Lääkäriliiton 90-vuotisjuhlia vietettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa 28.2.2000. Tilaisuudessa puhuneet arkkipiispa emeritus John Vikström ja liiton puheenjohtaja Kati Myllymäki korostivat etiikan merkitystä lääkärin työssä. Liiton uusiksi kunniajäseniksi kutsuttiin professori Kale Juva ja professori Kauko Kouvalainen.

Puheenjohtaja Kati Myllymäki esitteli juhlapuheessaan liiton 90-vuotista toimintaa lääkärien etiikan ja edunvalvonnan hyväksi. Liittoa perustettaessa lääkäreitä oli 523, joista naisia oli 14. Jo perustamiskokouksessa määritellyt toiminta-alueet: terveyspolitiikka, edunvalvonta, etiikka, koulutus ja kollegiaalisuuden valvonta ovat edelleen keskeisiä liiton toiminnassa.

Liitto on historiansa aikana jatkuvasti joutunut puuttumaan lääkärien palkkaukseen ja muihin työhön liittyviin ongelmiin. Ansiotason nostovaatimukset johtivat lääkärilakkoon vuonna 1984, mutta myös kahden viime neuvottelukierroksen loppuvaiheita Myllymäki luonnehti läheltä-piti -tilanteiksi.

Liiton jäsenet kokoontuivat alkuvuosikymmeninä yleisiin kokouksiin, joissa tehtiin lakialoitteita ja käsiteltiin tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja, kuten kunnanlääkärien saamista joka kuntaan. Liiton aloitteita olivat myös esimerkiksi terveydenhoitoministeriön perustaminen sekä potilasvahinkovakuutuksen aikaansaaminen.

90 vuoden aikana lääkärikunta on naisistunut, lääkärin ammatti on kehittynyt yrittäjästä ja ammatinharjoittajasta enemmän virkamieheksi ja palkansaajaksi. Kuitenkin lääkärin kliininen autonomia, itsenäisyys ja oma vapaa harkinta potilaan hoitoratkaisusta päättäessä on edelleen ammatin ydin - samoin potilas-lääkärisuhde. Lääkäriliitto on puolustanut myös potilaan oikeutta valita hoitava lääkärinsä. Vaikka terveydenhuolto on yhä enemmän tiimityötä ja rahoituksen kautta hoitoon pyrkivät sekaantumaan sekä kunnanvaltuusto että Kansaneläkelaitos, on lääkärintyön ydin edelleen lääkärinvalan mukaisesti terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen, sanoi puheenjohtaja Kati Myllymäki.

Arkkipiispa emeritus John Vikström totesi puheessaan meidän elävän etiikan ja arvokeskustelun aikaa. Hän piti tärkeimpänä syynä tähän tieteen ja tekniikan kehitystä, joka on antanut ihmisille entistä suuremman vallan vaikuttaa sekä fyysiseen että sosiaaliseen, jopa psyykkiseen todellisuuteen.

On luonnollista, että tieteen ja tekniikan aiheuttama eettisen problematiikan kärjistyminen on erityisen selvästi koettavissa alalla, jossa on kyse terveydestä ja sairaudesta, elämästä ja kuolemasta. Joudumme kysymään, miten ja kuinka pitkälle pitää tai saa käyttää sitä jatkuvasti lisääntyvää valtaa, jonka kehitys on pannut lääkärin käteen.

Vikström totesi liiton juhlavuoden teemalla, Pro Humanitate, olevan kaksiosainen viesti. Se ilmaisee sitä hyvää, mitä halutaan edistää jokaisessa ihmisessä - edellytyksiä elää ja kuolla ihmisenä. Toisaalta lääkärin on tavoiteltava sitä, mikä on oikein. Etiikka asettaa lääkärin toiminnalle myös rajat, joita tulee kunnioittaa.

Ihmisyyden palveluksessa lääkäri suorittaa työtään. Juhlavuoden tunnuksessa ilmaistaan myös lääkärin voimakas kutsumus ammattiinsa. Lääkäri saa toimia ihmisyyden toteuttamiseksi elävissä, haavoittuvissa ja sairastavissa ihmisissä. Tämän hän tekee sen yhteisön puolesta, jonka tehtävä on kantaa solidaarisesti huolta jäsenistään.