Lääkäriliitto: Oppilashuolto vaatisi erillislain
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee muutoksia kansanterveyslakiin. Lääkäriliitto pitää muutosehdotuksia perusteltuina, mutta kehottaa ministeriöitä tarkastelemaan, pitäisikö koko oppilashuollosta säätää erikseen yhdessä laissa.
- Tiedot kentältä viittaavat siihen, että eri lakien säädöksiin on tähän saakka vedottu valikoiden vastuiden rajaamiseksi ja häivyttämiseksi. Näin terveydenhuollon taso eri oppilaitoksissa on jäänyt varsin kirjavaksi, varatoiminnanjohtaja
Risto Ihalainen
sanoo.Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriön lakiehdotus ei sisällä riittävästi keinoja lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi eri sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventaminen vaatisi toisenlaista resurssointia.
- Esitetty lasten ja nuorten neuvottelukunta ei toimi, vaan paikalliset pulmat huomioon ottava yhteistyö sivistys- ja terveystoimen kesken on oleellisen tärkeää, Ihalainen painottaa.
Opiskeluterveydenhuollossa riittää haasteita
Lakiesitys rajaisi kouluterveydenhuollon koskemaan vain oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Lukiolaisten terveydenhuolto siirtyisi samaan asemaan muun toisen asteen koulutuksen opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Samalla säädösten termi muutettaisiin opiskeluterveydenhuolloksi. Sekä kouluterveydenhuollon että opiskeluterveydenhuollon sisältö määritettäisiin laajemmaksi, eräänlaiseksi oppimassa olevien työterveyshuolloksi.
Lääkäriliiton mielestä vain kuntia velvoittava kansanterveyslain muutos ei riitä poistamaan toiminnan tasoeroja. Esimerkiksi työterveyshuollossa ja YTHS:n tuottamassa opiskeluterveydenhuollossa palvelujen rahoitus perustuu kansalliseen Kelan standardiin. Sairausvakuutuksen matkakorvaus ei tue ehkäisevän terveydenhuollon toimia, joten oppilashuollossa tarvittavat matkat on korvattava lakiesityksen ehdottamalla tavalla.
Todistamismääräys mieluummin asiakassäännöksiin
Lakiin on tulossa määräys myös kunnan vastuusta lääkärintodistusten saamiseksi. Vaarana on, että vain kansanterveyslakiin kirjatut todistamismääräykset johtavat siihen, että kunnallinen sairaalalaitos alkaa ohjata potilaitaan terveyskeskuksiin hakemaan hoitoon liittyviä todistuksia. Terveyskeskuksista kuitenkin puuttuu tieto sairaaloiden antamasta hoidosta.
- Todistamismääräyksen tarkoituksenmukaisempi sijainti olisi mielestämme asiakasmaksusäännöksissä eikä kansanterveyslaissa, Ihalainen toteaa.