Lehti 22-23: Liitto toi­mii 22-23/1994 vsk 49 s. 2230

Lääkärijärjestöjen koulutusrahasto - tuen perusteet ja apurahojen hakuohjeet

Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustivat 19.5.94 yhteisen koulutusrahaston. Järjestöjen korkeimmat päättävät elimet olivat ennen tätä omilla tahoillaan päättäneet osallistumisesta tähän hankkeeseen.

Lääkärijärjestöt ovat lisääntyvässä määrin harjoittaneet yhteistyötä sekä työttömien lääkärien tilanteen helpottamiseksi että erikoislääkärikoulutuksen eurooppalaisen harmonisoinnin alalla. Molempia näitä alueita varten oli alunperin suunnitteilla omat rahastonsa, jotka sitten päätettiin yhdistää yhdeksi koulutusrahastoksi.

Rahaston sääntöjen mukaan tukea rahastosta voidaan myöntää kolmeen eri käyttötarkoitukseen:

1. Työttömien lääkärien ammatilliseen koulutukseen

2.Erikoislääkäriyhdistyksille, lääkäriseuroille ja Lääkäriliiton valtakunnallisille alaosastoille, jotka osallistuvat eurooppalaiseen, eri erikoisalojen koulutusta koskevaan kysymysten käsittelyyn, erityisesti lääkärien jatkokoulutuksen harmonisointiin

3. Lääkärien ammatilliseen ja tieteelliseen koulutukseen muutoinkin

Rahaston perustamispääomaksi perustajajärjestöt ovat sijoittaneet yhteensä 200 000 mk. Rahat ovat liiton hallussa. Rahaston varoista vastaa järjestöjen hallituksille hoitokunta, johon kukin järjestö nimeää vuosittain yhden jäsenen. Vuonna 1994 hoitokunnan muodostavat Ilkka Tierala (Lääkäriliitto, puheenjohtaja), Jan Lindgren (Duodecim) ja Johan Edgren (Läkaresällskapet). Hoitokunnan sihteerinä toimii Hannu Halila (Lääkäriliitto).

Rahaston hoitokunta on päättänyt, että toistaiseksi rahaston apurahat keskittyvät sääntöjen kahteen ensimmäiseen kohteeseen. Jatkossa voidaan mahdollisesti alkaa myöntää avustusta myös muuhun lääkärien ammatilliseen ja tieteelliseen koulutukseen.

Monissa yhteyksissä eri lääkärijärjestöissä on todettu työttömien lääkärien kannalta olennaisen tärkeäksi koulutusmahdollisuuksien luominen. Sitä kautta pyritään edistämään työllistymistä sekä kehittämään ja ylläpitämään ammattitaitoa. Omalta osaltaan nyt perustettu koulutusrahasto on tukemassa työttömien lääkärien täydennyskoulutusta.

Tuen perusteet

1. Työttömien lääkärien koulutukseen myönnetään apurahoja hoitokunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. Apurahaa voidaan myöntää koulutustilaisuuksien osallistumismaksuja varten, ei kuitenkaan matka- tai elinkustannuksiin. Apurahan saajan tulee olla vähintään yhden perustajajärjestön jäsen. Avustusta myönnetään lääkärien ammatilliseen koulutukseen, jonka (yhtenä) järjestäjätahona tulisi olla jokin lääkärijärjestö tai -yhteisö. Ensisijaisesti apurahat kohdistetaan niille lääkäreille, jotka eivät ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä eli pitkäaikaistyöttömiin sekä vastavalmistuneisiin lääkäreihin. Koulutukseen osallistumisen aikaan ei välttämättä tarvitse olla työttömänä, mutta hakemuksessa tulee olla selvitys aiemmasta työttömyydestä. Hakemukseen ei tarvitse liittää työttömyyttä osoittavia asiakirjoja, mutta tietojen oikeellisuus voidaan tarvittaessa tarkistaa. Apuraha voidaan myöntää yhdelle lääkärille yhtä tilaisuutta varten vuodessa. Apuraha ei välttämättä kata koko osallistumismaksua, hoitokunta on pitänyt yhdelle lääkärille kohdennettavan avustuksen enimmäismääränä n. 1 000 mk.

