Pitkät, yöaikaan tehdyt työvuorot heikentävät lääkärin suorituskykyä ja aiheuttavat terveyshaittoja. Väsynyt lääkäri muun muassa intuboi hitaammin ja tekee enemmän virheitä röntgenkuvien ja ekg:n luvussa. Myös riski erilaissa operaatioissa epäonnistumiseen kasvaa. Suomen Lääkäriliiton hallitus on perustanut työryhmän selvittämään, miten pitkien työrupeamien haittoja voitaisiin ehkäistä.

Tutkimusten mukaan lääkärille sattuu vakavia virheitä keskimäärin 136 tuhatta hoitopäivää kohden, jos työtunteja on viikossa 80 ja pisin työrupeama kestää kerralla 34 tuntia. Työaikaa lyhentämällä virheiden määrä laskee selvästi.

Päivystyksiin kuuluva yhtäjaksoinen valvominen laskee suorituskykyä samassa suhteessa kuin alkoholi: nukkumatta jääneen yön jälkeinen ajosuoritus vastaa autoilua jopa 0,8 promillen humalassa.

Valvomisen vuoksi oman toimintakyvyn arviointi heikkenee, päättely hidastuu ja riskinottotaipumus kasvaa. Lisäksi univaje heikentää mielialaa ja lisää aggressiivisuutta.

Yötyöläisen terveys vaakalaudalla

Yötyöhön liittyy paitsi virheiden mahdollisuuksia, myös enemmän terveyshaittoja kuin yleisesti ajatellaan.

Yötyöläisen riski sairastua metaboliseen oireyhtymään, diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin on suurempi kuin päivätöissä käyvän. Naisten rintasyöpäriski on eräiden arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia korkeampi yötyötä tekevillä. Suomessa satakunta uutta rintasyöpätapausta vuosittain on seurausta yötyötä sisältävästä vuorotyöstä.

Lääkäriliiton työryhmä selvittää työajan järjestämistä niin, että hoidon laatu säilyy ja komplikaatiot jäävät mahdollisimman vähiin. Tavoitteena on myös parantaa lääkärin elämänlaatua ja vaikuttaa myönteisesti lääkärin omaan terveyteen.

Pitkien työrupeamien haittojen ehkäisyä pohtivaan työryhmään kuuluvat anestesiologi Olli Meretoja ja sisätautilääkäri Tinja Lääveri sekä liiton toimistosta järjestöpäällikkö Erkki Laakso ja julkaisutoimittaja Marit Henriksson. Työryhmän työn määräaika on marraskuun loppu.