Tietotekniikasta on tullut lääkärin työn perustyökalu. Siksi on tärkeää, että lääkärit osallistuvat tietojärjestelmien kehittämiseen.

Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys edistää lääkärien kiinnostusta ja sitoutumista tietoteknologian kehitykseen. Erityispätevyyttä tarvitaan täydentämään sitä koulutustarvetta, jota nykyiseen erikoislääkärikoulutukseen ei sisälly.

- Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys on suunnattu kaikille lääkäreille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään osaamistaan potilastyössä tarvittavan tiedon hallinnassa ja jo strategiseksi työkaluksi muotoutuneitten tietojärjestelmien käytössä ja kehittämisessä, toteaa erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja, professori Jarmo Reponen.

- Lääkärit ovat oman työnsä prosessin parhaita tuntijoita. On tärkeää, että he keskeisinä terveydenhuollon ammattilaisina ovat tietohallinnon eri portailla vaikuttamassa siihen, että työssä tarvittavat välineet ovat asianmukaisia.  Erityispätevyys on hyödyllinen myös niille, jotka ovat rakentamassa terveydenhuollon uusia alueellisia kokonaisuuksia, koska se antaa näkemystä siitä, miten toimintaa voi kehittää ja sujuvoittaa oikeilla välineillä.

- Yksittäisen lääkärin toimenkuva on myös muuttumassa. Potilaan oma rooli korostuu ja sähköistä asiointia käytetään yhä enemmän. Ymmärrys erilaisista päätöksentuen apuvälineistä helpottaa lääkärin omaa ammatillista kehittymistä ja suuntautumista, Reponen toteaa.

Erityispätevyys osoittaa osaamista

Oulaisissa - sata kilometriä Oulusta etelään - sijaitsevan Oulaskankaan sairaalaan lastenlääkärinä työskentelevä Hannu Paajanen on yksi niistä lääkäreistä, joilla jo on terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys.

- Toimenkuvaani kuuluu poliklinikkaa ja vastasyntyneiden tarkastuksia sekä yhtenä päivänä viikossa ns. etäpoliklinikka muutamassa alueen terveyskeskuksessa, joissa saan kokemusta Effica-potilastietojärjestelmästä. Esko-potilastietojärjestelmän kehityksessä olen ollut vaihtelevassa määrin mukana jo viidentoista vuoden ajan, viimeisimmäksi KanTaan liittyen. Olen myös oman sairaalamme Esko-yhteyshenkilö.

- Tietojärjestelmien käytettävyyden kehittämisessä on suuri haaste. Siihen tarvitaan mukaan innostuneita käyttäjien edustajia sekä dynaamista vuorovaikutusta sovelluskehittäjien kanssa. Tällaisesta yhteistyöstä olemme saaneet hyviä kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Esko-järjestelmän kehittämisessä, Paajanen kertoo.

- Lääkärin työtä hankaloittavat mm. monet rinnakkaiset järjestelmät. Myös tiedon hajanaisuus ja saavuttamattomuus ovat ongelmia, erityisesti erikoissairaanhoidon kannalta. Terveyskeskusten tiedot ovat tähän saakka olleet yleensä tavoittamattomissa. KanTa korjaa tilannetta huomattavasti, mutta siinäkin näyttää olevan - ainakin meidän ratkaisussamme - käytettävyysongelmia, kun merkintöjä alkaa kertyä enemmän.

- Eskon KanTaan liittämistä valmistelleen asiantuntijaryhmän jäsenenä olen kummastellut annettuja järjestelmävaatimuksia, joista osa tuntuu käytännölle varsin vierailta. Lisäongelmia aiheutuu vaatimusten ja määritysten merkityksen tulkinnasta toteutuspuolella. Käyttäjän ja koodaajan välillä ei aina välttämättä synny yhteistä ymmärrystä, mihin vaikuttavat myös kiire ja niukat resurssit.

- Oma suhtautumiseni tietotekniikkaan on sen verran positiivinen, että koen ongelmat mieluummin haasteina. Ymmärrän kuitenkin, että käyttäjää ärsyttää, kun ATK usein tuntuu tarkoittavan Automaattista Työn Kaksinkertaistumista. Laskin kerran, että vastasyntyneen kotiinlähtötarkastuksen tekeminen ja kirjaaminen vaatii yli 30 klikkausta.

