Uudessa terveydenhuoltolaissa on yhdistetty kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Lääkäriliiton hallitus pitää hyvänä, että lain tavoitteena on tukea ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Potilaan valinnanvapaus on vihdoin kirjattu lakiin, vaikkakin rajoitettuna.

Lääkäriliiton hallitus keskusteli pitkään suunnittelukokouksessaan 22.-24.9. valiokuntien linjausten pohjalta uudesta terveydenhuoltolaista. Vaikka lopullista kantaa ei vielä muodostettu, on hallituksen mielestä valitettavaa, että potilaan valinnanvapaus rajoittuu toimintayksikön valintaan.

Suomi on käytännössä ainoa EU-maa, jossa potilas ei voi valita vapaasti lääkäriään. Potilaan tulisikin voida valita lääkärinsä ja erikoissairaanhoidossa hoitopaikkansa. Esimerkiksi asuinpaikan tai työpaikan vaihtumisen ei pidä pakottaa lääkärinvaihtoon.

Uudessa terveydenhuoltolaissa yhteinen potilastietorekisteri muodostuu sairaanhoitopiirin alueella järjestämisvastuussa olevista toimijoista. Sähköinen potilastietoarkisto on turvallista potilashoitoa, mutta hallituksen näkemyksen mukaan rekisterinpitovelvoite ja potilaan mahdollisuus valita hoitopaikkansa eivät kohtaa. Työterveyshuollon osuus koko terveydenhuollosta kasvaa, mutta sen potilasrekisteri ei mukaudu luotavaan järjestelmään.

Hallituksen lopullisia kantoja uuteen lakiin ja sen eri tavoitteisiin valmistelee sekä kokoaa valiokuntien näkemyksistä pientyöryhmä, jonka puheenjohtajaksi valittiin liiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

. Jäseninä ovat valtuuskunnan puheenjohtaja

Kari Pylkkänen

, hallituksen varapuheenjohtajat

Samuli Saarni

ja

Mikko Valkonen

sekä neuvottelupäällikkö

Heikki Pärnänen

.

Yliopistolainsäädännössä virkasuhteet työsopimussuhteiksi

Lääkäriliiton hallitus käsitteli kokouksessaan myös uutta yliopistolainsäädäntöä, joka pyrkii lisäämään yliopistojen autonomiaa ja turvaamaan niiden itsehallintoa. Valtio takaa yliopistoille perusrahoituksen, mutta yliopistot saisivat paremmat edellytykset hankkia lisärahoitusta. Yliopistojen päätehtävinä säilyvät tutkimus ja siihen perustuva opetus.

Yliopistot myös yhdistyvät: Aalto-yliopiston muodostavat Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu; Itä-Suomen yliopistoon kuuluvat Kuopion ja Joensuun yliopistot. Turun yliopiston muodostavat Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu.

Esitysluonnoksessa virkasuhteet muuttuvat työsopimussuhteiksi ja työnantajan neuvotteluoikeudet siirtyvät yliopistoille. Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenistä vähintään puolet on yliopiston ulkopuolisia. Jäseniltä edellytetään asiantuntijuutta ja riippumattomuutta.

Lääkäriopettajien aseman erityispiirteet on otettava huomioon uudistuksen yhteydessä, korostaa liiton koulutusjohtaja

Hannu Halila

.

- Kliinisten alojen lääkäriopettajat ovat yleensä sivuvirkasuhteessa yliopistosairaaloihin tai muihin terveydenhuollon toimintayksiköihin. Lääkärin toimintaan sisältyy eräitä lakisääteisiä tehtäviä, jolloin toiminta ylipäätänsä muuten kuin virkasuhteessa voi olla ongelmallista. Samoin virkavastuulla toimivat esittelijät tulisi säilyttää virkasuhteisina.

Lääketieteen tutkinnon säilyttävä yksiportaisena

Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnot ovat yksiportaisia toisin kuin muut yliopistotutkinnot. Lakiesitykseen sisältyy uhkakuvia siitä, että lääketieteessäkin pyrittäisiin kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on lääketieteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto ja kuusi vuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on tarkoin säädelty ammatti ja perustuu EU-direktiiviin. Lääkäriliitto edellyttääkin, että lääketiede säilyy yksiportaisena tutkintona.

- Lääkärikoulutus on yksi kokonaisuus eikä alemmalla korkeakoulututkinnolla voi siirtyä suorittamaan lääkärin ammattipätevyyteen johtavaa ylempää korkeakoulututkintoa. Lääketieteen opetusmenetelmä on nykyisin integroitu ja ongelmalähtöinen, eikä siinä ole entiseen tapaa eroteltavissa prekliinisiä ja kliinisiä opintoja, perustelee Halila.

Erikoislääkärikoulutukseen rahaa

Erikoislääkärikoulutus on yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien vastuulla, mutta rahoitusta tähän ei ole opetusministeriön taholta osoitettu. Erikoislääkärikoulutus tulisi ehdottomasti saada jatkossa mukaan rahoitusmalliin.

Uuden järjestelmän uhkana liitto näkee myös lääketieteen opiskelijoiden ryhmäkokojen suurenemisen, mikä heikentää valmistuvien lääkärien käytännön valmiuksia. Samoin tutkimuksen riippumattomuus voi olla uhattuna.

Hallituksen päätöksiä

- Valtuuskunnan vaali järjestetään vuonna 2009. Vaalissa suurimpana haasteena on äänestysaktiivisuuden lisääminen, sillä äänestysaktiivisuus on laskenut kolmissa viime vaaleissa. Vuoden 2006 vaalissa äänestysprosentti oli 47,6.

Jotta äänestysaktiivisuus saadaan nousemaan, on tiedottamiseen ja järjestökentän aktivoimiseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Myös edellisten vaalien äänestysaktiivisuus on analysoitava.

- Hallitus hyväksyi päivitetyn ohjeen aluepäällikön tehtävistä ja asemasta. Aluepäälliköiden tehtäviin kuuluu mm. vastata mahdollisen lakon aikana alueensa lakkosuunnitelmasta ja toimia aluelakkopäälliköinä. Työrauhan aikana he edustavat liittoa esimerkiksi paikallisosastojen kokouksissa ja järjestävät alueellisia luottamusmiespäiviä. He toimivat myös luottamusmiesten tukena ja yhdyshenkilöinä. Lisää aluepäällikön tehtävistä liiton kotisivuilla: www.laakariliitto.fi > Lääkäriliitto > Organisaatio > Aluepäälliköt

- Liiton asianhallintajärjestelmän toimittaa Index Information Technologies Oy. Käyttöönottokoulutus on aloitettu toimistossa. Toiminnanjohdon yksikkö on hankkeen pilottina. Yksikön kokemusten jälkeen järjestelmään siirtyvät muut toimialat yksi kerrallaan vielä tämän vuoden aikana, jonka jälkeen koulutus ulotetaan luottamusmiehille.

- Lääkärilehden verkkopalveluja kehitetään uudistamalla sivujen ulkoasua lehden ulkoasun mukaan. Ulkoasun uudistuksen yhteydessä tarkistetaan verkkopalvelujen käytettävyys. Lisäksi Lääkärilehti tarvitsee nykyaikaisen palautejärjestelmän, joka mahdollistaa jatkuvan palautteen lukijoilta ja niiltä jäseniltä, jotka eivät lue lehteä.