Lääkäriliiton 100-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistaan historiakirja, jota varten liiton tiloissa työskentelee neljä kokopäiväistä tutkijaa. He käyvät läpi laajaa lähdemateriaalia, josta tiivistävät 700-800 sivun lukijaystävällisen paketin. Työnimi on Lääkäriprofessio suomalaisessa yhteiskunnassa 1910-2010. Työtä seuraa ja kommentoi historiatoimikunta, jota luotsaa Pekka Anttila.

Lääkäriliitto täyttää sata vuotta vuonna 2010. Juhlan kunniaksi julkaistaan historiakirja, jonka työotsikkona on Lääkäriprofessio suomalaisessa yhteiskunnassa 1910-2010.

- Teemme historiakirjaa, emme historiikkia. Haluamme tutkimuksen keinoin porautua lääkärien historiaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Teemaa tarkastellaan Suomen Lääkäriliiton toiminnan kautta, mutta keskeisin tutkimuskohde on lääkäriprofessio ja sen kehitys. Tavoitteena on tieteelliset vaatimukset täyttävä historiantutkimus, historiakirjan päätoimittaja

Samu Nyström

sanoo.

Kirja sisältää perinteisen järjestöhistorian, mutta siinä on viisi muutakin teemaa. Kukin niistä muodostaa oman lukunsa, jonka pituus on raakatekstinä 50-100 sivua. Aikaa työhön on kaksi vuotta. Nyström myöntää, että aikataulu on haasteellinen.

- Käymme läpi valtavat määrät materiaalia. Koska tavoitteena on yksityiskohtien luettelun sijaan pelkistää esiin suurempia linjoja, työ vaatii aikaa.

Hiljaista tietoa metsästämässä

Hanke työllistää kokopäiväisesti neljä tutkijaa. Nyströmin lisäksi mukana ovat

Ilkka Levä, Oona Ilmolahti ja Sari Aalto.

Heidän kammionsa sijaitsee Lääkäriliiton tiloissa Mäkelänkadulla.

- Tämä on luontevin ratkaisu, koska liiton arkisto on täällä. On hyvä olla paikan päällä myös siksi, että organisaatioissa liikkuu hiljaista tietoa, joka auttaa tutkimusta, Nyström sanoo.

Tutkijaryhmä on valittu Nyströmin esityksestä, ja hänet itsensä nimitti Lääkäriliiton hallitus tämän vuoden alussa.

- Halusimme, että aihekenttää tarkastelevat ammattikunnan ulkopuoliset silmät. Katsoimme myös, että toimeksianto sopii nuorehkolle tutkijajoukolle, jolla on raikas, avarakatseinen ote, hanketta luotsaavan historiatoimikunnan puheenjohtaja

Pekka Anttila

sanoo.

Historiatoimikunta tihentää kokoontumisiaan kirjan ilmestymisen lähetessä. Sen rooliin kuuluu muun muassa tutkijoiden tuottamien tekstien kommentointi. Toimikunnassa istuvat liiton edustajina vuosien 2004- 2006 puheenjohtaja

Pekka Anttila,

lääkintöneuvos

Santero Kujala,

päätoimittaja

Taito Pekkarinen,

valtuuskunnan jäsen

Anne-Mari Kantanen

ja hallintopäällikkö

Jaana Heinonen

. Akateemista historiatutkimusta edustavat Duodecimin 125-vuotishistoriaa kirjoittava

Jaakko Ignatius,

professorit

Matti Klinge

ja

Laura Kolbe

sekä tutkija

Liisa Suvikumpu.

Järjestöhistoriasta taideharrastukseen ja kriisiin

Kirjan avaa FM Samu Nyströmin kirjoittama järjestöhistoria, joka keskittyy liiton organisaatiorakenteisiin.

Ammattiprofession pohdiskelu on Nyströmille tuttua, sillä hän on kirjoittanut Helsingin kaupungille sen pelastuslaitoksen ensihoito- ja sairaankuljetustoiminnan historian, ja on tekemässä väitöskirjansa työotsikolla "Pääkaupunki kriisissä, Helsingin ja helsinkiläisten selviytymisstrategiat vuosina 1914-1920".

Nyström kirjoittaa liiton historiakirjaan myös sen toisen luvun, joka kuvaa suomalaisen terveyspolitiikan kehitystä ja lääkäreiden suhdetta siihen.

