Joka kymmenes terveyskeskuslääkärin virka on täyttämättä. Tämä näkyy arjessa monin tavoin. Suomen yleislääkäriyhdistys pyrkii terveyskeskuslääkäreiden työmäärän järkeistämiseen. Lääkäreitä voisi houkutella maaseudulle myös syrjäseutulisillä ja hyvällä elämänlaadulla.

Syrjäseutulisä ja vapaamahdollisuudet sopisivat porkkanoiksi

Leena Varesmaa-Korhonen on työskennellyt Inarin terveyskeskuksessa 34 vuotta, viimeiset viisi vuotta osa-aikaisena. Samalla hän on toiminut kansallisen terveyshankkeen aluetukihenkilönä Lapissa. Osa-aikaisuus on auttanut jaksamista.

- Inarin terveyskeskuksessa on 6,5 virkaa, joista yksi aiotaan jäädyttää ensi vuonna. Kaksi eurolääkäriä lopettaa vuoden lopussa. Avonaisiin kahteen virkaan ei ole ollut hakijoita eikä sijaisiakaan ole saatu. Nyt mietitään, miten työt jaetaan jäljellä olevien kesken.

Suurin syy Lapin lääkärivajeeseen on Varesmaa-Korhosen mukaan se, että vastavalmistuneet lääkärit eivät koe maaseudulle muuttamista mielekkääksi. Vakinaisiin virkoihin ei ole halukkaita.

Varesmaa-Korhosen mukaan pitäisi tarjota selkeää porkkanaa, joka houkuttelisi nuoria ja vähän kokeneempiakin töihin.

- Kun minä aloitin työni Inarissa, saimme 24 prosentin syrjäseutulisää. Se houkutteli opintovelkojen maksajaa. Mutta nykyään syrjäseutulisä tuntuu olevan kunnan johdolle sekä kunnallispoliitikoille lähes kirosana.

Varesmaa-Korhonen on pohtinut kollegoidensa kanssa erilaisia mahdollisuuksia houkutella lääkäreitä Lappiin ja muuallekin syrjäseudulle. On mietitty esimerkiksi mahdollisuutta kolmen-neljän kuukauden palkalliseen vapaaseen kolmen vuoden työn jälkeen.

Kukaan ei jaksa jatkuvasti säästää

Varesmaa-Korhosen mukaan uudet kuin vanhatkin lääkärit kyllästyvät usein myös siihen, kuinka kuntien johto sekaantuu lääkärin työhön sen sijaan, että päättäisivät ja vastaisivat terveydenhuollon linjoista sekä resursseista.

- Ja joka vuosi pitäisi säästää ja säästää. Kuka sitä jaksaa?

Väestövastuu koituu raskaaksi, kun osa viroista on hoitamatta. Myös lisääntynyt matkailijamäärä alueella tuo lisätöitä. Ostopalvelulääkäreitä ei Inarin kunta suostu käyttämään kuin hätätilassa eikä niitä ole ollut aina saatavillakaan.

Kaikesta huolimatta Varesmaa-Korhonen löytää Pohjois-Suomessa työskentelystä paljon myös positiivisia puolia. Työ on monipuolista ja kiinnostavaa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö sujuu kohtuullisen hyvin. Pienessä paikassa oppii tuntemaan ihmiset. Lääkärit saavat kuitenkin pitää myös yksityiselämänsä.

- Vapaa-aikaakin on ja sen käyttämismahdollisuudet esimerkiksi erilaisiin luonto- ja ulkoiluharrastuksiin ovat hyvät.

Vaikeastakin potilaasta tulee helppo, kun hänet oppii tuntemaan

Myös Savonlinnan terveyskeskuslääkäri

Helena Nukari

kokee lääkärivajeen vaikuttavan työssä jaksamiseen. Työtä joutuu tekemään enemmän kuin ennättäisi. Huono omatunto on läsnä jatkuvasti.

Nukarin mukaan myös potilaiden kokonaisvaltainen hoito kärsii. Ainoastaan kiireisimmät vaivat ennätetään hoitaa. Tärkeään keskusteluun ei potilaan kanssa jää aikaa.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin lääkärivaje on pahentunut vuoden aikana entisestään. Vaje on noussut noin yhdeksästä prosentista kahteenkymmeneenyhteen prosenttiin.

