Edunvalvonta on se palvelu, jota useimmat jäsenet pitävät tärkeimpänä asiana Lääkäriliittoon kuulumisessa. Liitto neuvottelee keskitetysti kuntien palveluksessa olevien lääkärien palkkauksesta ja työajoista sekä valvoo, että työnantajapuoli noudattaa sopimuksia. Liiton tavoitteena parhaillaan käytävissä virkaehtosopimusneuvotteluissa on tuntuvan tasokorotuksen saaminen lääkärien palkkaukseen.

Palkkaus- ja työaikajärjestelmiä kehitetään jäsenten tarpeiden pohjalta. Jäsenistön toiveet tulevat liiton päättävien elinten tietoon useaa kautta: paikallisosastojen kokouksista, luottamusmiespäiviltä sekä muiden jäsentilaisuuksien ja kannanottojen välityksellä. Palkkatavoitteet valmistellaan edunvalvontavaliokunnassa ja niistä päätetään hallituksessa. Suuret ratkaisut, kuten työtaistelupäätökset, tehdään yleensä valtuuskunnassa. Kaikki keskeiset lääkäriryhmät ovat edustettuina näissä elimissä ja jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa niiden kokoonpanoon äänestämällä valtuuskunnan vaaleissa.

Liitto neuvottelee hallituksen vahvistamista tavoitteista Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, joka edustaa kaikkia Suomen kuntia ja kuntayhtymiä. Valmisteluja lääkärien palkkaus- ja päivystysjärjestelmien kehittämiseksi käydään vuoden ympäri, vaikka lopullinen rutistus ajoittuu varsinaisten sopimuskierrosten yhteyteen.

Omasta palkasta kannattaa neuvotella

Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä tehty lääkärisopimus sisältää runsaasti harkinnanvaraisia elementtejä. Eri lääkäriryhmien palkkaus on yleensä määritelty liukumana, jonka yläraja on mahdollista tarvittaessa ylittää. Sopimukseen sisältyy erilaisia lisäpalkkioita, joita voidaan käyttää paikallisen työnantajan harkinnan perusteella. Näitä harkinnanvaraisia elementtejä jokaisen lääkärin kannattaa pyrkiä käyttämään hyväkseen varsinkin silloin, kun on siirtymässä uuteen työpaikkaan.

Vaikka paikallinen sopiminen on yleistymässä, ei se vähennä liiton roolia edunvalvonnassa. Liitto neuvottelee keskitetysti palkkauksen ja työaikajärjestelmien kehittämisestä. Lääkärisopimus määrää minimiehdot, joita ei saa alittaa. Paikallistasolla sopimusten noudattamista valvovat luottamusmiehet. Liiton neuvotteluosaston apu ja asiantuntemus ovat aina tarvittaessa niin luottamusmiesten kuin yksittäisten jäsentenkin käytettävissä.

Lisätietoja saa Lääkärisopimuksesta ja Lääkärin palkkaoppaasta, jotka löytyvät liiton internet-sivuilta (www.laakariliitto.fi) jäsenten omalta alueelta Edunvalvonta-otsikon alta.

Valtion sopimukset

Lääkärisopimus koskee vain kuntien palveluksessa olevia lääkäreitä. Valtiolla toimiviin lääkäreihin sovelletaan valtion virkaehtosopimusta sekä hallinnonalakohtaisia sopimusehtoja. Yliopistojen opettajia varten on olemassa erillinen tarkentava virkaehtosopimus. Lääkäriliitto valvoo jäsentensä etuja myös valtionsektorin sopimuksia koskevissa neuvotteluissa.

Palkkasuositukset

Lääkäriliiton palkkasuositukset, kuten esimerkiksi työterveyslääkärien ja laboratoriolääkärien palkkasuositukset sekä luentopalkkiosuositus, löytyvät liiton internet-palvelusta Edunvalvonta-otsikon alta. Suosituksissa tapahtuvista muutoksista tiedotetaan Lääkärilehdessä.

Yksityislääkärien edunvalvoja

Lääkäriliitto on myös yksityislääkärien edunvalvoja. Liiton terveyspoliittisten aloitteiden ja kannanottojen tavoitteena on nostaa yksityissektori tasa-arvoiseksi terveyspalvelujen tuottajaksi julkisen sektorin kanssa sekä turvata lääkärien mahdollisuus harjoittaa vapaasti ammattiaan myös tulevaisuudessa.

Lääkäriliiton jäsenpalveluihin kuuluu oikeudellinen ja muu ammatinharjoittajien neuvonta.

Varsinaisia yksityislääkäritaksoja koskevia suosituksia liitto ei enää anna, koska kilpailuviranomaiset ovat kieltäneet ne. Lääkäriliiton neuvotteluosastolta saa kuitenkin tietoja yksityislääkäritoiminnan kustannuskehityksestä sekä valmiin pohjan lääkäripalkkioita koskevan ilmoituksen laatimiseksi asiakkaita varten.

