Keskustelu lääkärityövoiman saatavuudesta on jälleen noussut otsikoihin. Muutaman vuoden takainen lääkärityöttömyys on asettunut ja joillakin paikkakunnilla ja joillakin erikoisaloilla on ollut rekrytointivaikeuksia kunnallisiin virkoihin. Tilanteen muuttumiseen on useita syitä.

Lääkärien työtilaisuuksien määrä on kasvanut ennakoitua nopeammin. Viiden viime vuoden aikana lääkärien työtilaisuudet ovat lisääntyneet 1 800:lla. Työaikalaki on tästä aiheuttanut pienen osan, kun päivystäviin yksiköihin on perustettu uusia virkoja. Liiton kyselyn mukaan myös päivystyskorvauksia otetaan enemmän vapaana, sekä työnantajan säästövaatimusten vuoksi että lääkärin omasta toivomuksesta. Pakastevirkoja on otettu laman jälkeen uudelleen käyttöön ja tutkimukseen kohdistuva erityisvaltionosuus työllistää myös nuoria lääkäreitä.

Kysynnän kasvu ei kuitenkaan ole ainoa selittävä tekijä. Julkisella sektorilla on selvästi esiintynyt myös hylkimisreaktiota, eräänlaista pakoa kunnallisista viroista yksityissektorille, ulkomaille, osa-eläkkeille jne. Sekä palkkaus että työolosuhteet ovat tässä merkittäviä tekijöitä. Varsinkin maamme pohjoisten kuntien lääkärivaje johtuu osaltaan siitä, että syrjäseutulisän maksaminen ei ole enää pakollista virkaehtosopimuksen perusteella. Paikallinen sopiminen antaisi siihen edelleenkin mahdollisuuden. Vaikeuksia lääkärien saamisessa on myös niissä kunnissa, joissa maksetaan aivan minimitason palkkoja. Muutamilla erikoisaloilla yksityissektori on huomattavan houkutteleva vaihtoehto julkiselle viralle.

Suomessa on nykyään työssä käyviä lääkäreitä noin 14 400. Määrä on kolmen viime vuoden aikana lisääntynyt tuhannella, joten kasvu on voimakasta. Ulkomailla lääkäreitä on noin 900, ja tämä määrä on lisääntynyt viime vuosina parilla sadalla. Tämän vuoden syksyllä lääketieteen opinnot aloittaa 480 opiskelijaa, sisäänottomääriä on lisätty jo useana vuonna.

Juupas-eipäs-keskustelu lehtien palstoilla ei tässäkään tuo ratkaisua. Edellinen STM:n asettama lääkärityövoiman laskentaryhmä jätti yksimielisen mietintönsä 1997. Edelliset arviot ovat perustuneet vahvasti työnantajapuolen eli Kuntaliiton ilmoittamiin lukuihin uusista lääkärinviroista. Edellinen mietintö sisälsi jo ehdotuksen uudesta arvioinnista vuonna 2000. Työaikalain vaikutukset alkavat nyt näkyä ja suurten ikäluokkien lääkärit lähestyvät eläkeikää. Lääkäriliitto on mielellään mukana myös uudessa työryhmässä. Harkitsemattomiin äkkimuutoksiin mutu-pohjalta ei ole aihetta. Lääkäritarve on arvioitava faktoihin perustuen, pelkkään määrään ei pidä myöskään tuijottaa, työvoiman laatu on terveydenhuollossa avainasia.

Erinomaisen aurinkoista ja rentouttavaa kesää kollegoille!