- Sairaanhoitopiiriä ei asiasta voi syyttää. Piirissämme on ollut samanaikaisesti erilaisia sattumia: hoitovapaita, eläkkeelle jäämisiä ja erikoistumisia.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuuluvat Savonlinnan lisäksi Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Enonkoski, Sulkava ja Savonranta.

- Nämä pienet terveyskeskukset ovat erityisen haavoittuvaisia. Jos kaksi lääkäriä on pois töistä samaan aikaan, työt kaatuvat yhden lääkärin niskaan.

Sijainti suurin syy lääkärien vähäisyyteen

Vaikka Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ei ole väestövastuuta, kuten esimerkiksi Lapissa, työt on pakko tehdä.

- Vaikka työaika on täysi ja olet terveyskeskuksessa paikalla ainoana lääkärinä.

Sairaanhoitopiirin tilanne parantui hetkeksi syksyn aikana, kun puuttuviin virkoihin saatiin kaksi kokenutta tekijää, mutta ongelma pahenee taas eläkkeelle jäännin vuoksi.

Suurin syy alueen lääkärivajeeseen on Nukarin mukaan sama kuin Lapissa. Itä-Savo on liian kaukana suurista yliopistokaupungeista. Vastavalmistuneet lääkärit eivät ole kiinnostuneita alueen vakinaisista viroista. Ostopalvelulääkäreitä Itä-Savon piiriin on joitakin hankittu, mutta enemmänkin tarvittaisiin.

Nukari on työskennellyt samassa työpisteessä yli 28 vuotta. Vaikka työ on muuttunut parissa vuodessa stressaavammaksi, hän jaksaa työssään, koska nauttii siitä, kaikesta huolimatta.

- Pitkäaikaiset asiakassuhteet tekevät työstä mielekästä. Vaikeastakin potilaasta tulee helppo, kun hänet oppii tuntemaan, Nukari kertoo.

Myös luottamustoimeni liiton hallituksessa ja eri valiokunnissa antavat paljon elämänsisältöä.

Resursseja saisi valua välillä perusterveydenhuoltoonkin

Helsingin Itäkeskuksen terveysaseman ylilääkäri

Mikko Valkonen

kertoo, että Helsingissä tekijöitä vielä riittää, vaikka terveyskeskukset eivät olekaan halutuimpia työpaikkoja.

- Meille hakeutuu paljon ulkomaalaisia lääkäreitä. Me otamme heidät mielellämme vastaan, mutta alkuvaiheessa heidän tutorointinsa vie paljon vakituisten lääkärien työaikaa.

Valkosen mukaan työtilanteen raskauden vuoksi lääkärit, jotka ikänsä puolesta voivat siirtyä osa-aikaeläkkeelle, sen myös tekevät. Tällöin täytyy löytyä lääkäreitä, jotka haluavat roikkua vuosienkin sijaisuudessa täydentäen osa-aikaisen työpanosta.

Valkosen mukaan potilas myös aistii lääkärivajeen mukanaan tuoman kiireen. Usein potilas kertoo tärkeimmän vaivansa vasta ovenraossa mennessään, ja siihen vaivaan ei ennätetä enää sillä kertaa puuttumaan.

Terveyskeskustyöhön haetaan uusia malleja

Valkonen valittiin marraskuussa Suomen yleislääkäreiden yhdistyksen puheenjohtajaksi.

- Yhdistyksen työlistalla on juuri terveyskeskuslääkäreiden työmäärän järkeistäminen ja erilaisten toimintamallien etsiminen tähän pulmaan.

Esimerkiksi Loviisassa kokeillaan ja Vantaalla, Espoossa sekä Helsingissä kehitellään erilaisia uusia toimintamalleja.

Uudesta, perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa pyrkimään yhdistävästä lakimuutoksesta Valkonen sanoo, että lain tarkoitus on tietenkin turvata kaikkien saama hoito, mutta hän on ainoastaan varovaisen innokas lain muutoksista käytännössä.

- Erikoissairaanhoidosta on valutettu tehtäviä perusterveydenhuollon puolelle jatkuvasti viime vuosien aikana. Eivätkä lääkärien virat ole perusterveydenhuollon puolella ainakaan lisääntyneet, vaikka tehtävät ovat.

Raja-aitojen kaatumista siis odotellaan.

- Jos resurssejakin valuisi välillä perusterveydenhuollon puolellekin.