2.Erikoislääkärikoulutuksen eurooppalaisen yhtenäistämisen alalla keskeinen järjestö on vuonna 1957 perustettu UEMS (Union Européenne des Medécins Spécialistes). Suomi (Lääkäriliitto) on ollut järjestön jäsen vuodesta 1992. Spesialistikoulutuksen harmonisointityö tapahtuu pitkälti UEMS:n erikoisalakohtaisissa lautakunnissa (European Boards), joista useisiin on jo nimetty suomalaiset edustajat (kaksi maata kohti). Näiden lautakuntien toiminnassa on erityisen tärkeää olla mukana tässä vaiheessa, kun päätöksiä eurooppalaisella tasolla ollaan tekemässä. Kokouksiin osallistuminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia, joihin yrityksistä huolimatta ei ole saatu avustusta eri ministeriöiden taholta. Lääkäriliitto on parina viime vuotena jossain määrin myöntänyt avustusta kokouksiin osallistumista varten. Myös erikoislääkäriyhdistykset rahoittavat osittain kokouskustannuksia. Avustusta myönnetään erityisesti osallistumiseen UEMS:n erikoisalakohtaisten lautakuntien kokouksiin, tarvittaessa muidenkin eurooppalaisten järjestöjen erikoislääkärikoulutuksen yhtenäistämiseen liittyviin kokouksiin.

Apurahojen hakeminen

Hakemukset osoitetaan Lääkärijärjestöjen yhteiselle koulutusrahastolle, Suomen Lääkäriliitto, PL 49, 00501 Helsinki.

1. Työttömien lääkärien ammatillinen koulutus

Apurahoja voi hakea ympäri vuotta ilman määräaikaa. Hakemukset tulee tehdä hyvissä ajoin ennen koulutustilaisuutta.

Lue myös

Työttömien kollegoiden koulutuksen tukemiseen myönnettyjen apurahojen kohdalla tulee myöntämispäätös ("voucher") toimittaa koulutustilaisuuden järjestäjälle, joka sen välityksellä laskuttaa koulutusrahastoa.

Koulutusrahastolle osoitetusta vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat asiat:

- hakijan nimi, sosiaaliturvatunnus, osoite- ja yhteystiedot

- lääkäriksi valmistumisvuosi ja -yliopisto

- koulutustilaisuuden osalta nimi tai aihe, aika, pitopaikka ja järjestäjätaho(t)

- koulutustilaisuuden osallistumismaksu

- lyhyt selvitys työttömyydestä ja sen kestosta

2. UEMS:n (tai muiden vastaavien järjestöjen) erikoislääkärikouluksen eurooppalaista yhtenäistämistä käsitteleviin kokouksiin osallistumiseen tarkoitetut apurahat

Apuraha voidaan myöntää kokousedustajalle tai edustuksesta vastaavalle seuralle, yhdistykselle tai alaosastolle. Hoitokunta on päättänyt, että avustusta voidaan myöntää vain yhdelle kokousedustajalle kokousta kohti ja vain yhteen kokoukseen erikoisalaa kohti vuodessa. UEMS:n kokousten osalta kokousedustajan tulee olla UEMS:n jäsenjärjestön (Lääkäriliitto) jäsen.

Apurahan saaneen yhdistyksen/alaosaston on huolehdittava matkojen käytännön järjestelyistä ja laskujen maksamisesta. Kokouksesta tulee toimittaa raportti koulutusrahastolle.

Hakemuksesta tulee ilmetä:

- apurahan hakija ja yhteystiedot

- kokousedustaja

- kokouksen järjestäjä, aika ja paikka

-kokouksen ohjelma, erityisesti miten se liittyy spesialistikoulutuksen harmonisointiin

- erittely arvioiduista kustannuksista ja siitä, mitä mahdollista muuta avustusta on tulossa

- pankkiyhteystiedot

Lisätietoja asiasta saa Lääkäriliiton koulutusosastolta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030