Lääkäriliiton valtuuskunta hylkäsi 15.12.2004 neuvottelutuloksen tulopoliittisen ratkaisun mukaisesta Lääkärisopimuksesta. Valtuuskunta evästi hallitusta siten, että erikoismaksuluokkajärjestelmän poistumisen aiheuttama palkkasumman menetys on jatkossa korvattava sairaalalääkäreiden palkkasummaan. Tämän lisäksi edellytettiin, että kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteisiin varattu 1,7 % on kokonaan käytettävissä siinäkin tapauksessa, että kehittämistoimenpiteistä ei ole päästy sopuun. Edelleen edellytettiin, että terveyskeskusten lääkärien ylisuuria työmääriä voidaan rajata. Neuvottelutulos ei sido Lääkäriliittoa mihinkään uusiin työaikajärjestelyihin, työaikaa koskevat määräykset säilyvät sopimuksessa aiemman kaltaisina.

Epäviralliset tapaamiset ratkaisujen löytämistä varten käynnistyivät jo 16.12., ja 22.12. hallituksen kokouksessa oli käsiteltävänä ehdotus, jossa osa puutteista oli korjattu. Uudessa pöytäkirjassa erikoismaksuluokkajärjestelmän poistumisen aiheuttamaan ongelmaan oli löydetty ratkaisu. Ehdotuksen mukaan palkkasumman suuruudeksi sovitaan se rahamäärä, mikä järjestelmässä on ollut käytettävissä lokakuussa 2003. Summa on 14,1 miljoonaa euroa. Sama rahamäärä on käytettävissä myös EML-järjestelmän päättymisen jälkeen. Yhteisen laskennan perusteella tästä summasta vähennetään kuitenkin lääkäreille palkkiojärjestelmän poistumisesta johtuvat paikallisesti suoritetut EML-palkkioiden kompensaatiot. Korvaava järjestelmä voidaan ottaa käyttöön jo sopimuskauden aikana, jos asiasta sovitaan, mutta joka tapauksessa mahdollinen erotus korvataan sairaalalääkäreille erikseen sovittavana ajankohtana viimeistään 1.1.2009. TUPO-raamin sisällä siis pysytään.

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämiseen tarkoitetun rahan osalta vain osa tavoitteesta saavutettiin. Työtä varten perustetaan kehittämisryhmä. Ryhmä käsittelee sopijaosapuolien esille ottamia palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämisehdotuksia. Jos kaikista asioista sovitaan, on mainittu 1,7 % käytettävissä. Jos mistään ei sovita, lisätään lääkäreiden palkkasummaan joka tapauksessa 0,85 %. Jos osasta saadaan sopimus, hyvitetään jäljelle jäävästä osasta kaksi kolmasosaa.

Terveyskeskuksien omalääkäreiden työn rajaamisen osalta ei edistytty.

22.12. kokouksessaan hallitus edellytti, että liittymispöytäkirjan tekstien osalta on edelleen tarve joidenkin lauseiden yhteiselle tulkinnalle. Tältä pohjalta hallitus päätti suosittaa valtuuskunnalle sopimuksen hyväksymistä ja kutsui valtuuskunnan koolle 30.12.2004.

Valtuuskunnan kokoukseen mennessä selventävät keskustelut saatiin käytyä ja valtuuskunta hyväksyi 30.12. neuvottelutuloksen äänin 48-8. Sopimus allekirjoitetaan tammikuun toisella viikolla. Sopimus liitetään osaksi tulopoliittista kokonaisratkaisua.

Selvää on, että kaikkia tavoitteita ei saavutettu. Tavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa, jos kehittämisryhmässä päästän yksimielisyyteen palkkaus- ja työaikauudistuksista.

Uusille työaikajärjestelyille on tarvetta. Pisimpiä yhtäjaksoisia työrupeamia tullaan jatkossa lyhentämään. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan järjestelyt voidaan toteuttaa niin, että perustyöaika ja päivystystyöaika pidetään jatkossakin erillään toisistaan. Tällaisia ajatuksia on ollut esillä myös Euroopan Unionissa, kun työaikadirektiiviä on luonnosteltu uuteen uskoon. Joka tapauksessa tarvitaan paljon laskentatyötä, jotta vaikutukset kokonaisansioon, vapaa-aikaan, työsidonnaisuuteen ja lääkärityövoiman saatavuuteen saadaan arvioitua. Tarkoitus on jatkossa keskustella myös suoritepalkkausjärjestelmästä sairaaloissa. Lopputulosta ei vielä voi ennakoida.

Terveyskeskuksien omalääkäreiden liian suuriin työmääriin on jatkossa puututtava. Ensisijaisesti ratkaisuja on yritettävä löytää paikallisesti. Kehittämistyöryhmässä asia on nostettava esille. Työn alla on myös kokeiluvirkaehtosopimus listalääkärimallia varten. Ratkaisujen löytymiseen on suhtauduttava optimistisesti.

Vaikka maailma ei tullutkaan kerralla valmiiksi, luo nyt hyväksytty sopimus edellytykset rauhallisen kehitystyön jatkamiselle. Kansallinen terveysprojekti on käynnistymässä. Sopimuksen myötä lääkärikunta voi olla täysipainoisesti mukana tässä ponnistuksessa, jonka tavoitteena on hoidon saatavuuden parantaminen ja hoidon laadun kehittäminen. TUPOssa mukana oleminen on myös viesti halusta olla mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa. Uskallan odottaa, että näin menetellen lääkärikunnan ääntä kuunnellaan päätöksentekojärjestelmässä entistä herkemmällä korvalla.