Lääkäriliiton järjestötutkimus: Edunvalvontaa ja työllisyyden hoitoa tehostettava
Jäsenet ovat yleisesti varsin tyytyväisiä Lääkäriliiton toimintaan, mutta lääkärien edunvalvontaan ja työllisyyden hoitoon toivotaan lisää pontta, ilmenee Suomen Gallupin tekemästä järjestötutkimuksesta. Viime vuodenvaihteessa suoritetun kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkärien odotuksia ja mielipiteitä liitosta, jotta toimintaa ja palveluja voitaisiin jatkossa parantaa jäsenistön toivomalla tavalla.
Tutkimus tehtiin Lääkäriliiton toimeksiannosta joulukuun 1994 ja tammikuun 1995 aikana. Kysely lähetettiin 1 500:lle liiton jäsenrekisteristä satunnaisesti poimitulle henkilölle, joista 64 % vastasi siihen. Tutkimuksessa selvitettiin jäsenten käsityksiä liiton järjestökuvasta, tyytyväisyyttä eri toiminta-alueisiin, osallistumista liiton toimintaan sekä lakkohalukkuutta.
Suomen Lääkärilehteen jäsenet ovat kyselyn mukaan lähes yksimielisen tyytyväisiä. Hyvän arvosanan valtaenemmistöltä saavat myös eettisten kysymysten hoito sekä liiton järjestämä täydennyskoulutus. Yli 60 % on tyytyväisiä liiton toimintaan yleensä sekä sen panokseen terveydenhuollon kehittämisessä (kuvio 1).
Heikoimmat arvosanat liitto saa lääkärien työllisyyden hoidosta ja heidän asemansa vahvistamisesta terveydenhuollossa sekä edunvalvonnasta. Tyytymättömyys edunvalvontaan ja muuhun liiton toimintaan on suurinta nuorimpien ja sairaaloissa toimivien lääkärien keskuudessa. Keskimääräistä tyytyväisempiä ovat yli 54-vuotiaat, yksityispraktiikkaa pitävät ja ruotsinkieliset lääkärit sekä liiton luottamustehtävissä toimivat jäsenet.
Edunvalvonta ja työllisyyden hoito korostuivat myös, kun jäseniltä kysyttiin, millä alueilla liiton tulisi erityisesti tehostaa toimintaansa. Erityisesti naiset peräävät pontta työllisyyskysymysten hoitoon, kun taas miehet haluavat tehostaa edunvalvontaa. Työllisyyden parantaminen on ymmärrettävästi nuorimmille ikäluokille tärkein tavoite.
Vuodenvaihteessa voimassaolleeseen virkaehtosopimukseen oli tyytyväisiä (42 %) ja tyytymättömiä (40 %) jäseniä suunnilleen yhtä paljon. Useimmiten korjausta toivottiin palkkaukseen (28 %), päivystyskorvauksiin (14 %) ja työaikoihin (10 %). Naiset kaipasivat miehiä useammin työajan lyhentämistä.
Jäsenten kritiikki edunvalvonnan ja työllisyyden hoidon suhteen on ymmärrettävää, sillä vaikka näillä alueilla on tehty paljon työtä viime vuosina, ovat tulokset jääneet laihoiksi. Gallupin tutkimusraportissa huomautetaankin, että nykyisissä taloudellisissa oloissa on monin verroin vaikeampaa aikaansaada jäsenille palkankorotuksia ja uusia työtilaisuuksia kuin toimittaa laadukasta ammattilehteä. Viimeaikaiset virkaehtosopimukset ovat herättäneet monenlaisia mielipiteitä lääkärien keskuudessa, mutta liiton toimintaa arvioitaessa ei pitäisi unohtaa, että lääkäreille on saatu oma sopimusoikeus ja että ammattikunnan työllisyystilanne on, ainakin osittain liiton toimenpiteiden tuloksena, selvästi kohentunut viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Lakkovalmiutta löytyy
Onko lakko ratkaisu edunvalvontaa koskeviin paineisiin? Kyselyllä tiedusteltiin jäsenten valmiutta työtaisteluun ja muihin mahdollisiin yhteisesiintymisiin etujensa ajamiseksi.
Vastaajista yli kaksi kolmannesta pitää lakkoja oikeutettuna tilanteessa, jossa työnantaja uhkaa heikentää lääkärien palkkoja, puolet tilanteessa, jossa lääkärit ovat jääneet yleisestä palkkakehityksestä jälkeen ja kolmasosa on valmis lakkoon lääkärien palkankorotusvaatimusten puolesta (kuvio 2). Lain tai sopimusten vastaisiin lakkoihin suhtaudutaan yleensä kielteisesti, mutta vajaa kolmannes pitää niitäkin joissain tilanteissa tarpeellisina.
Miehet ovat jonkin verran lakkoherkempiä kuin naiset. Kaikkein valmiimpia nousemaan barrikadeille ovat alle 35-vuotiaat lääkärit. Mielenosoitusten tyyppisiä yhteisesiintymisiä kannattaa hieman yli puolet lääkäreistä, kun tavoitteena on uusien työtilaisuuksien aikaansaaminen tai eduskuntaan vaikuttaminen.
