Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lääkäriliitto perustivat helmikuussa 2002 lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston (www.arviointineuvosto.fi). Perustamista edelsi pitkä suunnittelutyö, joka alkoi arkkiatri Risto Pelkosen aloitteesta. Pelkonen painotti aloitteessaan vuonna 1999 lääkärijärjestöjen roolia täydennyskoulutuksen järjestämisessä.

Arviointineuvoston tavoitteena on mm. arvioida ja kehittää lääkärien täydennyskoulutusta, seurata täydennyskoulutuksen toteutumista sekä pitää yhteyksiä täydennyskoulutuksen alueella kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhdeksänjäseninen arviointineuvosto koostuu valtakunnallisten lääkärijärjestöjen, erikoislääkäriyhdistysten sekä lääketieteellisten tiedekuntien edustajista. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Arviointineuvoston kokoonpano toimikaudella 2002-2004 oli: Amos Pasternack (puheenjohtaja, Duodecim), Juha Pekka Turunen (Duodecim), Harri Hyppölä (Lääkäriliitto), Hannu Halila (Lääkäriliitto), Anders Almqvist (Finska Läkaresällskapet), Jussi Mertsola (varapuheenjohtaja, Turun lääketieteellinen tiedekunta), Kimmo Taari 2002-2003 ja Ulla-Stina Salminen 2004 (Suomen Kirurgiyhdistys), Matti Joukamaa (Suomen Psykiatriyhdistys), Hanna Salmenpohja (Suomen Yleislääketieteen Yhdistys). Arviointineuvoston sihteereinä toimivat Ulla Anttila (Lääkäriliitto) ja Mari Anttolainen (Duodecim).

STM:n kansallisen terveysprojektin jatkotoimenpiteenä perustettiin Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen suositukset -työryhmä. Työryhmään kuuluivat arviointineuvoston jäsenistä (sitä kuitenkaan edustamatta) Amos Pasternack (puheenjohtaja), Harri Hyppölä (sihteeri) sekä työryhmän asiantuntijoina Jussi Mertsola ja Hannu Halila. STM:n Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus -opas julkaistiin alkuvuodesta 2004 (www.stm.fi > julkaisut > esitteet, oppaat) ja sen tavoitteena on tukea täydennyskoulutuksen suunnittelun, mahdollistamisen, toteuttamisen, seurannan ja arviointikriteerien kehittämistä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

Lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunta

Arviointineuvosto pohjusti vuoden 2004 aikana lääkärien täydennyskoulutukseen liittyvien aktiivitahojen kokoamista yhteen lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukuntaan. Neuvottelukunta kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa ja sen toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunnan asettamispäätöksessä on tehtäväksi asetettu luoda valtakunnallisia suuntaviivoja lääkärien täydennyskoulutuksen järjestämiselle, seurata täydennyskoulutuksen toteutumista, tehdä esityksiä täydennyskoulutuksen edistämiseksi ja edistää yhteistyötä täydennyskoulutukseen osallistuvien tahojen välillä.

Neuvottelukunnassa ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, sairaanhoitopiirit (Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, Kainuun sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri), terveyskeskukset (Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Salon terveyskeskus), Lääkärikeskusten Yhdistys, Kansaneläkelaitos, Terveyden edistämisen keskus, Lääketeollisuus ry, ROHTO-keskus, lääketieteelliset tiedekunnat, Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto ja Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto.

Lääkärien koulutuskalenteri

Lääkärien koulutuskalenteria on toimitettu Lääkäriliiton ja Duodecimin yhteistyönä vuodesta 1982. Koulutuskalenteri siirtyi joulukuussa 2003 osaksi arviointineuvoston toimintaa (www.arviointineuvosto.fi). Koulutuskalenteri on arviointineuvoston kannalta keskeinen instrumentti ja tuote täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Koulutuskalenterin online-versiota kehitetään edelleen teknisesti toimivammaksi. Toistaiseksi julkaistaan myös kahdesti vuodessa painettua koulutuskalenteria Lääkärilehden liitteenä.

Sitoutuminen täydennyskoulutuksen kehittämiseen

Lääkäriyhdistykset ovat keskeinen täydennyskoulutuksen järjestäjätaho. Arviointineuvosto julkaisi vuonna 2003 täydennyskoulutuksen järjestäjälle oppaan, jonka tarkoituksena on tuoda esiin täydennyskoulutuksen ja yksittäisten koulutustilaisuuksien laatukriteerejä. Opas auttaa myös Lääkärien koulutuskalenterin käytössä ja hyödyntämisessä. Opas pohjautuu arviointineuvoston suositukseen täydennyskoulutuksen järjestämiseksi.

Lääkäriyhdistyksiä on pyydetty sitoutumaan arviointineuvoston suositukseen ja koulutustilaisuuksien ilmoittamiseen Lääkärien koulutuskalenterissa. Ilmoituksen sitoutumisesta täydennyskoulutuksen kehittämiseen on toistaiseksi antanut 20 yhdistystä.

Täydennyskoulutuksen järjestäjälle sitoutuminen on hyödyllistä, sillä työnantaja voi luottaa koulutustilaisuuden laadukkuuteen. Koulutukseen osallistujan kannalta tilaisuuden julkaiseminen Lääkärien koulutuskalenterissa helpottaa koulutuksen kirjaamista Duodecimin ylläpitämään Lääkärin nimikirjaan.

Kansainvälinen yhteistyö

Hannu Halila (puheenjohtajana) ja Juha Pekka Turunen kuuluvat EACCME:n (European Accreditation Council for Continuing Medical Education, www.uems.net) neuvoa-antavaan komiteaan. EACCME myöntää kansainvälisille täydennyskoulutustilaisuuksille akkreditointeja Euroopan tasolla.

Ruotsissa Svenska Läkaresällskapet, Sveriges Läkarförbund och Landstingsförbundet perustivat vuonna 2002 IPULS: n (Institutet för Professionell Utveckling av Läkare i Sverige, www.ipuls.se), jonka toimintaa arviointineuvosto seuraa tiiviisti.

Tulevia haasteita

Uusina ja kehittämistä vaativina hankkeina arviointineuvoston toiminnassa ovat täydennyskoulutuksen järjestäjien ja osin tilaisuuksien arviointi, täydennyskoulutuksen laatuluokituksen kehittäminen, arviointineuvoston toiminnan markkinointi täydennyskoulutuksen järjestäjätahoille sekä yhteydenpito koulutusta hankkiviin tahoihin (julkinen ja yksityinen sektori).

Arviointineuvoston toiminnan kehittämiseksi palkataan kahdeksi vuodeksi projektipäällikkö, joka on sekä lääkärintyössä että koulutustoiminnassa ansioitunut lääkäri. Projektipäälliköksi on valittu dosentti, radiologian erikoislääkäri Taina Autti ja hän aloittaa tehtävässään syyskuun alussa.

Lääkärien koulutuskalenterin kehittäminen jatkuu ja siitä saatavan tiedon hyödyntäminen täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Perinteisten koulutustilaisuuksien lisäksi muut tavat kehittää ammatillisuutta tulee huomioida ja määritellä täydennyskoulutukseksi (esim. verkkokurssit, itseopiskelu, työpaikkavierailut).

Arviointineuvosto seuraa täydennyskoulutuksen toteutumisesta saatavaa tietoa (Lääkärikysely 2005, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen seuranta).