- Hain erityispätevyyttä viime keväänä, koska itseäni koskevat siirtymävaiheen säännökset ovat voimassa enää tämän vuoden loppuun saakka. Erityispätevyys osoittaa tietynlaista osaamista ja kokemusta, jota nykyinen tai mahdollinen tuleva työnantaja voi hyödyntää, Paajanen toteaa.

Lisää hakemuksia toivotaan

Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyttä on ollut mahdollisuus hakea takautuvien periaatteiden mukaan kolmen vuoden siirtymäaikana, joka on siis kohta päättymässä. Mitä sitten tarvitaan, jotta erityispätevyyttä voi hakea?

- Pätevyyden edellytykset kerätään osaamisportfolioon, tämän vuoden loppuun asti mahdollisilla aiemmilla suorituksilla ja joulukuusta eteenpäin uusilla kerättävillä suorituksilla. Tarvitaan vähintään viiden vuoden kliininen kokemus, pääsääntöisesti erikoislääkärin tutkinto. Tarvitaan myös vähintään kahden vuoden palvelu määritellyissä tietohallinnon tai tietojärjestelmien kehittämistehtävissä. Tästä osan voi korvata alan tutkimustyöllä. Lisäksi tarvitaan osoitus siitä, että on hankkinut monipuolisesti alan teoreettista koulutusta, Jarmo Reponen kertoo.

Erityispätevyystoimikunta valvoo ja kehittää pätevyyden vaatimuksia ja ohjaa hakemusten käsittelyä. Jokaisen portfolion tarkastaa vähintään kaksi riippumatonta asiantuntijaa, jotka joko suosittavat hyväksymistä tai ehdottavat tarvittavaa lisäkoulutusta. Arvioinnit käsitellään toimikunnassa, joka antaa hyväksytyistä hakijoista lausunnon Lääkäriliitolle pätevyyden myöntämistä varten.

Hakemuksia on syksystä 2013 alkaen tullut 35. Niiden pohjalta on hyväksytty tähän mennessä 28 erityispätevyyttä. Lisää hakemuksia toivotaan.

- Jos olet ajatellut hakea erityispätevyyttä, älä epäröi. Portfolio kannattaa joka tapauksessa nyt täyttää ja lähettää! Asiantuntijat kyllä kertovat, paljonko palveluista hyväksytään ja tarvitaanko vielä täydentävää koulutusta. Kaikki ennen joulukuun määräajan päättymistä ilmoitettu palvelu luetaan hyväksi, vaikka valmistuminen sitten siirtyisi tuleville vuosille, Reponen painottaa.

Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä

Erityispätevyys on lääkärille yksi tapa osoittaa ammatillista kehittymistä. Lääkäreillä on mahdollisuus suorittaa erityispätevyys niillä osaamisalueilla, jotka Lääkäriliitto on hyväksynyt erityispätevyysjärjestelmään.

Erityispätevyyksistä suurin osa on monialaisia ja niitä on mahdollisuus suorittaa monen erikoislääkäritutkinnon pohjalta. Erityispätevyydet kattavat uusia, yhteiskunnallisesti merkittäviä ja monialaisia osaamisalueita. Järjestelmä tukee hyvin yliopistojen ammatillista jatkokoulutusta. Mukana on myös aloja, joilla pätevöitymisen voi suorittaa perustutkinnon pohjalta.

Erityispätevyysjärjestelmä perustuu lääkäriyhdistysten vapaaehtoiseen toimintaan ja innokkuuteen ammatillisessa kehittymisessä. Järjestelmän valvonta ja koordinointi ovat Lääkäriliiton vastuulla.

Terveydenhuollon tietotekniikan erityis­pätevyyden siirtymäaika päättyy 13.12.2015. Tällöin voidaan hyväksyä hakemus, jossa ­palvelut ja koulutukset on suoritettu ­aiemmin, eikä ennakkoilmoittautumista pätevöitymisohjelmaan myöskään tarvita. Siirtymäajan hakemukset on lähetettävä Lääkäriliiton yhteyshenkilölle sähköpostitse osoitteeseen ulla.anttila@laakariliitto.fi viimeistään 7.12.2015. Ohjeet löytyvät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/koulutus/­erityispatevyydet/tietotekniikka/