Päivystyslääketieteen erityispätevyysohjelma on perustettu. Sen läpikäynyt lääkäri on päivystyslääketieteen asiantuntija, joka tutkii itsenäisesti päivystyspotilaita ja suunnittelee hoidon kokonaisuutta. Hän kykenee myös mm. päivystyslääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.

Päivystyslääketiede on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitoa. Se on aloitettava vuorokauden ajasta riippumatta, jotta sairaus tai vamma ei pahenisi.

Erityispätevyysohjelman tavoitteena on perehdyttää lääkäri päivystävässä terveydenhuollon yksikössä päivystyslääketieteen teoreettiseen tietoon ja organisaatioon sekä kouluttaa häntä tutkimaan itsenäisesti päivystyspotilaita. Ohjelma opettaa myös tuntemaan eri hoitomuotojen mahdollisuudet, rajoitukset ja komplikaatiot, jotta lääkäri pystyy suunnittelemaan hoidon kokonaisuutta.

Päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutus on tarkoitettu liiton erikoislääkärijäsenille, joilla on spesialiteetti anestesiologiassa, kirurgiassa, lastentaudeissa, sisätaudeissa, yleislääketieteessä tai muulla soveltuvalla erikoisalalla. Erityispätevyysohjelman on tehnyt Suomen päivystyslääketieteen yhdistys. Liiton hallitus perusti erityispätevyyden koulutusvaliokunnan esityksestä lausuntokierroksen jälkeen.

Kansainvälisyyden merkitys kasvussa

Hallituksen hyväksymä liiton kansainvälinen strategia on johdettu liiton perustehtävistä. Sen tavoitteena on ihmisyyden ja potilaiden edun puolustaminen, lääkärin etiikan vaaliminen ja kehittäminen lääketieteen, yhteiskuntien ja lääkärien toimintaympäristöjen muuttuessa kaikkialla maailmassa. Tavoitteena on myös turvata lääkäriprofession asema maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopan Unionissa.

Eettisten tavoitteiden lisäksi strategiassa asetettiin lääkärikoulutukseen ja terveyspalveluiden laadun edistämiseen liittyviä tavoitteita. Kansainvälisesti on tärkeää vaikuttaa suomalaisten lääkärien kannalta merkityksellisiin kansainvälisiin säädöksiin ja sopimuksiin, helpottaa lääkärien liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Tärkeää on myös vaalia pohjoismaista yhteistyön perinnettä.

Hallituksessa tai liiton ulkoasiainvaliokunnassa hyväksyttyjä kantoja edistetään vaikuttamalla kansalliseen päätöksenteon valmisteluun ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Liitto vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisissä lääkärijärjestöissä aloitteillaan.

Kansainväliselle toiminnalle asetetaan vuosittain selkeät ja yksityiskohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan, mitataan ja arvioidaan.

Tutkittu tieto hyvän jäsenpalvelun pohjana

Tehokas edunvalvonta ja toiminnan kehittäminen perustuvat ajantasaiseen, yksityiskohtaiseen ja objektiivisesti tutkittuun tietoon. Liiton selvitys- ja tutkimustoiminta tuottaa itse tai tekee yhteistyötä erilaisten instanssien kanssa, jotka tuottavat lääkärikuntaa ja terveydenhuoltoa koskevia tietoja. Se näkyy myös hyvänä jäsenpalveluna.

Liiton tutkimustoiminnan painopistealueita ovat: Lääkärimäärät ja lääkärikunnan sosiodemografinen rakenne, lääkärit työmarkkinoilla, lääkärien palkkausta koskevat kysymykset, lääkärien työolot ja terveys, lääkärien koulutuskysymykset, lääkärien suhtautuminen ajankohtaisiin asioihin sekä terveydenhuoltojärjestelmän seuranta.

Hallituksen hyväksymässä tutkimusstrategiassa nähdään, että mm. kuntakentän ja terveydenhuollon rakenteelliset muutokset sekä vuokralääkäritoiminnan vakiintuminen osaksi terveydenhuoltojärjestelmää edellyttävät tarkennettua seurantaa ja uusia tutkimuksia.

Tutkimustoiminnan kehityskohteita ovat mm. liiton lääkärirekisteri ja palkkatilastointi, jossa käsitellään lääkärien palkkatasoa ja -rakennetta sekä ansiokehitystä eri sektoreilla.

Strategian mukaan lääkärimääriä ja työmarkkinoille sijoittumista koskevaa tilastointia virtaviivaistetaan ja tilastotuotantoa kehitetään, jotta esimerkiksi tiedon julkaiseminen nopeutuisi. Tutkimustulosten aktiivisia tiedotuskanavia ovat seminaarit, artikkelit, tilastoraportit, liiton kotisivut ja Lääkärilehti sekä tiedotteet että tiedotustilaisuudet.

Tutkimusten, selvitysten ja erilaisten laskelmien merkitys virkaehtosopimusneuvotteluiden taustoittajana kasvaa. Käytettävissä on yhä enemmän tilastoaineistoja, jotka antavat pohjaa tavoiteasetannalle ja neuvotteluille.

Muutokset yksityissektorilla edellyttävät nykyistä säännöllisempää seurantaa. Jatkossa lääkärien toimintaa yksityissektorilla seurataan joka toinen vuosi pää- ja sivutoimisesti yksityisvastaanottoa pitäville lääkäreille tehtävällä kyselyllä. Tutkimuksen aihealueina ovat mm. vastaanottotoiminta ja sen volyymi, eläketurva ja taso sekä ammatinharjoittajana toimimisen eri muodot.

Erikoistuvan lääkärin nimikkeen käyttö yksityissektorilla

Hallitus selvensi lääkäreitä ja lääkäripalveluja koskevaa markkinointiohjetta erikoistuvan lääkärin asemasta ja nimikkeen käytöstä yksityissektorilla. Sen mukaan lääkäriä voi markkinoida erikoistuvaksi lääkäriksi yksityissektorilla, kun lääkärillä on voimassa vähintään kahden vuoden koulutus kyseisellä erikoisalalla, joka on suoritettu joko runkokoulutuksena tai eriytyvänä koulutuksena.