Potilaiden lääkärille pääsy on heikentynyt, vaikka lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan. Lääkärit itse kokevat työtahdin kiristyneen. Stressi- ja uupumisoireita esiintyy yhä useammalla lääkärillä.

Lääkärin aika kuluu entistä enemmän muussa kuin potilaan tutkimisessa tai hoitamisessa.

Lääkäri saattaa noutaa potilaan täysissä ulkovaatteissa odotushuoneesta ja auttaa riisuutumaan. Tutkittuaan potilaan lääkäri auttaa potilasta pukeutumaan ja vie hänet takaisin odotushuoneeseen tai jopa laboratorioon saakka. Tämän lisäksi vastaanoton aikana on kirjattava diagnoosit ja toimenpiteet, klikkailtava laboratoriolähetteet ja kuntalaskutukset tilastoinnista puhumattakaan.

Tilastointeja pulpahtaa jatkuvasti lisää. Itselleni uusin on THL:ää varten epikriisiin kirjattava toimenpidekoodi tehohoitopotilaista. Tehohoidossa on pitkät perinteet vertaisarvioinnista. Olisin toivonut, että uusi tilastointi olisi saatu aikaan tuon automatisoidun tietojenkeruun avulla.

Erilaiset tahot haluavat kerätä tilastoja, mutta niiden hyöty käytännön työhön tai tilastoinnin tekijälle jää epäselväksi. Lukuisista kerättävistä tilastoista huolimatta esimies usein joutuu itse tekemään tilastot oman osaston tai poliklinikan toiminnasta. Hänen on osattava valita se lähde, jossa on oikeimmat toimintaluvut. Tilastojen todenperäisyys sitten tarkistetaan osastonhoitajan käsin pitämistä tilastoista.

Lääkärikunnan odotetaan oppivan perehdyttämättä tai lyhyellä oppimäärällä käyttämään erilaisia sähköisiä ohjelmia. Pari kertaa vuodessa toteutuvasta koulutusmatkasta voi tulla painajainen, kun anomus ja kustannusten laskutus täytyy tehdä vaikea- ja hidaskäyttöisellä matkalaskuohjelmalla. Ohjelman salat selviävät yrityksen ja erehdyksen tai muutaman konsultaation jälkeen, mutta kulutettu aika voi olla kymmenkertainen verrattuna aikaisemmin paperisella kaavakkeella tehtyyn. Omalla työpaikallani olemme kiitelleet työnantajan säästeliäisyyttä skannereiden hankinnassa, ettei meidän sentään tarvitse itse skannata kuitteja järjestelmään.

Lääkäri on tuottavin tehdessään lääkärin työtä. Hän tarvitsee muiden muassa sairaanhoitajan, sihteerin ja sosiaalityöntekijän. Esimies- ja kehittämistehtävissä hän tarvitsee myös taloushallinnon, atk-ammattilaisen ja tilastotieteilijän ammattitaitoa.

Jos lääkäri saisi keskittyä tekemään sitä työtä, johon hän on saanut koulutuksensa, lisääntyisivät päivittäin katsotut potilaat. Valmiiksi riisuuntunut ja esihaastateltu potilas nopeuttaa niin päivystys- kuin ajanvarausvastaanottoa. Tavatessani potilaita preoperatiivisella poliklinikalla pääsen nauttimaan erinomaisesta sairaanhoitajan tekemästä esivalmistelusta. He keräävät anestesiakaavakkeelle esitiedot ja antavat suuren osan leikkaukseen liittyvästä informaatiosta.

Esimieskin olisi tehokkaampi, jos hänelle tulisi säännöllisesti tietynlainen tilasto. Hänen tulisi vain tulkita sitä ja vetää johtopäätökset. Tuottavuuden lisäämisen kannalta olisi tärkeämpää, että esimies osaa muuttaa toimintaa tilastojen pohjalta kuin tehdä niitä.

Jos kukin tekisi sitä mitä parhaiten osaa, pääsisi potilaskin nopeammin lääkärin vastaanotolle!