Lääkäri-, Hammaslääkäri- ja Eläinlääkäriliitto kävivät läpi jäsentensä kannalta ajankohtaisimpia kysymyksiä Lääkärikartellin neuvottelupäivillä. Tiiviin ohjelman lomassa noin 130 luottamusmiestä ehti vaihtaa kokemuksia eri puolilta Suomea saapuneiden kollegojen kanssa.

Lääkärikartellin neuvottelupäivät järjestettiin 14.-15.9.2006 m/s Galaxylla. Tallinnaan suuntautuvalla risteilyllä noin 50 lääkäriluottamusmiestä ja 80 hammaslääkäriluottamusmiestä kuulivat liittojensa johdolta tuoreinta tietoa palkkatilastoista ja -sopimuksista, vuoden 2007 neuvottelukierroksesta, lääkäritilanteen tulevaisuuden näkymistä ja päivystyksestä perusterveydenhuollossa.

Eläinlääkäreitä neuvottelupäiville ei osallistunut, mutta mukana ollut liiton toiminnanjohtaja

Mika Leppinen

kertoi, että eläinlääkärien päivystys- ja työaikakysymyksiin otetaan tulevalla sopimuskierroksella voimakkaasti kantaa. Tällä hetkellä esimerkiksi 65 prosenttia eläinlääkäreistä joutuu sairastuessaan järjestämään sijaisen itselleen, vaikka työnantajan kuuluisi tehdä se. Julkisella puolella reippaasti yli 20 prosenttia päivystää ainakin kahtena yönä viikossa ja ainakin kahtena viikonloppuna kuukaudessa.

- Eläinlääkäreistä yhä suurempi osa on naisia, joista monet haluavat viettää myös perhe-elämää. Eikä tilanne muutenkaan ole ollenkaan kohdallaan, Leppinen totesi.

Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Vuoden alusta luottamusmiehinä toimineet

Minna Leppäkynnäs

ja

Juuso Kujala

kertoivat kuluvan vuoden olleen täynnä uuden opettelua ja kiirettä.

- Välillä tuntuu, että kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, mutta onneksi olen saanut liiton toimistosta apua esimerkiksi alueen omalta lakimieheltä, Kujala sanoi.

Hän työskentelee korvalääkärinä Kotkan keskussairaalassa. Leppäkynnäs hoitaa puolikasta omalääkärin virkaa Jyväskylässä. Molemmissa kaupungeissa kärsitään lääkäripulasta.

- Jyväskylässä säästölinja on romuttanut aiemmin vetovoimaisen kaupungin mainetta. Tällä hetkellä puuttuu kymmenen yleislääketieteen erikoislääkäriä. Osa on erikoistumiskierroksella eikä heille saada sijaisia, Leppäkynnäs harmitteli.

- Meille puolestaan tarvittaisiin kroonista lääkäripulaa helpottamaan ehdottomasti lisää väkeä kirurgialle ja lastentaudeille. Kaikkein huutavin pula on sisätautilääkäreistä ja erityisesti keuhkolääkäreistä. Itse asun Porvoossa, mutta olen valmis kulkemaan Kotkaan, sillä sairaalassamme on suuri vapaus muovata omaa työnkuvaansa ja tehdä paljon. Joten kaikki joukolla Kymenlaaksoon, Kujala kannusti.

Jyväskylän erikoissairaanhoito on rankattu suurten kaupunkien välisessä vertailussa edullisimpien joukkoon. Leppäkynnäksen mukaan siitä voidaan kiittää hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa.

- Jos kaupungin suunnittelema kymmenen prosentin leikkaus pannaan täytäntöön perusterveydenhuollossa, se näkyy pian erikoissairaanhoidossa. On täysin hölmöläisen hommaa olla satsaamatta perusterveydenhuoltoon, sillä siihen panostaminen tulee pitkällä tähtäimellä halvemmaksi.

Kujala kertoi Kotkan keskussairaalan viime kuukausien suurimman mullistuksen liittyvän atk-järjestelmä Effican potilashallinnan käyttöönottoon. Sähköinen sairauskertomus digi-saneluineen ajettiin sisään viime vuonna. Ajanvaraus liitettiin järjestelmään toukokuussa, jolloin sekä potilaiden ajanvaraus että ilmoittautuminen siirtyivät klinikoiden henkilökunnan tehtäväksi.

- Siirtymävaihe on ollut haasteellinen ja kouluttautumista riittää edelleen. Lääkärien lisäksi Effica on vaatinut paljon myös hoitajilta, jotka eivät ainakaan tällä hetkellä ehdi avustaa riittävästi toimenpiteissä, Kujala totesi.

Karkaako horisontti?

Lääkärikartellin neuvottelupäivät avannut Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Anja Eerola

muistutti luottamusmiehiä heidän tehtävänsä tärkeydestä terveydenhuollon murroksessa.

- Teidän on tärkeää olla mukana henkilöstön edustajana, kun palvelurakenteita ja organisaatioita uudistetaan. Luottamusmiehen työn ei silti tarvitse olla mitään ryppyotsaista puurtamista.

Myöhemmin pitämässään esityksessä Eerola selvitti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nykytilaa. Esityksensä aluksi hän totesi, ettei suun terveydenhuollon erityispiirteitä ole huomioitu riittävästi 2000-luvun lainsäädännön muutoksissa. Ne koettelevat erityisesti isoja terveyskeskuksia. Potilaita on liikaa resursseihin nähden, ja kiireellisen hoidon osuus on kasvanut. Potilaat pyrkivät kiertämään jonot tulemalla päivystykseen.

- Hammaslääkärien uupuminen on lisääntynyt. Työterveyslaitoksen tekemän hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen alustavien tulosten mukaan noin 60 prosenttia julkisella puolella työskentelevistä kokee lievää tai vakavaa työuupumusta. Työssä jaksaminen on otettava huomioon myös palvelurakenteita uudistettaessa, Eerola muistutti.

Hammaslääkäriliiton varapuheenjohtaja

Juha Valtakosken

mukaan alan suurimpia huolia tällä hetkellä on julkisen sektorin työvoiman riittävyys. Rasitus kasvaa erityisesti isojen asutuskeskusten ulkopuolella, missä hammaslääkärivajaus on suurta ja siten päivystäjiä vähän.

Hänen esittelemänsä Varsinais-Suomen malli pyrkii seulomaan päivystyksestä pois muut kuin todella kiireelliset tapaukset. Ruuhka-Suomen tarpeisiin Valtakosken mielestä parhaiten soveltuva, viikonloput ja arkipyhät kattava malli järjestetään alueellisesti. Siihen liittyneet terveyskeskukset takaavat henkilökunnan valitsemallaan tavalla eli esimerkiksi oman henkilöstön tai yksityissektorin ostopalvelujen avulla. Taustalla toimii Tyks:n suusairauksien klinikan takapäivystys. Päivystys kattaa 93 prosenttia sairaanhoitopiirin väestä.

- Päivystyskäynti maksaa noin 100 euroa kerta. Päivystyksen kustannukset asukasta kohden ovat noin 0,20-0,30 euroa vuodessa. Käynnin keskihinta potilaalle on noin 22,30 euroa, Valtakoski luetteli.

Parinkymmenen vuoden ajan Hammaslääkäriliitossa aktiivisesti vaikuttanut Valtakoski vertasi edunvalvontatyötä leikillisesti aavaan ulappaan, jonka takana häämöttää horisontti.

- Aina kun pääsemme lähemmäs horisonttia, se valitettavasti karkaa, Valtakoski totesi ja sai kollegat nauramaan.