Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 28.-29. huhtikuuta kevätkokoukseensa Lääkäritalolle Helsinkiin. Tärkeimpänä asiana oli keskustella neuvottelukierroksen 2001 tavoitteista.

Valtuuskunta ei tehnyt tavoitteista varsinaisia päätöksiä. Tällä kertaa oli päätetty kokeilla aivan uudenlaista tapaa, jossa valtuuskunta jakaantui työryhmiin ideoimaan uutta ja pohtimaan tavoitteita. Keskustelua käytiin työryhmien raportoinnin sekä hallituksen esittämän, tavoitteita koskevan keskustelupaperin pohjalta.

Kokouksen aluksi valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen luotasi edellistä sopimuskierrosta.

- Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että edellistä sopimusta ei voi pitää hirveän hyvänä. Lisäksi meille kaikille oli yllätys, että Paperiliitto ei saanut paljonkaan yli yleisen linjan. Tosin lakossa hetken aikaa piipahtanut AKT sai selkeästi yleisen linjan.

Hän totesi, että Lääkäriliiton on saatava seuraavalle sopimuskierrokselle valmiiksi selkeät tavoitteet.

- Onko meillä nyt varaa hengähtää ja levähtää? Ei pätkääkään, evästi Karvonen ytimekkäästi valtuuskuntaa.

Yleisinä tavoitteina valtuuskunnassa tuli esille, että Lääkäriliitto lähtee seuraavalla kierroksella hakemaan vähintään 3-vuotista sopimusta. Tällä pyritään siihen, että pystytään korjaamaan alakohtaisia ongelmia ja palkkakuoppia. Esille nousivat niin peruspalkan jälkeenjääneisyys kuin päivystyksenkin ongelmat.

Palkankorotusten painopiste on päiväaikaisten ansioiden korottamisessa. Muulla osalla tulee korjata alakohtaisia ongelmia.

Myös työajan lyhentäminen tulee olemaan eräs keskeinen kysymys seuraavalla sopimuskierroksella.

Valtuuskunnan käymää lähetekeskustelua varten hallituksen tekemässä pohjapaperissa tuodaan esille, että kokemuslisäjärjestelmä tulee säilyttää tai sitä vastaavat määräykset tulee säilyttää lääkärisopimukseen.

Lisäksi sädetyötä tekevien lääkärien työajan pidentyminen tulee kompensoida.

Yleisenä tavoitteena oli myös esillä se, että yhteispäivystyksiin tai sairaaloihin siirrettyihin päivystyksiin tulee yöajalle luoda korvausjärjestelmä, joka ei ole riippuvainen siitä, tekevätkö työn sairaalan lääkärit vai terveyskeskusten lääkärit.

TYÖRYHMISSÄ IDEOINTIA

Valtuuskunnassa kokeiltiin uutena asiana työryhmätyöskentelyä, millä pyrittiin saamaan esille tuoreita ideoita ja luomaan yhteistä pohjaa tulevan kierroksen tavoiteasettelulle.

Valtuuskunta jakaantui pienryhmiin, joilla kullakin oli oma aiheensa pohdittavana. Teemoina olivat sairaalalääkärien palkkarakenne, terveyskeskusliitteiden yhteen kirjoittaminen, lääkärien omakohtaisen edunvalvonnan tehostaminen, uudet rahoitusjärjestelmät, sairaaloiden päivystys sekä terveyskeskusten toimenpideuudistus ja päivystyskysymykset.

Työryhmätyöskentelyä pidettiin varsin onnistuneena, ja sitä kautta tuli esille useita ideoita.

Sairaalalääkärien palkkarakennetta pohtineen työryhmän puheenjohtajana toiminut Pekka Anttila totesi työryhmän työn raportoinnissaan mm., että kokemuslisäjärjestelmä on säilytettävä ja sitä on kehitettävä.

-Henkilökohtaisia palkanosa voisi liittyä koulutukseen, vastuuseen sekä kouluttajana toimimiseen.

Työryhmän mielestä myös sopimuslääkärijärjestelmä olisi hyvä palkkarakenteen osa.

- Ainakin kahdessa sairaanhoitopiirissä olisi aloitettava pilottiprojekti suoritepalkkausjärjestelmästä.

Samaa aihetta käsitelleen toisen työryhmän puheenjohtajana toiminut Harri Hyppölä totesi puolestaan, että Lääkäriliitolla pitäisi olla valmiutta herättää keskustelua siitä, miten julkisen terveydenhuollon kokonaispotti kohdennettaisiin uudelleen.

- Lääkärit ovat kuitenkin avainasemassa terveydenhuollossa, hän kertoi työryhmän mielipiteenä.

