Voiko lääkäri olla yhtä aikaa hyvä kliinikko ja hyvä johtaja? Ovatko lääkärit liian kilttejä vai uskaltavatko he vaatia oikeuksiaan? Helsingin vastuualueen luottamusmiehet pohtivat edunvalvontaan ja lääkärin työhön liittyviä kysymyksiä Karjaan Raseborg-opistolla.

Helsingin vastuualueen luottamusmiehet kokoontuivat 4.-5. toukokuuta keskustelemaan alueidensa ajankohtaisista kysymyksistä. Osa Karjaan Raseborg-opiston luentosalissa tavanneista paristakymmenestä luottamusmiehestä tunsi toisensa jo useiden vuosien ajalta. Muutamat olivat aloittaneet tehtävässään viime syksynä.

Johtamisen dilemma

Aluepäällikkö

Mikko Valkonen

otti esille terveyskeskusten ongelman saada kesäksi ylilääkärin sijaisia. Luottamusmiehet tuntuivat ymmärtävät kollegojen haluttomuuden ottaa lisää vastuuta, kun sen hintana on myös palkan aleneminen.

Aluepäällikkö

Risto Avela

kertoi, että ylilääkärin sijaisuutta hoidettaessa tai muutoin tehtävien vaativuuden kasvaessa on palkkaa tarkistettava. Palkka nousee vasta yli kaksi viikkoa kestävästä yhtäjaksoisesta vuosilomasijaisuudesta. Avela muistutti yhdessä liiton järjestöpäällikkö

Erkki Laakson

kanssa, että määräyskirjaan kannattaa itse pyytää kirjattavaksi kaikki ylilääkärin sijaisuudet. Jokainen pätkä kannattaa kirjauttaa ylös, sillä yhteensä niistä voi ajan kuluessa kertyä pitkäkin pätkä ylilääkäriyttä. Sillä voi puolestaan olla merkitystä uutta virkaa haettaessa

- Ylilääkärin sijaisuudesta ei voi kieltäytyä, mutta työnsä ehdoista voi neuvotella. Jos tehtävät muuttuvat vaativammiksi, sen pitää näkyä palkassa, Laakso muistutti.

Johtamiskoulutus tarpeen

Kesä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittyä johtamisessa, sillä silloin on yleensä hiljaisempaa. Oman raskaan lisänsä ylilääkärin työhön antavat tietysti lukuisat valitukset. Niihin on osattava suhtautua, sillä muuten työssä ei jaksa.

- Ihmisten oikeudet valittaa ovat menneet aivan liian pitkälle, totesi yksi luottamusmiehistä.

Luottamusmiesten mielestä lääkärille paras johtaja on lähes poikkeuksetta toinen lääkäri. Ja hyvä lääkärijohtaja on paitsi halukas myös kyvykäs johtamaan. Jälkimmäisen varmistamiseksi luottamusmiehet toivoivat johtamiskoulutusta, jonka toteuttamisessa myös Lääkäriliitto voisi heidän mielestään auttaa.

- Esimerkiksi HYKS ja HUS kouluttavat kyllä, mutta työstä on ajanpuutteen vuoksi vaikea irrottautua. Sääli, että esimerkiksi hallinnollisten apulaisylilääkärien virat ovat katoamassa, sillä ne toimivat hyvänä harjoittelupaikkana johtajuuteen, luottamusmiehet harmittelivat.

Johtajilta luottamusmiehet toivoivat sitoutumista juuri johtamiseen.

- Jos aikoo johtaa hyvin, on siedettävä se, ettei kliiniselle työlle ole aikaa entiseen tapaan.

Kuprun tulevaisuus

Neuvottelupäällikkö

Mikko Kangas

kertoi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jonka aikataulu uhkaa lykkääntyä. Syksyksi kaavaillun puitelain pelätään viivästyvän.

- Kupru ei ole herättänyt lääkärikuntaa. Se on ikävää, sillä vaikutukset ovat sitä huonompia mitä vähemmän lääkäreitä on mukana suunnittelussa, Kangas totesi.

Lääkäriliitto on asettunut kannattamaan piirimallia, jossa terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito on sijoitettu samaan organisaatioon. Osa luottamusmiehistä epäili työantajan roolin muodostuvan piirimallissa niin vahvaksi, että työnantajan voi olla hankalampaa toteuttaa nykyisenlaista, alueelle hakeutumista edistävää palkkauspolitiikkaa. Keskustelussa epäiltiin myös, ettei järjestelmää saada toimimaan tasapuolisesti eri puolilla maata asuville.

Kankaan mukaan järjestelmän tulee nimenomaan turvata tasapuoliset palvelut kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Liitto kannattaa tilaajan ja tuottajan erottamista. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on lähestytty erityisesti potilasnäkökulmasta.

- Tavoitteena on, että palvelujen ostaminen kolmannelta sektorilta lisääntyy. On tärkeää, että potilaan valinnanvapautta lisättäisiin vähintään samaan tapaan kuin suurimmassa osassa EU:ta. Lääkärikunnan on aktivoiduttava Kuprun suhteen pian, ettemme myöhästy, Kangas sanoi.