Jäseniltä kysyttiin myös, tulisiko Lääkäriliiton käyttää nykyistä enemmän lakolla uhkaamista vaatimustensa läpiajamiseksi. 21 % vastasi ehdottomasti kyllä ja 36 % todennäköisesti kyllä. Noin kolmannes jäsenistä vastusti lakolla uhkailua, loput eivät osanneet ottaa asiaan kantaa. Mielenkiintoista olisi tietää, ovatko tämän kevään työtaistelut mahdollisesti vaikuttaneet lääkärien näkemyksiin lakkoaseen käytöstä.
Asiantunteva ja eettinen järjestö
Jäsenille Lääkäriliitosta muodostunutta järjestökuvaa kartoitettiin pyytämällä heitä ilmaisemaan, miten hyvin 24 annettua ominaisuutta kuvaavat liittoa.
Lääkäriliittoon liitettiin yleisimmin määreet "asiantunteva", jonka 90 % vastaajista katsoi kuvaavan sitä hyvin tai kohtalaisesti, "eettisesti toimiva" (89 %) ja "yhteis-kunnallisesti vastuuntuntoinen" (82 %) (kuvio 3). Tällaisia luonnehdintoja liitetään Gallupin mukaan harvoin ammattijärjestöihin. Itsekkäiden ammattiryhmäintressien sijasta liiton profiilissa korostuu ainakin jäsenten mielestä laajempi yhteiskunnallinen vastuullisuus.
Jäsenet näkevät liiton avoimeksi ja yhteistoimintakykyiseksi terveyspoliittiseksi vaikuttajaksi, joka ajaa myös potilaiden etuja. Liittoa ei pidetä poliittisesti leimautuneena eikä sen tiedotusta salailevana.
Asiantuntevan ja eettisen järjestökuvan kääntöpuolena korostuu kuitenkin konservatiivisuus ja paikallaanpolkevuus. Peräti 61 % jäsenistä katsoo, että liitto on ammattijärjestönä heikko. Tulos vahvistaa muutenkin tutkimuksessa esiintullutta tarvetta tehostaa liiton edunvalvontaa.
Jäsenpalvelut tyydyttävät
Keskeisinä jäsenpalveluina pidetään Lääkärilehteä, työttömyyskassan jäsenyyttä sekä liiton tarjoamaa vastuu-, oikeusturva- ja potilasvakuutusta. Noin 90 % jäsenistä pitää kaikkia edellämainittuja erittäin tärkeinä tai melko tärkeinä etuina. Myös alennuksia koulutustapahtumista, liiton kautta saatavia edullisia vakuutuksia ja maksuttomia oppaita arvostetaan. Vähiten merkitystä katsotaan olevan luotollisella jäsenkortilla sekä Akavan kautta haettavilla A-lomilla, joita vain noin viidennes jäsenistä pitää tärkeinä tai melko tärkeinä.
Jäsenetuja koskevissa arvioissa on sukupuoleen ja ikään liittyviä eroja. Nuoret korostavat työttömyyskassan jäsenyyttä. Naisille alennukset koulutustapahtumista ja maksuttomat oppaat ovat tärkeämpiä kuin miehille, jotka taas arvostavat erilaisia vakuutusetuja sekä luotollista jäsenkorttia. Uusia ehdotuksia jäsenpalvelujen kehittämiseksi ei kysely juuri tuottanut.
Kohtuullisena vuosijäsenmaksuna jäsenet pitävät keskimäärin 1 185 markkaa vuodessa eli suunnilleen nykyistä perusjäsenmaksun nettomäärää verovähennyksen jälkeen. Korkeinta jäsenmaksua olisivat valmiit maksamaan luottamustehtävissä toimivat lääkärit, jotka pitävät keskimäärin 1 474 markkaa sopivana.
Tiedotusta ja osallistumista parannettava
Alle puolet lääkäreistä (45 %) katsoo tuntevansa hyvin Lääkäriliiton toimintaa. Myöskään osallistuminen liiton tilaisuuksiin ei ole kovin aktiivista. Paikallisosaston kokoukseen ilmoittaa viimeksi kuluneen vuoden aikana osallistuneensa 21 %, alaosaston tilaisuuteen 20 % tai muuhun liiton tilaisuuteen 16 % jäsenistä. Luottamusmiehen kanssa on asioinut neljännes vastaajista.
Tutkimus osoitti sen, että liiton tiedotusta on tehostettava, jotta jäsenet oppivat nykyistä paremmin tuntemaan liittonsa ja sen tarjoa-mat palvelut. Samalla pitäisi saada jäsenistö nykyistä enemmän osallistumaan liiton ja sen paikallisosastojen tilaisuuksiin. Omaa palkkapussia tarkkailemalla on helppo arvostella liittoa, mutta tutustuminen ja osallistuminen ammattijärjestön toimintaan auttaa ymmärtämään, millaisia ponnistuksia edunvalvonnassa onnistuminen edellyttää. Jos Lääkäriliitosta todella aiotaan tehdä nykyistä vahvempi ammattijärjestö, on koko jäsenistön oltava siinä aktiivisesti mukana.
