Lääkäriliitto kansallisesta terveysprojektista: Pelkällä verorahoituksella ei terveydenhuoltoa voida turvata
Lääkäriliitto pitää hyvänä, että kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa luvataan lisää rahaa terveydenhuoltoon.
- Nyt on vihdoinkin tunnustettu resurssien alimitoitus. Kuitenkin projektin esitysten perusteella terveydenhuollon rahoituksen ongelma on jäänyt edelleen ratkaisematta. Pelkällä verorahoituksella ei jatkossa terveydenhuollon kehittämistä ja tulevaisuutta pystytä hoitamaan. Sen turvin ei pystytä turvaamaan potilaiden hoitoa edes tänä päivänä, toteaa liitto.
Lääkäriliiton mielestä on kohtalon kysymys, voidaanko julkiseen terveydenhuoltoon tuoda jatkossa yksityisten potilaiden rahaa vai ohjataanko se jatkossakin täysin yksityissektorille.
Liitto pitää kansallista terveysprojektia kuitenkin merkittävänä avauksena maamme rapautumassa olevan terveydenhuollon pelastamiseksi. Projektissa on tehty monia merkittäviä esityksiä. On hyvä, että terveydenhuolto on nostettu lopultakin poliittiseen polttopisteeseen.
Lääkäriliiton mielestä on tärkeää, että valtiovalta on sitoutunut terveysprojektin toteutumiseen.
- Jatkotyöskentelyssä on myös lääkärikunnan edustuksen oltava mukana, jotta lääkärit sitoutuvat hyvin hankkeeseen. Yhteistyö on projektin toteutumisen kannalta välttämätöntä, muistuttaa liitto.
Lääkäriliitto katsoo, että myönteistä terveysprojektin ehdotuksissa on etenkin hoitotakuu, ylipäänsä rahan lisääminen terveydenhuoltoon sekä työnantajan velvoittaminen huolehtimaan henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisestä.
Projektin esityksen mukaan terveydenhuollon henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta, joka peruskoulutuksen pituudesta riippuen on keskimäärin 3-10 päivää vuodessa. Täydennyskoulutuksen kustannusvastuu on työnantajalla. Liitto pitää tätä esitystä merkittävänä parannuksena nykytilanteeseen.
Terveysprojektin esityksen mukaan lääketieteellisesti perusteltu hoito on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Liiton mielestä kuuden kuukauden odotusaika on potilaalle kuitenkin usein aivan liian pitkä.
- Viimeistään nyt tulisi kokeilla hoitosetelin antamista potilaalle, esittää liitto.
EI USKALLUSTA SUURIIN UUDISTUKSIIN
Liiton mielestä suurimpia puutteita projektissa ovat kysymykset rahoituksen turvaamisesta ja kuntien kaksoisroolista. Ehdotukset ovat nykyisiä rakenteita säilyttäviä: projektissa ei ole uskallettu lähteä suuriin uudistuksiin, eikä irtautumaan nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista.
- Terveysprojekti ei esitä ratkaisua kuntien kaksoisrooliin. Mitään todellista muutosta ei maamme terveydenhuoltojärjestelmässä voi tapahtua, niin kauan kuin ostaja ja myyjä on sama organisaatio. Kunnan terveysmenoissa onkin helpoin tapa saada säästöjä, kun ei anneta kuntalaisille terveyspalveluja, toteaa liitto.
Terveydenhuollon toteutuksen tulisi perustua kustannusten kokonaisoptimointiin eikä osaoptimointiin. Nyt kunta voi säästää omissa kuluissaan viivästyttämällä hoitoa, sillä odottamisesta ja toipumisesta syntyvät kulut maksavat muut, kuten potilaat itse, työnantajat ja Kela. Kokonaiskustannuksista ei vastaa kukaan.
Liitto toteaa, että potilaan mahdollisuudet vaikuttaa itse hoitoonsa on jätetty terveysprojektissa tyystin huomioimatta.
