Lääkäriliitto painottaa terveydenhuollon kehitysyhteistyötä

Pertti Paasio tekee parhaillaan Suomen kehitysyhteistyöstä laajaa selvitystä, jonka pohjalta maan hallituksen on tarkoitus ensi vuonna päättää kehitysyhteistyön tulevista tavoitteista, painopisteistä ja voimavaroista. Lääkäriliitto on esittänyt Paasiolle kannanottonsa, jossa korostetaan terveydenhuollon merkitystä yhtenä kaiken kehityksen peruselementeistä.

Lääkäriliitto pitää kehitysyhteistyötä tarpeellisena ja oleellisena osana maamme kansainvälistä toimintaa. Pitkien kehitysyhteistyöperinteidensä ja asiantuntemuksensa pohjalta Suomella on edellytykset profiloitua laadukkaana kehitysyhteistyön harjoittajana. Hyvinvointivaltiona maallamme on eettinen velvollisuus osallistua kehitysmaiden väestön hädän lievittämiseen ja ennaltaehkäisemiseen.

Suomen koko kehitysyhteistyöbudjetista 13 % suuntautui terveys-, sosiaali- ja väestöaloille vuonna 1994. Lääkäriliitto katsoo, että väestön terveyteen ja koulutukseen tulisi lähivuosina panostaa nykyistä enemmän, sillä ihmisten hyvinvoinnin perusedellytysten turvaaminen on ehto kaikelle kehitykselle. Yksipuolinen panostus teollisuuteen ja talouteen on omiaan lisäämään eriarvoisuutta kehitysmaiden sisällä. Monet tutkimukset osoittavat, että erityisesti tyttöjä ja naisia kannattaa kouluttaa, sillä koulutettuina he pystyvät parhaiten turvaamaan myös lastensa hyvinvoinnin.

Lääkäriliitto arvostelee Maailman terveysjärjestön WHO:n määrärahoihin viime aikoina tehtyjä leikkauksia ja painottaa järjestön määrätietoista työtä kehitysmaiden lasten rokottamiseksi ja perusterveydenhuollon keskeisten palvelujen turvaamiseksi. WHO:n elintärkeitä ohjelmia ei saa vaarantaa, vaan päinvastoin suomalaisten tulisi tarjota nykyistä enemmän sekä materiaalista tukea että asiantuntemustaan niiden toteuttamiseen.

Lääkäriliitto esittää riittävien resurssien turvaamista kehitysyhteistyöhön, jotta Suomi voi jatkaa ja luoda uusia kahdenkeskisiä hankkeita kehitysmaiden kanssa, vaikka neljännes kehitysyhteistyövaroistamme ohjautuukin jatkossa EU:n budjetin ja Euroopan Kehitysrahaston kautta. Tämä on tär-keää senkin vuoksi, että Suomen omista hankkeista suurempi osa kuin EU:n projekteista kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä vesihuoltoon, jotka vaikuttavat suoraan väestön hyvinvointiin.

Lausunnossaan Lääkäriliitto korostaa määrätietoisen pitkän tähtäimen strategian luomista terveydenhuollon kehitysyhteistyöhön. Kansalaisjärjestöt tekevät kehitysmaissa arvokasta ruohonjuuritason työtä, mutta niiden toiminta voitaisiin nykyistä tiiviimmin kytkeä Suomen kehitysyhteistyön painopisteisiin. Tällöin kansalaisjärjestöjä voitaisiin käyttää myös virallisen kehitysyhteistyön hanketoteuttajina.

Suomalaiset lääkärit ovat aina olleet ja ovat jatkossakin kiinnostuneita työskentelystä kehitysmaissa. Meillä on monenlaista kehitysmaille tarpeellista asiantuntemusta käytännön perusterveydenhuollon työstä rokotekehittelyyn. Palvelu kehitysmaissa kartuttaa tietoja ja taitoja, joita ei ole mahdollisuus muuten hankkia. Suomalaisia lääkäreitä ja tutkijoita tulisi käyttää nykyistä enemmän kehitysyhteistyöprojekteissa, jotta alan asiantuntemus säilyy ja uudistuu.

Kehitysyhteistyöasioita Lääkäriliitossa hoitaa kehitysyhteistyöneuvottelukunta, johon kuuluvat Lääkäriliiton edustajien lisäksi myös Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton edustajat. Neuvottelukunta pyrkii edistämään suomalaisten lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien kouluttautumista ja rekrytoitumista kehitysyhteistyötehtäviin. Lisäksi liitolla on meneillään yhteistyöhanke Namibian lääkäriliiton kanssa ja vastaavanlaista yhteistyösuhdetta viritellään parhaillaan myös Etiopian lääkäriliiton kanssa.