Lääkäriliitto on antanut pyynnöstä lausunnon eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä, joka koskee lakia yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräitä muita siihen liittyviä lakeja.

Lakiehdotuksen perusteluissa otetaan kantaa myös ajankohtaiseen kysymykseen huumetestien merkityksestä. Lääkäriliiton mielestä huumetestien seuraamuksista tarvitaan selvempiä linjauksia siitä, milloin huumetestauksiin on syytä mennä ja mitä seurauksia niistä voi työelämässä olla.

Lakiesityksen tarkoitukseksi ilmoitetaan henkilötietolain täydentäminen siltä osin kuin yleislaki ei ratkaise henkilötietojen käsittelyyn työelämässä liittyviä yksittäisiä kysymyksiä. Suomen Lääkäriliitto pitää tätä tavoitetta tärkeänä ja pyrkimystä kannatettavana.

Soveltamisalaa (2 pykälä) koskevissa perusteluissa tuodaan Lääkäriliiton mielestä aivan oikein esiin menettely, jonka mukaan työterveyshuoltopalvelujen toteuttajalla on itsenäinen työnantajasta riippumaton rekisterinpitäjän asema. Täten työnantajan henkilörekisterit ja työterveyshuollon henkilörekisterit ovat erilliset.

Lakiehdotuksessa käsitellään nimenomaan työnantajan oikeutta käsitellä työntekijään liittyviä henkilötietoja. Keskeistä asiassa on tarpeellisuusvaatimuksen täyttäminen, kuten lakiehdotuksen 3 pykälä:ssä todetaankin.

Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestausta (5 pykälä) koskevat edellytykset on lakiehdotuksessa riittävästi määritelty.

-Työnantajan on nimenomaan varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä ja että suorittajat omaavat riittävän pätevyyden, toteaa Lääkäriliitto.

Terveydentilan tarkastamisen ja muun testauksen osalta (6 pykälä) edellytetään, että tarkastusten tai testien suorittamiseen taikka näytteiden ottamiseen käytetään vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja terveydenhuollon palveluita.

Lakiesityksessä viitataan terveydenhuollon lainsäädäntöön, mitä on Lääkäriliiton mielestä pidettävä tässä kohden riittävänä.

- Alkoholi- ja huumetestien osalta vaaditaan samat yleisedellytykset. Tarpeellisuusvaatimukseen pohjaten lakiehdotuksen perustelussa todetaan, että työnantajan olisi ennen alkoholi- ja huumetestien teettämistä perusteltava testeistä saatavien tietojen tarpeellisuus välittömästi kunkin henkilön työsuhteen kannalta. Työnantaja ei kuitenkaan voisi velvoittaa työnhakijaa tai työntekijää osallistumaan sanottuihin testeihin.

Perusteluissa esitetään myös arvioita alkoholi- ja huumetestien merkityksestä sekä niihin mahdollisesti liitettävästä työpaikkakohtaisesta ohjelmasta. Tällaisten ohjelmien tarkemmista perusteista ilmaistaan olevan tarkoitus säätää työterveyshuollon lainsäädännössä. Edelleen perusteluissa todetaan, että työntekijöiden tulisi olla tietoisia ohjelman sisällöstä ja siitä, että testeihin meneminen on vapaaehtoista ja vailla seuraamuksia.

- Tämä kohta ei ehdotuksessa tunnu vielä löytäneen pysyvää ratkaisuaan. Miksi testeihin ylipäätään mennään, ellei niillä ole joitain, ainakin hoidollisia seuraamuksia? Tässä asiassa vaadittaneen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja selvempiä linjauksia siitä, milloin huumetestauksiin on syytä mennä ja mitä seurauksia niistä voi työelämässä olla. Pelkästään esiintyvyysmittauksena niitä ei voine käyttää, muistuttaa Lääkäriliitto.

Liiton näkemyksen mukaan kannanotto siitä, ettei työnantaja saa edellyttää työntekijältä osallistumista geneettiseen tutkimukseen, voidaan pitää tämän hetken tietämyksen mukaan hyvinkin perusteltuna.

Työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä ja määreitä sisältyy omaan erityiseen pykälään (7 pykälä).