Lääkäriliiton lausunto: Koulutus-EVO:n kohdistuttava koulutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin
Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle työryhmämuistiosta, jossa selvitetään koulutus-EVO:n käyttöä ja esitetään ehdotuksia korjausjärjestelmän tarkistamiseksi. Liitto toivoo järjestelmään nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä, pitkäjänteisyyttä ja vertailtavuutta.
Lääkäriliitto toteaa, että muistio on erittäin hyvä läpileikkaus erityisvaltionosuusjärjestelmän kehityksestä ja nykytilasta.
- Järjestelmä on melko uusi ja hakee vielä muotoaan. On hyvä, että koulutus-EVO:n käyttö on nyt ollut selvityksen kohteena. Selvityshenkilöt ovat kuulleet laajalti eri asiantuntijatahoja. Jatkoyhteistyökin tulee tapahtua eri asiantuntijatahoja kuullen. Lisäksi kansallisen terveysprojektin ehdotukset 8 miljoonan euron siirtämisestä tutkimus-EVO:sta koulutus-EVO:on väliaikaisesti tulee ottaa huomioon järjestelmää uudistettaessa, muistuttaa Lääkäriliitto lausunnossaan.
Työryhmämuistio sisältää 14 keskeistä ehdotusta järjestelmän kehittämiseksi. Pääosin Lääkäriliitto yhtyy tehtyihin ehdotuksiin.
Liitto olisi toivonut vielä enemmän korostettavaksi sitä, että erityisvaltionosuus kohdistuu koulutuksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin ja ettei sitä käytetä muihin tarkoituksiin.
- Tämä edellyttäisi järjestelmään läpinäkyvyyttä, pitkäjänteisyyttä ja vertailtavuutta nykyistä enemmän.
RAHOITUKSEN TASO JÄLKEENJÄÄNYT
Lääkäriliitto on antanut vuonna 1999 oman suosituksensa EVO-rahoituksen suositeltaviksi käyttökohteiksi ja se vastaa hyvin edelleenkin nykytilannetta.
- Rahoituksen taso on jälkeenjäänyt, koulutuskuukausikorvaus on säilynyt samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien, toteaa liitto lausunnossaan.
Lääkäriliitto pitää kannatettavana muistiossa esitettyä ehdotusta siitä, että peruskoulutuksen osalta tapahtuvien korvausten perusteet muutetaan lääkärikoulutuksen aloittaneiden ja valmistuneiden määrän keskiarvon mukaiseksi.
- Peruskoulutuksen osalta rahoitus voitaisiin kytkeä tätäkin enemmän aloituspaikkoihin, jotka ovat viime vuosina lisääntyneet rajusti. Ne kuvastavat tiedekuntien resurssitarpeita paremmin kuin valmistuvien lääkärien määrät, muistuttaa liitto.
EVO-RAHOITUSTA EI TULE PAINOTTAA ALUEELLISESTI TAI ERIKOISALAKOHTAISESTI
Lääkäriliitto yhtyy esitykseen siitä, että perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen koulutuksellisia sisältöjä tulee kehittää ja integraatiota erikoislääkäritutkintoihin parantaa.
- Tämä on ajankohtaista etenkin, kun perusterveydenhuollon koulutuksen määrää on valtioneuvoston periaatepäätöksessä 11.4.2002 esitetty lisättäväksi kolmella kuukaudella. Tämä edellyttää mielekästä sisältöä pidentyneelle koulutukselle.
Lääkäriliitto kannattaa sitä, että EVO-rahoitusta ei painoteta alueellisesti tai erikoisalakohtaisesti.
- Erikoislääkärien työllisyystilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti, kuten viime vuosien esimerkit osoittavat. Tällä perusteella painotuksia tulisi jatkuvasti arvioida uudestaan ja järjestelmä olisi vaikeasti hallinnoitava ja monimutkainen. Säätelemällä yliopistosairaalan osuuden pituutta voidaan erikoislääkäriksi koulutettavien määrää lisätä. Koulutusvirkojen pituudet tulee rajata siihen aikaan, jonka erikoistuva lääkäri tarvitsee palveluidensa täyteen saamiseen.
Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen lisääminen EVO-korvauksen piiriin on Lääkäriliiton näkemyksen mukaan kannatettava periaate.
-Samoin on syytä selvittää ehdotuksen mukaisesti yliopistollisiin sairaaloihin perustettavien yleislääketieteen yksiköiden toimenkuva erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön näkökulmasta.
EVO-RAHALLA EI PIDÄ MAKSAA PALKKAKUSTANNUKSIA
STM:n muistiossa esitetään, että esimerkiksi hallinnon koulutuksen osalta ei ole perusteita muuttaa nykyisiä koulutuksen korvausperusteita. Lääkäriliiton ja lääketieteellisten tiedekuntien yhteinen työryhmä on syksyllä 2001 tehnyt esityksen nykymuotoisen erikoislääkärin hallinnon pätevyyden korvaamisesta yliopistollisella erikoislääkärin johtajatutkinnolla. Lääkäriliitto toivoo tämän esityksen konkreettisesti etenevän opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä nyt, kun johtamisasiat on muutenkin nostettu keskeisesti esiin kansallisen terveysprojektin toimesta.
-Toimiva koulutus edellyttäisi kuitenkin myös nykyistä parempaa resursointia, jolloin ehdotettu erikoislääkärin johtajatutkinto voitaisiin myös ottaa huomioon EVO-korvausta määritettäessä.
Ehdotus siitä, että STM selvittää lääkärikoulutuksesta aiheutuneet suorat ja epäsuorat kustannukset, on liiton mielestä kannatettava.
- Perusteena EVO-rahan käytölle ei kuitenkaan liiton mielestä ole hyväksyttävää se, että rahoituksella maksetaan erikoistuvien lääkärien palkkakustannukset. Erikoistuvat lääkärit ovat olennaisen tärkeä osa terveydenhuollon toimintayksiköiden työvoimaa eikä heitä tule nähdä tällaisena kustannuseränä.
NEUVOTTELUKUNTIA TARVITAAN
Lääkäriliiton mielestä on kannatettavaa muistion esityksen mukaisesti, että lääkärikoulutuksen alueellisten neuvottelukuntien tehtäviä selkiytetään ja toimintaedellytyksiä parannetaan.
- Niitä samoin kuin Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan lääkärin- ja hammaslääkärintoimen jaostoa tarvitaan jatkossakin. Kansallisen terveysprojektin ehdottama sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusneuvottelukunta ei mitenkään poistaisi näiden tarpeellisuutta.
Viimeinen ehdotus koulutuskuukausiin perustuvan maksatuskäytännön yksinkertaistamisesta siten, että vastuu tulisi koulutusta antaville toimintayksiköille, on periaatteessa kannatettava.
- Lääninhallituksilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus tarkistaa korvauksen käyttäminen lain tarkoittamiin käyttökohteisiin. Lisäksi olennaista on, että lääketieteelliset tiedekunnat varmistuvat koulutusedellytyksistä ja EVO-rahoituksen oikeista käyttökohteista myöntäessään koulutusoikeuksia yliopistosairaaloiden ulkopuolisille koulutusyksiköille.
