Saapuessani Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskukseen Oulussa odotan näkeväni pelkkiä kuntopyöriä, hierontapöytiä ja piiskurimaisia kunto-ohjaajia. Arvelen haastattelevani kipeiksi rääkättyjä ihmisparkoja, jotka kertovat raahautuvansa lenkkipoluilla vain lunastaakseen pääsyn iltarientoihin. Ruoaksi he ovat saaneet viikkokaupalla pelkkää salaattia. Mikään oletuksistani ei pidä paikkaansa. Tapaan kymmenen tyytyväistä lääkäriä, jotka kertovat jo viikon mittaisen kuntoutusjakson antaneen tyytyväisyyttä ja tasapainoa työhön. - Työterveyshuolto voisi informoida nykyistä aktiivisemmin, miten hakeutua kuntoutukseen, lääkärit sanovat.

- Töissä oli jäänyt useita ihmisiä sairauslomalle. Kuormituin ja väsyin. Kun henkisen ylirasituksen päälle sattui vielä fyysinen vamma, minulle suositeltiin kuntoutusta. Prosessi eteni nopeasti, sillä jo parin kuukauden kuluttua pääsin ensimmäiselle kuntoutusjaksolle, kertoo naislääkäri.

- Päivystys syytää eteeni potilaita kuin liukuhihnalta. Reagoisiko joku, jos en katsoisi heitä kaikkia? En voi tehdä niin, sillä he ovat tulleet taksilla pitkien matkojen päästä. Joskus tuntuu, että perinteinen liukuhihnatyö olisi helpompaa, mieslääkäri sanoo.

- Potilaat ja hoitohenkilökunta pystyvät vetoamaan minuun ja herättämään syyllisyydentunteita.

Täällä olen oppinut laittamaan rajoja omalle työlleni ja sanomaan ei, naislääkäri pohtii.

Kollegat vieressä nyökyttelevät. Lääkäri ymmärtää toista lääkäriä. Jotkut haluavat kuntoutukseen tietoisesti muiden kuin oman ammattiryhmän edustajien kanssa. Useimmat lääkärit kuitenkin kokevat, että juuri vertaisryhmän tuki helpottaa ja antaa näkökulmia ratkaista työhön liittyviä haasteita.

- Esimerkiksi Aslak-kuntoutukseen ei kannata rakentaa mielessään liian korkeaa kynnystä. Ei tarvitse antaa kuntonsa ja jaksamisensa päästä liian heikoksi, vaan kannattaa hakea ajoissa pohtimaan työnsä pulmakohtia. Meillä nuorimmat kuntoutujat ovat olleet nelikymppisiä ja vanhin 62-vuotias, kertoo Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen kuntoutuslääkäri ja hallinnollinen apulaisylilääkäri

Jari Turunen

.

Laitoskuntoutusta psyykkiseen jaksamiseen

Oletukseni hieronnoista, jalkahoidoista ja pelkän salaatin syömisestä ovat selvästi jääneet ajastaan enemmän kuin jälkeen. Kuntoutustutkija

Pirjo Rahikkala

kertoo, että kuntoutuksen niin sanottu kylpyläideologia on peräisin 1900-luvun alusta. 1970-luvulla kuntoutujat kirjaimellisesti kuntoilivat. 1980-luvulla jaettiin pääasiassa tietoa oikeista työasennoista ja työmenetelmistä. Psyykkistä jaksamista on korostettu laitoskuntoutuksessa 1980-luvun lopulta lähtien.

- Kukaan muu ei lopulta voi tehdä sinusta henkisesti ja fyysisesti hyväkuntoista kuin sinä itse. Siksi meillä ei keskitytä hoitojen antamiseen, vaan jokainen työskentelee oman kuntonsa ja hyvinvointinsa eteen itse, Rahikkala painottaa.

Kiertäessämme taloa näen komean kuntosalin ja uima-altaan, jossa on juoksuvöitä. Lounaalla saa toki salaattiakin, mutta koska keittiömestari osaa käyttää voita ja kermaa, harva kulinaristi pääsee laihtumaan kuntoutuksen aikana. Toisaalta kertyneitä kiloja ei voi laittaa pelkän kuntoutuksen piikkiin, ja ainahan pöydästä voi valita kevyet vaihtoehdot.

- Ryhmässämme on jäseniä maratoonarista keskikehonrakentajaan ja jokaiselle laaditaan liikuntaohjeet oman kunnon mukaan. Henkistä jaksamista korostavaa työskentelyä on paljon, mutta ei täällä vain piirrellä kolmioita fläppitaululle, vaan pakaralihakset laitetaan työhön muutenkin kuin istumalla, mieslääkäri kertoo.

Sairaalalääkäreistä koostuva kymmenen hengen kuntoutusryhmä on pohtinut, olisiko esimerkiksi 50-vuotiaille, päivystäville lääkäreille tarpeen järjestää jonkinlainen työssä jaksamista mittaava määräaikaistesti. Lääkärien mielestä työterveyshuolto voisi informoida nykyistä tehokkaammin, miten hakea kuntoutukseen.

- Menin itse 17 vuoden jälkeen työterveyslääkärille ja pyysin päästä kuntoutukseen. Uskon, että jos työterveys olisi aktiivisempi, innostuneita lääkäreitä kyllä riittäisi, mieslääkäri sanoo.

- Olemme saaneet täältä ideoita oman työn hallintaan ja kipinää kuntoiluun. Vitsit ovat lennelleet. Elämää ei kestä hymyttä, kollegat vahvistavat vieressä.

