Suomen puheenjohtajakausi alkoi CP:ssä vuoden alussa, ja kevätkaudelle kasaantuikin tavallista enemmän kokouksia. CP:n eräänä ongelmana on ollut sen keskusjärjestörooli muiden Euroopan lääkärijärjestöjen suhteen, joilla on enenevästi esiintynyt pyrkimyksiä itsenäistyä kokonaan CP:stä. Tämän vuoksi CP kutsui heti alkajaiseksi kaikki tärkeimmät lääkärijärjestöt keskustelemaan organisaation uudistustarpeista. Tammikuussa pidetyssä kokouksessa kuultiin paljon kritiikkiä, mutta myös parannusehdotuksia. Työtä on jatkettu oikeiden yhteistyömuotojen löytämiseksi. CP:n toimistoa ja asiantuntemusta voisivat muutkin hyödyntää, mutta ongelmana on ollut muualta tulevien aloitteiden hidas käsittely ja toisinaan torjuminen CP:n elimissä. Tarkoitus on, että tärkeimpien lääkärijärjestöjen yhteiset pelisäännöt voitaisiin hyväksyä sekä CP:ssä että muissa järjestöissä ensi syksynä.

CP:n työvaliokunta (Executive Committee, EC) on kokoontunut jo useamman kerran ja se on tehnyt eräitä merkittäviä linjauksia. Eräs aloitettu projekti tähtää lääkärikoulutuksen harmonisointiin kun uusia maita liittyy Euroopan unioniin. Hakijamaiden perus- ja jatkokoulutusta sekä terveydenhuollon rakennetta arvioimaan perustettiin työryhmä. Sen tarkoitus on vertailla koulutusta eurooppalaisella tasolla ja tehdä ehdotuksia, joiden tavoitteena on eurooppalaisen terveydenhuollon pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla. Hakijamaiden lääkäriliitot ovat mukana työryhmässä, samoin eräät muut lääkärijärjestöt, kuten UEMS, UEMO ja PWG ja tavoitteena on hankkia työlle myös EU:n rahoitusta. Tällainen työ kuuluisi oikeastaan komission viralliselle elimelle ACMT:lle (Advisory Committee on Medical Training), mutta ACMT on päästetty pahasti ruostumaan, ja se ei käytännössä toimi.

Euroopan unionissa on meneillään hanke, jonka tavoitteena on määritellä Euroopan kansalaisen perusoikeudet. Työvaliokunnassa päädyttiin siihen, että CP:n on syytä osallistua prosessiin ja nostaa terveys erääksi keskustelun kohteeksi. Työvaliokunta päätyi esittämään kahta vaatimusta perusoikeuksiksi: Kaikilla tulee olla oikeus korkeatasoiseen terveydenhuoltoon ja Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Euroopan parlamentissa asiasta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa huhtikuussa CP toi kyseiset tavoitteensa esille.

Suomen puheenjohtajakauden ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin huhtikuun alussa Brysselissä. Kokoukselle oli mielenkiintoisia uutisia: mm. se, että Euroopan unioni tulee hyväksymään myös erikoistuvat lääkärit työaikadirektiivin piiriin. Asia on ollut vuosikausia esillä, ja sen lopullista ratkeamista pidettiin työvoittona. Erityisesti brittiläisille nuorille lääkäreille ratkaisu on tärkeä. Ylimenoajat ovat tosin valitettavan pitkät: viisi vuotta ja tarvittaessa neljä vuotta lisää, mutta periaateratkaisu on merkittävä.

Toinen mielenkiintoinen uutinen oli se, että EU:ssa ei loppujen lopuksi hyväksyttykään perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen pituuden lisäämistä kahdesta kolmeen vuoteen. Erityisesti Tanskan Lääkäriliitto ja UEMO olivat ajaneet muutosta, jota suomalaiset ovat vastustaneet, innokkaasti. Tanskalaiset ja englantilaiset tekivätkin yhdessä aloitteen, joka tähtäsi siihen, että kyseinen koulutus siirrettäisiin pois direktiivitekstistä erityiseen uuteen liitteeseen D. Direktiivin liite C luettelee erikoisalat, ja katsottiin, että helpompaa kuin suoraan leimata kyseinen koulutus erikoisalaksi, olisi tehdä sitä varten erillinen liite. Liitteen sisältöä, esimerkiksi kyseistä vuosimäärää, voitaisiin muuttaa paljon kevyemmin, kun kyseessä ei olisi itse direktiiviteksti. Ehdotuksesta äänestettiin, sen puolesta annettiin 12 ääntä, yksi äänesti vastaan ja neljä tyhjää. CP:n sääntöjen mukaisesti tällaiselle ehdotukselle vaaditaan kolme neljäsosan kannatus. Tätä ei siis saatu, eikä ehdotus mennyt läpi. Äänestystulos johti kitkeriin kommentteihin tanskalaisten puolelta ja vaatimuksiin CP:n sääntöjen tarkistamisesta.

Euroopan yhteisön tuomioistuin on tehnyt Kohl ja Decker -nimisten potilaiden osalta päätöksen, jonka mukaan näillä potilailla oli oikeus hankkia terveyspalvelunsa oman maan rajojen ulkopuolelta oman kansallisen sairausvakuutuksen laskuun. Tuomio on herättänyt paljon keskustelua terveydenhuoltojärjestelmän perusteista Euroopassa. CP:n alakomitea toi hallitukselle esityksen kolmeksi peruslinjaukseksi potilaan oikeudesta hakea palvelunsa Euroopassa. CP hyväksyi kyseiset periaatteet, joiden mukaisesti 1) potilaalla on oikeus hakea palvelunsa mistä EU-maasta tahansa, 2) hoitoperiaatteiden tulee olla kyseisen maan lääkärinammattikunnan hyväksymiä ja 3) potilaan tulee saada hoidosta korvaus samojen periaatteiden mukaan kuin omassakin maassaan.

On selvää, että useiden maiden terveydenhuoltojärjestelmät eivät vielä taivu potilaiden liikkumisvapauteen. Oli mielenkiintoista havaita, että lääkärikunta Euroopassa näyttää olevan kyseisistä periaatteista varsin yksimielinen.

Hallituksen jäsenille muistutettiin myös, että Euroopan unioni on hyväksynyt bioteknologisia keksintöjä koskevan direktiivin (98/44), joka sallii ihmisgeenien ja genomin osien patentoimisen. Kyseinen direktiivi tulisi kussakin maassa vahvistaa lainsäädännöllä heinäkuun loppuun mennessä. CP on esittänyt jyrkän kielteisen kantansa siitä, että ihmisgenomia tai sen osia voitaisiin patentoida. Hallituksen jäsenet saivat kehotuksen kääntyä viranomaistensa puoleen, jotta kyseistä direktiiviä ei tässä muodossa vahvistettaisi lainsäädännöksi.