terveyspolittiisiin tavoitteisiin liittyvää kysymystä.

1. Mikä on suurin (yksi) terveydenhuollon haaste kotikunnassasi tällä hetkellä?

Espoo

Ylilääkäri, varatoimitusjohtaja Markus Torkki

Espoo

Kokoomus Äänestysnumero 416

Potilaiden on päästävä tasaveroisesti hoitoon ilman turhaa jonottamista. Tarvitsemme toimivat terveyskeskukset ja sairaalat, joissa lääkärit, hoitajat ja muut ammattilaiset voivat olla tekemisistään ylpeitä. Kitkatekijät hoitoonpääsyssä tulee poistaa.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on parannettava. Yhtenä keinona tähän voisi olla palvelusetelien käytön lisääminen. Potilaille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia valita hoitopaikka.

Päätösten terveysvaikutukset tulee yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ottaa huomioon.

Lääkärin ammatti antaa hyvät valmiudet ajaa terveyttä edistäviä ratkaisuja myös muissa kuin terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on tuettava terveyttä edistäviä elintapoja.

Kaarina

Korva-, nenä ja > kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad

Kaarina

Kokoomus Äänestysnumero 166

Kotikuntani suurin terveydenhuollon haaste on kouluterveydenhuollon niukat resurssit. Muutenkin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon saralla on vielä paljon tehtävää. Jokaisessa koulussa tulee olla päätoiminen terveydenhoitaja 400 oppilasta kohti. Terkkarille tulee olla helpompi päästä. Terveydenhoitajat ovat avainasemassa lasten ja nuorten ongelmien ja sairauksien seulonnassa.

Kouluterveydenhuollon arvostusta tulee nostaa sekä virkoja lisätä. Tulen tekemään valtuustoaloitteen asian johdosta. Lisää panostusta ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Ennaltaehkäisy tulee myös viedä laajemmalla perspektiivillä koulujen lisäksi työpaikoille ja oppilaitoksiin.

Lääkärin ammatti antaa näköalapaikan yhteiskunnan ongelmiin, ja koska kunnan budjetoinnista noin 50 prosenttia koostuu sosiaali- ja terveydenhoitosektoreiden kuluista, tulee päätöksenteossa löytyä myös alan asiantuntijuutta.

Oulu

Yleislääketieteen erikoislääkäri, erikoistuu kivunhoitoon ja palliatiiviseen lääketieteeseen

Ari Matila, Oulu

Vihreät Äänestysnumero 187

Oulun terveysasemilla on lääkäripula. Terveyskeskus pitää saada kiinnostavaksi työpaikaksi, ja työ hallittavaksi. Väestövastuujärjestelmä pitää korvata tiimimallilla. Kaikkia virkoja pitää olla riittävästi, jotta moniammatillinen yhteistyö toimisi.

Valmistuvista lääkäreistä liki kaksikolmasosaa on naisia ja moni heistä nuoria äitejä. Heille pitää tarjota mahdollisuus osa-aikaiseen työhön. Lääketieteen kandidaateille ja eurolääkäreille pitää olla jokaisessa terveyskeskuksessa ohjaajalääkäri ja riittävästi ohjausaikaa. Terveyskeskuksissa saisi olla kehittämishankkeita. Mahdollisuus tehdä tutkimustyötä pitää järjestää haluaville.

Kansantautien ennaltaehkäisyyn pitää panostaa. Kotisairaanhoidon pitää toimia, jotta vanhukset ja muut apua tarvitsevat voidaan hoitaa tarvittaessa kotona. Terveyskeskuksen työtä pitää jakaa, kaikki potilaat eivät tarvitse aina lääkäriä. Henkilökunnan pitää olla pätevää ja koulutettua, erityisosaaminen pitää palkita. Potilaat, jotka eivät tarvitse päivystyksellistä sairaanhoitoa, on poistettava päivystyksestä. Oulussa voitaisiin yksityistää kokeeksi yksi terveysasema vaikkapa viideksi vuodeksi.

Kokenut lääkäri tietää mistä hyvä terveyskeskus muodostuu. Hän tietää, että terveydenhuolto muodostaa jopa 30-40 prosenttia kunnan budjetista.

Rovaniemi

Ylilääkäri Antti Liikkanen

Rovaniemi

SDP

Äänestysnumero 167

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rahan- ja taidonjaon oikeudenmukaisuus ja kohdistuminen ihmisiin >sekä niiden välisen rajapinnan liudentaminen.

Huolellinen valmistautuminen terveydenhuoltolain uudistukseen, siihen liittyvien paikallisten ratkaisujen konsensus-perinteen mukainen rakentaminen sekä lääkärien työnkuvan ja heidän itsensä siihen vaikuttamisen selkeyttäminen.

Professioomme kohdistuu tällä erää päätöselimissä >niin paljon aggressioita ja tietämättömyyteen >pohjautuvia luuloja, etteivät ne vähene saati poistu, jollei lääkärikunta ole itse niitä henkilöinä ja osaajina poliittisessa päätännässä selkiyttämässä ja korjaamassa sekä demokraattiseen päätäntään osallistumassa.

Rääkkylä

Terveyskeskuslääkäri Tapio Hämäläinen

Rääkkylä

Vasemmistoliitto Äänestysnumero 36

Rääkkylässä suurin haaste on säilyttää nykyisentasoiset perusterveydenhuollon palvelut.

Paras-hankkeen mukanaan tuoma Keski-Karjalan sosiaali-ja terveydenhuollon yhdistämishanke Helli-liikelaitoksineen on erittäin suuri uhka sekä paikallishallinnolle että rääkkyläläisten terveydenhuollon palveluille.

Lääketieteellinen tietämys ollaan syrjäyttämässä täysin liikelaitoksen johdosta.

Yritän sekä lääkärinä että Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtajana tehdä kaikkeni, että lääketieteellinen osaaminen saisi sille kuuluvan paikan liikelaitoksen johdossa.

Tehdyt väärät päätökset perustuvat pitkälti valtuutettujen harhaanjohtamiseen ja toisaalta tietämättömyyteen terveydenhuollon asioista.

On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni lääkäri uskaltaisi olla mukana kunnallispolitiikassa puoluekantaan katsomatta.

Lääkärin koulutus, kokemus ja kyky ymmärtää ihmiselon moninaisuutta on välttämätöntä saada käyttöön myös kunnissa, joissa käsitellään päivittäin kansalaisille tärkeitä asioita.

Oikaisu

Kuntavaaliehdokkaiden esittelyssä ehdokas Esa Tulkin (SLL 42/2008 s. 3573) äänestysnumero oli virheellinen. Tulkin oikea numero on 94.