Lääkäriliitto järjesti ensimmäistä kertaa historiansa aikana opiskelijoille tarkoitetun esittely- ja infotilaisuuden maan rajojen ulkopuolella, kun liiton edustajat kävivät huhtikuun puolivälissä kertomassa ammattijärjestön toiminnasta Viron Tartossa lääketiedettä opiskeleville suomalaisille.

Lääkärilehti haastatteli tilaisuuden jälkeen kolmea opiskelijaa ja kyseli heidän tuntojaan lääketieteen opiskelusta Virossa. Atte Kivisaari opiskelee Tartossa jo kuudetta vuottaan ja on parhaillaan päättämässä opintojaan, Helka Hosia opiskelee neljättä vuotta ja Toni Vänni aloitti opiskelut vuoden 1996 syksyllä. Vänni toimii myös opiskelijajärjestö TaSLO ry:n eli Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry:n puheenjohtajana.

-Olin päättänyt joka tapauksessa lähteä opiskelemaan ulkomaille ja Tartto oli hyvä vaihtoehto kielen läheisyyden, välimatkan ja opiskelukustannuksien takia, kertoo Hosia.

Kaksi ensimmäistä vuotta on mahdollista opiskella englannin kielellä, jonka jälkeen opetus tapahtuu viroksi. Suomalaisia lääketieteen opiskelijoita on Tartossa tällä hetkellä noin 80-90. Ensimmäiset kolme ovat jo valmistuneet ja tänä vuonna valmistuu vielä kolme lisää. Lukukausimaksu on 24 000 kruunua, joka maksetaan vuodessa sekä syksyllä että keväällä.

- Opiskelu on mielestäni ollut yllättävän rankkaa, ja kun vielä opiskelee vieraalla kielellä. Monta kertaa on käynyt mielessä, että helpommalla olisi päässyt, jos olisi jäänyt Suomeen, tuumii Hosia.

Vänni on samoilla linjoilla keskusteltuaan Suomessa opiskelevien kanssa.

- Täällä Virossa on vähän sellainen saksalainen tyyli. Kun opettaja sanoo, että marssitaan, niin sitten mennään. Aikataulu on kauhean tiukka. Tentit on tehtävä silloin, kun pitää, hän kertoo.

Jotta opiskelija pääsee ylipäänsä seuraavalle lukukaudelle, täytyy hänellä olla suoritettuna kaikki edellisen lukukauden tentit.

Kivisaari jatkaa, että opiskelu on rankkaa paitsi kielen myös vaatimusten takia.

- Uskon, että Tartosta valmistuva on varmasti kykeneväinen menemään lääkärin hommiin. Jos täältä valmistuu, niin se ei ihan helpolla tapahdu. Minulla on esimerkiksi perhetuttuna virolainen lääkäripariskunta, joka on ollut Suomessa töissä ja heistä on kyllä pidetty.

Hänen mielestään kyse ei ole loppujen lopuksi siitä, missä on opiskellut, vaan siitä, miten on opiskellut.

- Kyse on siitä, kuinka kiinnostunut olet opiskelemastasi asiasta. Kyllä tenteistä läpi pääsee, mutta eri asia on se, mitä oikeasti tietää tai osaa.

Opiskelukirjat voivat olla esimerkiksi viroksi, englanniksi tai suomeksi.

- Ne voivat olla oikeastaan millä kielellä tahansa, kun ne itse hankitaan. On olemassa hyviä vironkielisiä oppikirjoja ja vihkosia jostain kurssista, selvittää Kivisaari.

Opiskeluun kuuluu toki myös käytännön harjoittelua. Esimerkiksi neljännen vuoden kesällä on pakollisena kaksi viikkoa kirurgiaa ja kolme viikkoa sisätauteja. Tämän saa suorittaa halutessaan myös Suomessa ja monet tekevätkin niin.

- Kun olen keskustellut Suomessa lääketiedettä opiskelevien kaverien kanssa, niin Suomessa opetus on ehkä enemmän käytännönläheistä. Jos haluat tehdä joitain toimenpiteitä, niin ne kyllä annetaan tehdä, mutta sitä ei välttämättä vaadita kurssin suorittamiseksi. Tunnen myös Saksassa opiskelevia suomalaisia, ja täällä pääsee selvästi enemmän potilaskontaktiin kuin Saksassa, kertoo Kivisaari.

Hosia muistuttaa, että kyse on omasta aktiivisuudesta.

- Pääsee assistoimaan esimerkiksi leikkauksia, kunhan vain itse haluaa.

Kolmikko on erityisen tyytyväinen kaupunkiin vastikään rakennettuun, upouuteen Biomeedikumiin, jossa sijaitsevat kaikki prekliinisen vaiheen opetustilat.

HENKISTÄ SILTAA

Kivisaarella on myös filosofinen näkemys siitä, mitä hyötyä on suomalaisten opiskelusta Tartossa. Hän näkee, että opiskelijat rakentavat henkisellä tasolla Suomen ja Viron välistä siltaa.

- On selvää, että Viro kehittyy aika vauhdilla. 10-20 vuoden päästä maidemme välinen yhteistyö voi olla eri tasoilla ihan jotain muuta kuin se on nykyään. Silloin ei ole ollenkaan hassumpaa, että löytyy suomalaisia, joilla on kielitaitoa ja henkilökohtaisia suhteita Viroon.

Lääkärien palkkaus puhuttaa aina

- Ei lääkärien palkkaa nosta kukaan muukaan, jos lääkärit eivät sitä itse vaadi. Virossa tilanne on vielä hullummin kuin Suomessa. Täällä paikalliset lääkärit toivovat ja uskovat, että tilanne paranee pikkuhiljaa ja kyllä terveydenhuollolle annetaan rahaa. Kuitenkaan kukaan ei oikeastaan tee yhtään mitään, vaikka Viron parlamentin puhemiehenä on jo useiden vuosien ajan olut henkilö, joka on ammatiltaan lääkäri, kertoo Kivisaari.