Lääkärisopimuksen kehittämisryhmä ei saanut aikaan yksimielisiä esityksiä palkkaus- ja työaikajärjestelmien uudistamiseksi. Sopimuksen sisältämä palkankorotusvara käytetään paikallisiin korotuksiin takautuvasti 1.9.2005 lukien.

Lääkärisopimuksen kehittämisryhmän tehtävä oli haasteellinen. Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo kertoo, että sopimuksen ulkopuoliset asiat, kuten työaikadirektiivin muutoksen valmistelu, vaikuttivat työskentelyyn.

- Vielä ei tiedetä, mihin suuntaan tuo asia etenee. Neuvotteluissa ilmapiiri oli kuitenkin pääosin hyvä, Kojo sanoo.

Työryhmä lopetti työskentelynsä erimielisenä, joten kunnallisen palkkaohjelman erät puolittuvat.

Korotusten suuruus on terveyskeskuksissa ja sairaaloissa erilainen, sillä terveyskeskuksissa suurin osa sopimuskauden rahoista on jo jaettu.

Markku Kojo muistuttaa, että paikalliselle tasolle siirtyneet palkankorotusvarat jaetaan entisin, aiemman erän kanssa yhtenäisin perustein. Perusteet ovat lääkärisopimuksen mukaiset.

Sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit

Sairaaloissa jaetaan aikaisemman 0,6 prosentin erän lisäksi 2,3 prosentin suuruinen potti kokonaispalkkasummasta paikallisena järjestelyeränä. Kunnallisen palkkaohjelman osuus siitä on 0,4 prosenttia. Se jaetaan takautuvasti 1.9.2005 lukien. Paikalliset järjestelyerät käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tai henkilökohtaisten lisien korottamiseen. Tehtäväkohtaisten palkkojen kohdalla otetaan huomioon työn vaativuus.

Terveyskeskuslääkärit ja hammaslääkärit

Terveyskeskuksissa on jaettu lääkärisopimuksen perusteella 1.9.2005 lukien paikallisena eränä 2,76 prosenttia kokonaispalkkasummasta. Nyt uutta jaettavaa on takautuvasti 0,4 prosentin erä. Kunnallisesta palkkaohjelmasta tuleva korotusvara voidaan suunnata tehtäväkohtaisiin palkkoihin, henkilökohtaisiin lisiin, käyntipalkkioihin tai väestöosaan. Tämä erä koskee myös eläinlääkäreitä.

Johdon ja esimiesten palkkauksesta

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa täytyy rahaa jaettaessa muistaa kunnallisen palkkaohjelman periaate.

- Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että johdon ja esimiesten palkat ovat oikeassa suhteessa alaisten palkkoihin, Markku Kojo lisää.

Harkinnanvaraisista henkilökohtaisista lisistä

Kun lääkärisopimus vuosille 2005-2007 tuli voimaan syyskuun alussa, nousi harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä sairaaloissa. Se nousi 1,5 prosenttiin vuotuisista tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Terveyskeskuksissa uusi vähimmäismäärä on 3,5 prosenttia vastaavasta palkkasummasta. Näitä vähimmäismääriä ei ole uudestaan korotettu. Myöskään palkankorotusvaraa ei ole painotettu henkilökohtaisiin lisiin. Vähimmäismäärien on tullut olla maksussa jo aikaisempien paikallisten ratkaisujen perusteella.

Rahat melkein jaettu

Sopimus siirtää suoritepalkkausjärjestelmän luomista sairaaloihin.

- Lähiaikoina ei ole käytettävissä niin suurta rahasummaa kuin siihen tarvittaisiin, edunvalvontajohtaja Kojo harmittelee.

Terveyskeskusten palkankorotusten suuntaaminen esimerkiksi ylilääkäreille on yhä mahdollista.

- Käytettävissä oleva rahamäärä on kuitenkin supistunut. Vaikutus on siis vähäisempi, Kojo muistuttaa. Hänen mielestään on edelleen mahdollista ja suotavaakin miettiä paikallisesti esimerkiksi päivystyksen järjestelyjä.

Erikoismaksuluokka

Potilaan mahdollisuus valita lääkärinsä erikoissairaanhoidossa poistuu 1.3.2008 lähtien. Sairaaloilla on kuitenkin mahdollisuus periä maksuja ja tilittää ne asianomaisille lääkäreille vuoden 2008 helmikuun loppuun saakka.

Lääkärisopimusta solmittaessa noin vuosi sitten sovittiin, että erikoismaksuluokan palkkioihin sitoutunut raha säilyy sairaalalääkärien palkkasummassa myös helmikuun 2008 jälkeen. Sairaalassa työskentelevien lääkärien palkkaamiseen tarkoitetun rahasumman suuruudeksi on arvioitu 14,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Markku Kojo kertoo, että Lääkäriliiton ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisissä keskusteluissa ei korvaavan palkkausjärjestelmän rakentaminen ole toistaiseksi edennyt.

- Toivottavasti pystymme vielä jäljellä olevan sopimuskauden aikana sopimaan Kuntatyönantajan kanssa erikoismaksuluokan korvaavasta järjestelmästä. Olisi hyvä, jos se voitaisiin ottaa käyttöön heti siirtymäkauden jälkeen eli 1.3.2008, Kojo pohtii.

Yhteys kuntatyönantajaan jatkuu

Sopimusten teko ei pääty tähän, vaan Lääkäriliitolla ja Kuntatyönantajalla on jatkuvaa kanssakäymistä. Neuvotteluja voidaan jatkaa koko ajan.

- Kustannusvaikutuksia sisältävien sopimusten tekeminen ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä rahat on lähestulkoon jaettu, Markku Kojo muistuttaa.