Alkutalvella oli presidentinvaali ja ensi keväänä eduskuntavaali. Näiden väliin ajoittuu lääkäreille todella merkittävä ja henkilökohtainen vaali - Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali. Tässä vaalissa valitaan liiton korkeimpaan päättävään elimeen 60 jäsentä valtuuskunnan kolmivuotiseksi toimikaudeksi.

Kansanedustajien lukumäärä on herättänyt vilkastakin keskustelua kun merkittävä osa Suomea koskevista päätöksistä tehdään Euroopan parlamentissa. Lääkäriliitolla tilanne on toinen. Valtuuskuntamme on pysynyt kooltaan muuttumattomana ja todella tehokkaana päättävänä ja keskustelevana foorumina huolimatta lääkärimäärän kaksinkertaistumisesta runsaan 20 vuoden aikana. Merkittävä osa lääkäreitäkin koskevia asioita päätetään Brysselissä (palveludirektiivi, työaikadirektiivi jne.), mutta lähes kaikki lääkärien työhön ja työn reunaehtoihin liittyvät asiat päätetään Suomessa.

Liiton valtuuskunta on ottanut useasti pontevaa ja räväkkääkin kantaa virkaehtosopimuksiin liittyvissä asioissa, mutta myös lääkärin ammatin professioon, eettisiin kysymyksiin, potilaiden saamaan ja tarvitsemaan hoitoon, lääkärien työolosuhteisiin ja koulutukseen, kansainvälisiin asioihin jne. Lisäksi valtuuskunta hyväksyy liiton taloudenhoidon, raamittaa liiton toimiston henkilöasioihin liittyviä kysymyksiä ja ottaa kantaa ajankohtaisiin lääkäreitä koskeviin asioihin. Viime mainittuja ovat lähimenneisyydessä olleet mm. markkinointiin, sivutoimiin, vuorotyöhön ja vakuutuksiin liittyvät asiat.

Valtuuskunnan yksi erittäin merkittävä tehtävä on valita liiton toimeenpanevana elimenä toimivan 10-jäsenisen hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa valitaan joka vuosi vuodeksi kerrallaan muiden hallitusjäsenten toimikauden ollessa kaksi vuotta. Hallituksen jäsenet voidaan valita uudelleen valtuuskunnan niin päättäessä.

Valtuuskunnan ja hallituksen työskentelylle leimaa antavaa on ollut loistava SELYn (Suomen erikoislääkäriyhdistys), NLYn (Nuorten lääkärien yhdistys) ja GPFn (Suomen yleislääkärit) välinen yhteistyö ja avoimuus. Toisinaan asiat joudutaan päättämään äänestämällä. Tällöinkin vain harvoin ryhmät äänestävät toisiaan vastaan, vaan useimmiten edustajilla on asioista erilaisia näkemyksiä riippumatta taustajärjestöstä. Tämä on tehnyt hallitus- ja valtuuskuntatyöskentelyn todella hedelmälliseksi ja positiiviseksi.

Äänestysvilkkaus oli vuoden 2003 valtuuskunnan vaalissa liki 10 prosenttiyksikköä huonompi kuin kertaakaan 20 edeltävän vuoden aikana (53 vs. 60-66 %). Äänestyspassiivisuuden syytä ei löytynyt, mutta mahdollisesti tietynlainen tyytyväisyys asioiden hoitoon oli yksi vaikuttava tekijä. Perinteisesti valtuuskuntavaalin äänestysprosentti on ollut yli 60, mikä on järjestötoiminnassa huomattavan hyvä tulos. Tämä on myös selkeä osoitus siitä, että lääkärit kokevat todella tärkeäksi saada vaikuttaa heitä itseään ja heidän ammattiaan koskeviin asioihin.

Lääkärin ammatinharjoittaminen on tänä päivänä erilaista kuin parikymmentä vuotta sitten, vaikka itse lääkärin profession ydin on täysin sama. Ulkopuolelta tulevia sääntelyjä tulee jatkuvasti lisää ja terveydenhuolto rakentuu koko ajan kohden toivottavasti parempaa huomista. Meillä on lukemattomia näkyvissä olevia haasteita ja lisäksi sellaisia yllätyksiä, joihin voidaan reagoida vasta kun asia tulee päivänvaloon.

Nyt on aika miettiä hyviä, taustaltaan erilaisia kollegoita kaikilta lääkärintoimen sektoreilta, joita voisimme kannustaa asettumaan ehdokkaaksi tulevaan valtuuskunnan vaaliin. Ehdokkaaksi voi asettua 4.9.2006 mennessä, mutta mitä varhemmin päätös tehdään, sitä parempi valmistautumisaika ehdokkaalla on. Itse vaali toimitetaan 29.9.-30.10.2006 ja sen tulos ratkeaa vaalien päättymistä seuraavana päivänä.