- Potilas on edelleen terveydenhuollon objekti, joka ei voi itse päättää hoitopaikkaansa. Vasta potilaan aito mahdollisuus itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä takaa terveyspalveluiden tehokkaan ja taloudellisen käytön.
Suomen Lääkäriliiton mielestä tulee ensisijaisesti puolustaa potilaan oikeutta hoitoon.
VIRKALÄÄKÄRIN YKSITYISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN PELISÄÄNNÖT VAHVISTETTU
Lääkäriliitto pitää hyvänä, että terveysprojektissa on nyt vahvistettu virkalääkärin yksityislääkärinä toimimisen pelisäännöt. Ne vastaavat niitä periaatteita, jotka liitto on lyönyt lukkoon jo 10 vuotta sitten.
Projektissa vahvistettujen keskeisten periaatteiden mukaan virkasuhteen ulkopuolisen toiminnan osalta lääkärin tulee noudattaa sivutoimilupaa ja sivutoimi-ilmoitusta koskevia virkasäännön määräyksiä. Ostopalveluiden päätöksentekoon tai valmisteluun osallistuva lääkäri ei saa olla hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana yrityksessä, joka harjoittaa ostopalvelutoimintaa sairaalan tai terveyskeskuksen kanssa.
Lisäksi julkisessa virassa toimivan lääkärin ei tule ohjata potilaita yksityisvastaanotolleen siten, että tämä toiminta on ristiriidassa hänen virkavelvollisuutensa kanssa. Potilaan sairaalaan tai poliklinikalle ottaminen tulee järjestää yhtäläisten hoidon tarpeeseen pohjautuvien periaatteiden mukaan. Lääkäri ei saa osallistua itse lähettämiensä potilaiden hoitoon ottamista koskevaan päätöksentekoon, ellei siihen ole pakottavaa syytä.
AKAVAN MIELESTÄ TERVEYDENHUOLLON RAHOITUSTA NOSTETTAVA
Akavan puheenjohtaja Risto Piekka nostaa erityiseksi huolenaiheeksi terveydenhuoltoalan ja yleensä kunnallisen alan houkuttelevuuden työpaikkana.
- Jolleivät julkiset työnantajat pysty säilyttämään kilpailukykyisyyttään, kunnallisiin työsuhteisiin ei tulla saamaan asiantuntijoita. Täydennyskoulutuksen kuntoon saattaminen on ensimmäisiä välttämättömiä toimia työvoimasta kilpailtaessa. Terveydenhuollossa on työolosuhteiden parantamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen panostettava tuntuvasti ja viipymättä, kommentoi Piekka kansallista terveydenhuoltoprojektia.
Hän toteaa, että turha byrokratia täytyy purkaa ja toiminnallista joustavuutta lisätä.
- Virkamiesmäisyyden tilalle täytyy saada aimo annos yrittäjyyttä, joka syntyy toimijan omalla toimintavapaudella ja omalla vastuulla.
Piekan mielestä välttämättömät peruspalvelut on turvattava kohtuullisessa ajassa kansalaisille.
- Tämä edellyttää kaikkien palveluresurssien käyttöönottoa ja yksityisen ja julkisen rahoituksen niveltämistä toisiinsa. Terveydenhuollon turvaaminen vaatii uudenlaisia rahoitusmalleja, jotka perustuvat riittävän suureen rahoittajaorganisaatioon. Terveydenhuollon rahoitustasoa on nostettava, mutta tämä edellyttää paitsi valtion lisäpanostuksia, myös muutoksia terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollon rahoittajayksikön kokoa tulee kasvattaa, riittävä väestöpohja olisi yli 150 000 kansalaista. Keskikokoinen kunta ei pysty turvaamaan palvelujen rahoitusta.
Puheenjohtaja Piekka katsoo myös, että palvelut pitää priorisoida.
- Projektissa ei saatu juurikaan selvyyttä siitä, mitä lopulta julkisen terveydenhuollon peruspalveluun pitäisi kuulua ja mitä olisi jätettävä enemmän omavastuisesti hoidettavaksi.
