Lääketiedetapahtuman avajaiset: Säästötoimet ja eurolääkärikoulutus esillä

Näköalattomuudesta ja perpektiivittömyydestä säästötoimien edessä varoitti sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen avatessaan Lääketiede 95 -tapahtuman. Globaalisesti tarkastellen Suomi kuuluu edelleen vauraiden kansakuntien joukkoon ja terveydenhuollon toimintaa voidaan kehittää talouden lamasta huolimatta. Hän korosti laadunarvioinnnin merkitystä, kun on tuotettava yhä enemmän yhä pienemmillä resursseilla.

- Alueelliset ja paikkakuntakohtaiset erot terveydenhuollon kustannuksissa ovat huomattavan suuret, jopa 50 %:n luokkaa. Ne johtuvat pääasiassa palvelujen erilaisesta järjestämistavasta, erityisesti liiallisesta laitoshoidosta, huomautti Huuhtanen.

Esimerkkinä kokonaistaloudellisesti edullisesta toimintamallista hän otti esille myös väestövastuisen perusterveydenhuollon ja ihmetteli niitä syitä, jotka ovat estäneet järjestelmän ripeämpää käyttöönottoa. Vasta noin 2 miljoonalla suomalaisella on omalääkäri, vaikka tämän toimintatavan omaksuneiden terveyskeskusten potilaat ovat lähes poikkeuksetta olleet tyytyväisiä parantuneeseen palveluun ja sen saatavuuteen.

- Kun järjestelmää kehitetään, on syytä nykyistä paremmin huomioida potilaan mahdollisuudet valita oma lääkärinsä. Kun asettaudumme potilaan tilanteeseen, oivallamme, että liiallinen kaavamaisuus ei ole hyväksi. Julkisen sektorin rajalliset voimavarat ja ihmisten valintaoikeus tunnustaen on mielestäni myös välttämätöntä, että maassamme on julkista terveydenhuoltoa täydentävä yksityinen terveydenhuolto.

Ministeri Huuhtanen puuttui avauspuheessaan myös perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen eli ns. eurolääkärikoulutukseen, joka Suomessa käynnistyi vuoden alusta ETA-sopimukseen sisältyvän velvoitteen mukaisesti. Edistääkseen velvoitteen toteutumista ja parantaakseen lääkäreiden työllistymistä eduskunta on muuttanut kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia siten, että kunnat ja kuntayhtymät saavat tänä vuonna valtionapua 6000 mk kuukaudessa kutakin koulutuksessa olevaa lääkäriä kohden. Tällä niin sanotulla korvamerkityllä rahalla on Huuhtasen mukaan haluttu turvata valmistuvien lääketieteen lisensiaattien oikeus päästä viivytyksettä harjoittamaan itsenäistä lääkärintyötä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Hänen tietojensa mukaan mahdollisuutta onkin alettu käyttää mm. siten, että aiemmin tyhjäksi jätettyjä sijaisuuksia on täytetty erillisen valtionosuuden turvin.

- Mallimme on pyritty soveltamaan mahdollisimman joustavalla tavalla suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Esimerkiksi erikoislääkärikoulutukseen kuuluva yleisjakso korvaa eurokoulutuksen, joten erikoislääkärikoulutus ei tästä syystä pitene. Lisäksi asetuksen mukaan koulutusyksiköt voivat hyväksyä opiskeluaikaista palvelua eurolääkärikoulutukseksi. Tässä asiassa pallo on siis kouluttajilla ja tiedekunnilla, totesi ministeri.

Lääkäriliitto tyytymätön

- Perusterveydenhuollon lisäkoulutus on Suomessa toteutettu onnettomalla tavalla, joka on vienyt vastavalmistuneet lääkärit ojasta allikkoon, totesi Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund Lääketiedetapahtuman avajaisissa. Vuoden mittaisen vaiheen sijasta tulevien lääkärien on suoritettava kaksivuotinen palvelu, ennenkuin he saavat oikeuden itsenäisesti harjoittaa ammattiaan yleislääkäreinä.

Lääkäriliiton vastustuksesta huolimatta perusterveydenhuollon lisäkoulutus liitettiin mukaan viime kesänä vahvistettuun ammatinharjoittamislakiin. Perusterveydenhuollon lisäkoulutus, joka muualla Euroopassa vaaditaan vain yleislääkärin uralle aikovilta, tuli meillä käytännössä koskemaan kaikkia lääkäreitä. Se osoittaa EU-direktiivin tarpeettoman tiukkaa ja jopa virheellistä tulkintaa.

Eklund korosti suomalaisen lääkärikoulutuksen tarjoavan edelleen valmiudet itsenäiseen lääkärintoimen harjoittamiseen, kuten voimassa oleva asetus lääketieteellisistä tutkinnoista toteaakin. Työnantajilla on tietenkin intressi pitää vastavalmistuneita lääkäreitä harjoittelijan asemassa ja tarjota heille sen mukaista palkkaa. Lääkäriliitto ei voi suostua näiden laillistettujen lääkärien palkkauksen heikentämiseen sillä perusteella, että terveysviranomaiset ovat sotkeneet ammatinharjoittamista ja yleislääkärin pätevyysvaatimuksia koskevat säännökset toisiinsa.

Entinen mallimaa

Suomalainen terveyspolitiikka on Eklundin mukaan ajautunut uusavuttomuuden tilaan. Useamman vuosikymmenen kestäneen kehittämisen jälkeen tuntuvat näkemykset ja luova ajattelu kadonneen. Tavoitteellista periaatekeskustelua pelätään. Normien purku, keskusvirastojen lakkauttaminen, valtionosuusuudistus ja talouden lama ovat vieneet sekä puitteet että keinot jäntevältä toiminnalta.

- Terveydenhuollon toteuttamisessa päätösvalta on asetunut 455 peruskuntaan, joiden voimavarat ja toimintamahdollisuudet poikkeavat suuresti toisistaan. Säästäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi. Viitisen vuotta sitten Suomea oltiin nimeämässä terveydenhuollon mallimaaksi. Tällaisia ehdotuksia ei enää muutamaan vuoteen ole kuullut, totesi Eklund.

Nelipäiväinen tapahtuma

Nyt 23. kerran järjestettyyn lääketiedetapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 4 000 lääkäriä. Nelipäiväisen tapahtuman aikana pidettiin kuutisenkymmentä kurssia, lounaskokouksia, pienryhmäkursseja ja Valokeilassa-luentoja. Lääkäriliiton järjestämä Lääketiedetapahtuma on laajin säännöllinen jatkokoulutustapahtuma Suomessa.