- Tavoitteena on tarkastella sekä sitä, miten lääkärit ovat vaikuttaneet terveyspolitiikkaan, että sitä, miten terveyspoliittiset päätökset ovat muokanneet heidän työskentelyolosuhteitaan.

Järjestelmätason näkökulmasta astutaan askel kohti elävää elämää kirjan kolmannessa luvussa, jossa FM Ilkka Levä tutkii lääkärien työelämäkokemusten muutosta ammatillisen autonomian näkökulmasta. Hän katsoo, että työelämäkokemuksia määrittävät niin makrotason edunvalvontajärjestelmän kehittyminen kuin paikalliset ja henkilökohtaiset toimintamahdollisuudetkin.

Ilkka Levän väitöskirja "Kansallisen toimintalogiikan muuttuvuus ja poliisi. Poliisikulttuurin psykohistorialliset solmukohdat 1930-1997" on esitarkastuksessa Helsingin yliopiston historian laitoksella. Levä on työskennellyt professori Juha Siltalan tutkimusapulaisena, julkaissut Suomen kulttuurirahaston perustamiskeräyksien kulttuurihistoriaa koskevan teoksen sekä kirjoittanut Sörnäisten vankilan 125-vuotishistoriikin.

Neljännessä luvussa FM Oona Ilmolahti tarkastelee jatkuvuutta ja muutosta lääkäreiden jokapäiväisessä työssä ja ammattikuvassa. Keskiöön nousevat työn lääketieteellinen sisältö, työn tekemisen paikat ja potilaan kohtaaminen.

Oona Ilmolahti on tutkinut kansakoulun opettajien professioon sekä kaupunkityöväestöön liittyviä kysymyksiä. Väitöskirja on tekeillä.

Viidennessä luvussa päästään sosiaalisiin kysymyksiin. FM Sari Aalto kirjoittaa historiakirjaan Lääkärit yhteisönä -osion, jossa hän tutkii muun muassa lääkäreiden verkostoitumista, yhteisöllisyyttä, kollegiaalisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Tarkastelussa ovat esimerkiksi sivistyneistön kanssakäymisen koodit ja kollegiaalisuuden muodostuminen käytännön kautta.

Aalto on aiemmin tutkinut muun muassa yliopiston ja ylioppilaskunnan historiaa sekä kirjoittanut opiskelijaravintolatoimintaa harjoittavan UniCafeen 50-vuotishistoriikin.

Kuudennen luvun, Kriisien vaikutus lääkäriprofessioon, kirjoittaa Samu Nyström, jolle aihepiiri on tekeillä olevaan väitöskirjaan liittyen tuttu.

- Poikkeuksellisissa oloissa, kuten sodan ja suurien epidemioiden aikana, lääkäreiden yhteiskunnallinen asema korostuu, Nyströn tiivistää.

Tutkijoihin yhteyttä liiton kautta

Samu Nyström aloitti työskentelynsä keväällä, Sari Aalto ja Ilkka Levä lokakuussa. Oona Ilmolahti liittyy tutkijaryhmään vuodenvaihteessa.

Kesä ja syksy ovat kuluneet kentän haltuunotossa. Samu Nyström on kahlannut läpi Lääkäriliiton hallituksen pöytäkirjoja ensimmäisten parinkymmenen vuoden ajalta. Muut tutkijat ovat tutustuneet alan peruskirjallisuuteen, kuten kirjoitettuihin historiikkeihin ja lääkärin ammattiin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin.

- Voi todeta, että moni asia on pysynyt muuttumattomana. Jo ensimmäisinä vuosina organisaatiopoliittiseksi tavoitteeksi kirjattiin se, että liiton tulee olla mahdollisimman läheisessä kosketuksessa edustamansa ammattikunnan kanssa.

Tutkijat tekevät valikoiden haastatteluja täydentämään kirjallista materiaalia. Mikäli kokee, että haluaa tulla haastatelluksi, tai että itsellä on vaikkapa vanhoja valokuvia tai kirjeitä, josta tutkijat voisivat hyötyä, kannattaa ottaa heihin yhteyttä.

Tämä onnistuu parhaiten soittamalla Lääkäriliiton vaihteeseen tai laittamalla sähköpostia tutkijoiden osoitteisiin, jotka ovat muotoa etunimi.sukunimi@fimnet.fi.