Lääkäriliiton mielestä ammatinharjoittamislainsäädäntö vaatii uudistamista. Lisäksi osa-aikaisen koulutuksen mahdollisuus pitää säilyttää osana perusterveydenhuollon lisäkoulutusta. Tuleva vuosi ei tuo muutosta perusterveydenhuollon lisäpätevöitymiseen, vaan se säilyy kaksivuotisena.

Yleislääkärin erityiskoulutus eli perusterveydenhuollon lisäkoulutus pitenee EU:n alueella vuoden 2006 alusta alkaen kolmevuotiseksi. Suomessa perusterveydenhuolloin lisäpätevöityminen voidaan kuitenkin jatkossakin säilyttää kaksivuotisena.

Suomalaisessa yliopistossa lääkärin perustutkinnon suorittaneille voidaan lukea hyväksi enintään yhden vuoden mittainen osuus peruskoulutuksen aikaisesta käytännön koulutuksesta. Koulutukseksi laskettaneen myös perustutkintoon sisältyvä käytännön harjoittelu eli amanuenssuuri. Tätä harjoittelua ei sisälly useimpien muiden maiden lääkärikoulutukseen.

Euroopassa koulutuksen pidentämisen taustalla on ollut tavoite kohottaa yleislääkärien koulutusta ja arvostusta. Suomi on saanut neuvoteltua poikkeussäännön, sillä suomalaiseen lääkärikoulutukseen sisältyy vähintään vuoden verran perusterveydenhuoltoon liittyvää koulutusta ja harjoittelua. Suomalainen lääkärikoulutus on useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna huomattavasti käytännönläheisempää.

Suomi on ainoa EU:n jäsenvaltio, jossa niin kutsuttu eurolääkärikoulutus on kytketty lääkärin ammatinharjoittamisoikeuteen ja täyslaillistukseen. Kaikissa muissa maissa se on tarkoitettu ainoastaan päätoimisille ylilääkäreille, ja säätelemään lääkärin suhdetta kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään.

Lääkäriliiton mielestä Suomessa vallitseva perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja ammatinharjoittamisoikeuksien välinen kytkentä on purettava. Näin Suomi ei joudu jatkossa outoon valoon vastustaessaan muiden EU-maiden pyrkimyksiä kohottaa yleislääkärien pätevyyttä. Liiton mielestä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen olisi syytä käynnistää valmistelut ammatinharjoittamislainsäädännön uudistamiseksi.

EU-komission alkuperäinen esitys oli, että lääkärien jatkokoulutuksessa ei olisi enää mahdollisuutta osa-aikaiseen palveluun. EU:n parlamentti ja ministerineuvosto puolsivat kuitenkin tämän mahdollisuuden säilyttämistä, ja se sisältyikin uuteen direktiiviin. Lääkäriliiton mielestä osa-aikaisen koulutuksen mahdollisuus täytyy säilyttää myös perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa. Alustavan tiedon mukaan näyttäisi siltä, että opetusministeriö onkin muuttamassa asetusta lausuntojen perusteella siten, että osa-aikaisuus olisi jatkossakin mahdollista.

Liiton mukaan Suomessa tulee varmistaa, että ennen 1.1.2006 lisäkoulutuksensa aloittaneet lääkärit voivat vielä kahden vuoden ajan saada ammatinharjoittamislainsäädännön mukaiset itsenäiset ammatinharjoittamisoikeudet kaksivuotisen koulutuksen perusteella. Lääkäri, joka on aloittanut koulutuksensa kumotun asetuksen mukaisesti, voi siirtyä opiskelemaan uusien säännösten mukaisesti.