Hyppölä totesi yhtenä yksityiskohtana, että erikoistuville lääkäreille olisi saatava porrastettu palkkaprogressio ja siitä sitova määräys virkaehtosopimukseen.

Riitta Keskitalo oli puheenjohtajana ryhmässä, joka käsitteli terveyskeskusten liitteiden yhteen kirjoittamista.

- Yhteen kirjoittamisella on haettava myös lisää rahaa, se ei voi olla pelkästään tekninen asia, hän kertoi työryhmän käsityksenä.

Työryhmä katsoi, että jos liitteiden yhteen kirjoittamisessa luovutaan liitteen 1 määrävuosikorotuksista ja TTV-lisästä, on osa niiden rahasummasta siirrettävä peruspalkkaan ja osa toimenpidepalkkiojärjestelmän kehittämiseen.

Sairaaloiden päivystystä pohtineen työryhmän keskusteluissa nousi toistuvasti esille kysymys päivystyskorvausten- ja muotojen harmonisoinnista.

- Asia pitäisi saada yksinkertaisempaan muotoon, totesi työryhmän puheenjohtaja Olle Sipari.

Lisäksi työryhmä nosti yhtenä asiana esille yli 55-vuotiaiden lääkärien päivystämistiheyden, johon olisi saatava kevennystä.

Terveyskeskusten toimenpideuudistusta ja päivystyskysymyksiä käsitelleen työryhmän puheenjohtaja Leena Varesmaa-Korhonen kertoi, että toimenpiteiden pitää kannustaa oikeaan hoidon porrastukseen.

- Terveyskeskuksissa pitäisi pyrkiä minimoimaan yöaikaiset päivystyspisteet. On ylipäänsä pohdittava sitä, mikä on päivystyspotilas. Yksi hyvä konsultti on etäisyys eli pitkän matkan päästä ei lähdetä yöllä liikkeelle.

SUPERRASKAISIIN PÄIVYSTYKSIIN HELPOTUSTA

Liiton puheenjohtaja Kati Myllymäki nosti työryhmien alustusten jälkeen esille kysymyksen työvuorojen pätkimisestä.

- Se koskee superraskaita päivystyksiä. Meillä on Suomessa yhä enemmän sellaisia päivystyspisteitä, joissa lääkäri ei pääse lähellekään päivystyskämppää hetken ajaksi levähtääkseen. Meidän pitäisi liittona kehittää malleja päivystyksen jakamiseen, jotka olisivat sopimuksessa, hän totesi.

Käydyn yleiskeskustelun aikana Anttilan mielestä Lääkäriliiton ei pidä lähteä edistämään sellaista asiaa, jossa eri erikoisalat joutuvat palkkauksellisesti eriarvoiseen asemaan.

Heikki Pälve oli hänen kanssaan kuitenkin eri linjoilla.

- Mikä on lääkäriliiton edunvalvontatehtävä? Onko asia niin, että jokaisella sopimuskierroksella maksetaan kaikille lääkäreille yhtä paljon vai siten, että maksetaan mahdollisimman paljon. Minun mielestäni se ei ole niin, että maksetaan kaikille yhtä paljon. Meidän on hyväksyttävä palkkojen erilaisuus. On avattava pää sille, että jotkut alkavat saada enemmän. Tämä vetää sitten vuorostaan muidenkin palkkoja ylöspäin. On ihan älytöntä, että kaikki lääkärit saavat joka vuosi yhtä paljon, totesi Pälve.

JÄSENÄÄNESTYKSESTÄ RISTIRIITAISTA PALAUTETTA

Puheenjohtajan katsauksessa Myllymäki kertoi jäsenäänestyksen käyttämisen periaatteista.

- Jäsenistöltä tullut palaute on ristiriitaista. Toisaalta on ilmaistu tyytyväisyyttä siihen, että oli mahdollisuus ilmaista kantansa. Toisaalta tuli erittäin kriittistä palautetta siitä, että valtuuskunta ja hallitus on valittu näitä asioita käsittelemään ja päätöksiä tekemään, eikä rivijäsenellä voi olla aikaa tai mahdollisuuksia perehtyä tarvittavalla huolellisuudella sopimustekstiin, totesi Myllymäki.

Liiton hallituksen mielestä jäsenäänestys olisi jatkossa vain erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa käytettävä malli, eikä valtuuskunnassa noussut esille asiasta eriäviä kantoja.

- Jäsenäänestys on melkein kaikissa liitoissa poistettu käytöstä tai sitten se hyvin harvakseltaan käytössä. Jäsenäänestystä voidaan käyttää myös jäsenistön herättämisessä työtaisteluun, kertoi Myllymäki.