Lääkäriliiton jäsenilleen tarjoama potilasvakuutus sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus on tärkeä etu erityisesti ammatinharjoittajille, jotka joutuisivat muuten itse kustantamaan vakuutusturvansa.

Liitto tarjoaa yksityislääkäreille veroneuvontaa ja muuta ammatinharjoittajien tarvitsemaa koulutusta. Liiton julkaisema Yksityislääkärin opas on jäsenille maksuton. Oppaassa annetaan ohjeita yksityisvastaanoton perustamiseen liittyvistä säännöksistä ja käytännön asioista, kuten lupien anomisesta, erilaisista toimintamuodoista sekä yksityislääkärien eläke- ja sosiaaliturvasta.

Juridinen neuvonta

Lääkäriliiton neuvotteluosastolta saa apua paitsi edunvalvonta-asioissa myös eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä sekä kaikissa lääkärien työhön liittyvissä ongelmatilanteissa.

Potilaan oikeuksien tai salassapitosäännösten tulkinta ei aina ole yksinkertaista. Lääkäreille voi sattua potilasvahinkoja, joista pitää tehdä selvityksiä esimiehelle, potilasvakuutusyhdistykselle tai poliisille. Liiton lakimiehet antavat neuvoja näiden selvitysten laadintaan samoin kuin muiden juridisesti hankalien potilasasioiden käsittelyyn.

Liiton jäsenetuihin kuuluva oikeusturvavakuutus kattaa asianajo- ja oikeudenkäyntikulut riita- ja rikosasioissa tietyin rajoituksin 75 000 markkaan asti. Jos lääkäriä syytetään esimerkiksi virkavirheestä, on etukäteen syytä pyytää vakuutusyhtiö Pohjolalta päätös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Laiton irtisanominen

Neuvotteluosastolle voi ottaa yhteyttä virantäyttöä ja viranhoitoa koskevissa riitatapauksissa. Liitto selvittää, onko viran täyttäminen sujunut lainmukaisesti ja puolustaa jäsenten työsuhdeturvaa. Jäsenetuihin kuuluva oikeusturvavakuutus koskee myös lääkärin palvelussuhteeseen liittyviä oikeudenkäyntikuluja, joita voi aiheutua esimerkiksi laittoman irtisanomisen riitauttamisesta.

Työttömyysturva ja vuorotteluvapaa

Lääkäriliiton palkansaajajäsenet ovat samalla Lääkärien työttömyyskassan jäseniä ilman eri maksua. Työttömyyskassa maksaa työttömyys- tai lomautusajalta ansioon suhteutettua päivärahaa.

Työttömyyskorvauksista ja muista työttömyysturvaan liittyvistä asioista saa lisätietoja Lääkärien työttömyyskassasta. Työttömyyskassa neuvoo myös, miten voi hakeutua vuorotteluvapaalle ja miten suureksi sen ajalta maksettava korvaus muodostuu.

Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat lääkärit eivät voi kuulua Lääkärien työttömyyskassaan, mutta saavat kassan jäsenmaksua vastaavan maksuosuuden liittyessään Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan jäseniksi.

Hallintomallien valvonta

Lääkäriliitto on aloitteentekijänä, lausunnonantajana ja asiantuntijana mukana terveydenhuoltoon liittyvien uudistusten valmistelussa. Liiton toimisto ja luottamuselimet seuraavat valmisteilla olevaa lainsäädäntöä sekä terveydenhuollon organisaatioissa tapahtuvia muutoksia ja tuovat aktiivisesti esiin lääkärikunnan näkemyksiä niistä.

Liitto puolustaa lääkärien asemaa ja toimintaedellytyksiä paitsi valtakunnallisella tasolla myös yksittäisten sairaaloiden ja terveyskeskusten hallintomallien uudistamisen yhteydessä. Liitto huolehtii siitä, ettei terveyden- ja sairaanhoitoa johtamaan nimetä muita kuin lääketieteellisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, liitto voi julistaa laitoksen työpaikat hakukieltoon ja saartoon. Lääkärilehden virkailmoituksissa tällaiset työpaikat merkitään kahdella tähdellä, mikä tarkoittaa ettei niitä saa hakea. Yksi tähti virkailmoituksessa kertoo, että työpaikan johtosäännössä tai palkkauksessa on jotain ongelmaa, josta on syytä ottaa yhteyttä neuvotteluosastolle.

Lisätietoja Lääkäriliiton neuvotteluosastolta:

Neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen (09) 39 30 737

Apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas (09) 39 30 734

Lakimies Marja Pylkkänen (09) 39 30 738

Lakimies Taisto Rautpalo (09) 39 30 733

Sähköposti: etunimi.sukunimi@fimnet.fi