Työkyky lisääntyy työtä kehittämällä

- Se, jolla on avaimia itsensä hoitamiseen, on avuksi myös muulle työyhteisölle. Jos jaat kuntoutukseen käytetyt päivät lopuille työvuosillesi, ei se ole vielä paljoakaan. Sama aika olisi voinut mennä sairauslomalla, joka jää nyt toivottavasti välistä, mieslääkäri sanoo.

Samaan hengenvetoon osallistujat harmittelevat sitä, että kuntoutuksen aikana tekemättömien töiden pino työpaikalla kasvaa ja työkaverit joutuvat joustamaan. Joillakin työpaikoilla kuntoutuksen ajalta saa täyden palkan, kun taas toisissa paikoissa kuntoutustuki on haettava itse. Useille lääkäreille kuntoutus on kuitenkin tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden vapautua uran aikana kertyneistä työpaikan rasitteista ja miettiä jaksamistaan uudella tavalla, ehkä ensimmäistä kertaa elämässä.

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa käytetään kehittävän työntutkimuksen menetelmää, jonka mukaan työhön liittyvän hyvinvoinnin kehittäminen vaatii työn kehittämistä. Kuntoutustutkija Pirjo Rahikkala kertoo joidenkin työnantajien epäilleen puoliksi vakavissaan jopa sitä, että Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus ajaisi lääkäreitä lopettaman nykyisissä työpaikoissaan.

- Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Me autamme ihmisiä nousemaan ikään kuin helikopterin kyytiin katsomaan työtään ja itseään etäämmältä. Usein tämä tarkkailu sysää kuntoutettavan muutokseen, jolla tämä haluaa parantaa elämänsä laatua. Joskus tuloksena on halu vaihtaa työpaikkaa, Rahikkala kertoo.

Kuntoutuslääkäri Jari Turunen ei pidä huonona asiana sitä, jos lääkäri löytää kuntoutuksessa itselleen uuden ammatillisen suunnan.

- Lääkärit ovat etuoikeutettuja, sillä heillä riittää töitä. He voivat valita lähteä ihan uudelle polulle tai jäädä vapaaehtoisesti vanhaan todeten, etteivät olekaan tuomittuja hirttosilmukkaan. Kehittävän työntutkimuksen periaatteiden mukaan työntekijä on aktiivinen toimija, ei uhri, Turunen sanoo.

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus järjestää viiden ja 12 päivän mittaisten kuntoutusjaksojen lisäksi työyhteisöpalaverin, joka on koko työyhteisöä koskeva kehittämiskokous. Yhteistoimintapäivässä ovat mukana myös esimies ja työterveyshuolto. Lääkäreille kynnys yhteistoimintapäivien järjestämiseen on kuitenkin korkea. Vaikka lähes kaikki lääkärit tuntevat Aslakissa ja Tyk:ssä olleita kollegoja, omasta kuntoutuksesta ei välttämättä haluta kertoa julkisesti.

- Joillakin aloilla ihmiset kirjoittavat ansioluetteloonsa ylpeästi olleensa kuntoutuksessa ja pitäneensä sillä tavalla itsestään huolta. Sanasta kuntoutus tulee helposti mieleen kunto. Englannin kielen termi rehabilitation on monella tavalla sopivampi, sillä se merkitsee kokonaisvaltaista kehittämistä, josta kuntoutuksessa on kyse, Turunen sanoo.

Lääkäriliitto on ollut vuosia tukemassa lääkärien kuntoutusta. Liitto hakee Kelalta lääkäreille tarkoitettuja kursseja yhteisponnistuksena Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa. Myös Kuntoutussäätiön Malminkartanon yksikkö järjestää lääkärikuntoutuksia.

- Pyrimme vaikuttamaan siihen, että lääkärit hankkiutuisivat kuntoutuksiin ennen kuin on liian myöhäistä, sanoo Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas.

Aslak

- Aslak eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on varhaiskuntoutusta, joka on tarkoitettu nuorehkoille ja keski-ikäisille työntekijöille.

- Osallistujien työtä haittaavat oireet ovat vielä lieviä, mutta johtavat ilman kuntoutusta työkyvyn heikkenemiseen.

- Kuntoutuksen kustannuksista vastaa Kela.

- Aslak-kuntoutus voidaan järjestää joko työpaikkakohtaisena tai ammattialakohtaisena.

- Kuntoutuksen 22 kuntoutuspäivää toteutetaan joustavasti useassa jaksossa noin 1,5 vuoden aikana. Kuntoutusjaksot sisältävät muun muassa yksilöllistä ohjausta, ryhmäkeskusteluja, työ- ja toimintakykyyn liittyviä tutkimuksia sekä liikuntaa.

Tyk

- Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) on tarkoitettu pitkään työelämässä olleille työntekijöille, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt tai joita uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina.

- Tyk-valmennuksen kustannuksista vastaa Kela.

- Valmennuksen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa nykyisessä työssä jatkaminen.

- Työpaikka tai yksittäinen työntekijä voi hakea Tyk-valmennukseen milloin tahansa.

- Valmennuksen 33 kuntoutuspäivää toteutetaan joustavasti useassa jaksossa 1-2 vuoden aikana. Valmennusjaksot sisältävät muun muassa yksilöllistä ohjausta, ryhmäkeskusteluja, työ- ja toimintakykyyn liittyviä tutkimuksia sekä liikuntaa.

(Lähde: Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus)