Vanhojen rutiinien kyseenalaistaminen ja uusien mallien omaksuminen parantaa potilaan oloa, hoitotiimin motivaatiota ja säästää rahaa.

Mitä yhteistä on Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosastolla ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Hengitystukiyksiköllä?

Molemmissa työskentelee motivoituneita ammattilaisia, jotka kehittävät toimintaa vanhoja malleja kyseenalaistaen ja perinteisiä rajoja ylittäen.

Lääkärilehti kävi paikan päällä tutustumassa Lääkäriliiton tämänvuotisiin laatupalkinnon saajiin.

Sängystä kuntosalille

- No, olihan se pienoinen ihme, kun näki huonokuntoisten vanhusten nousevan vuoteesta jaloilleen, Lempäälän terveyskeskuksen ylilääkäri

Jorma Kivekäs

muistelee.

Vuonna 2002 terveyskeskuksen vuodeosastolla käynnistettiin laatuhanke, jonka tavoitteena oli vähentää kuormitusta, lyhentää hoitoaikoja ja kohentaa potilaiden kuntoa.

Kivekäs myöntää, että silloisen osastonlääkärin ehdotus yhden huoneen muuttamisesta kuntosaliksi tuntui omituiselta. Vuodepaikkoja oli 42, ja kaikki enimmäkseen käytössä. Joukossa oli paljon pitkäaikaispotilaita.

Vaikka paikkoja vähennettiin, nykyään osastolla on aina tilaa.

- Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt kuukaudesta vajaaseen kahteen viikkoon, hymyilee apulaisylilääkäri, geriatri

Taina Lupsakko

.

Järkevästi satsaten

Kun kapasiteettia on vapautunut pitkäaikaispotilailta, Lempäälän terveyskeskuksessa hoidetaan monia sairauksia, joiden takia aiemmin potilaat kiidätettiin Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan tai Valkeakosken aluesairaalaan.

- Meille myös siirretään erikoissairaanhoidosta potilaita jatkohoitoon aikaisempaa nopeammin, Lupsakko toteaa.

Kivekkään mukaan laatua kehitetään olemassa olevien resurssien puitteissa. Virkoja on lisätty vain kaksi, eikä kuntosalin lisäksi ole investoitu uuteen infrastruktuuriin.

- Hyvä tulos on syntynyt tietotaidolla. Henkilökuntaa on koulutettu ja ihmisille annettu vastuualueita. Lisää on oikeastaan vain se, että palkkalistoillamme työskentelee erikoisasiantuntijoina geriatri ja fysioterapeutti, Kivekäs pohtii.

Laadun tavoittelu vaikuttaa mitä ilmeisimmin myös työilmapiiriin.

- Meillä on tarpeeksi sijaisia, ja virat ovat täynnä. Maine on sellainen, että tänne halutaan töihin, ylilääkäri iloitsee.

Kivekäs itse lähti 1970-luvulla Helsingistä Lempäälän uuteen terveyskeskukseen pätkätöihin. Ja kuten joskus käy, pätkästä tuli elämäntehtävä.

Virkeä potilas palkitsee

- Aluksi ajattelin, että miksi hyviksi havaittuja toimintamalleja pitäisi uudistaa. Asenne muuttui, kun työ alkoi maistua aiempaa mielekkäämmältä, sairaanhoitaja

Sirpa Korkiakangas

tunnustaa.

Enää Korkiakangas ei vaihtaisi kuntouttavaa hoitokäytäntöä vanhaan kulttuuriin, jossa potilaita ei juurikaan kannustettu nousemaan sängystä.

- Työ on nyt palkitsevaa. Lihasvoimaltaan vetreät potilaat ovat myös henkisesti virkeitä.

Myös potilaiden asenteet ovat muuttuneet.

"Salilla" on opittu käymään ja harjoittelusta tykätään, vaikka ikäihmisille rollaattori on tutumpi väline kuin jalkaprässi.

- Iäkkäimmät treenaajat ovat 90-vuotiaita, fysioterapeutti Leena Hankela huomauttaa.

Vastuu ulottuu kotiin

Suurin osa Lempäälän terveyskeskuksen asiakkaista on vanhuksia, mutta tällä hetkellä vain kuusi prosenttia yli 75-vuotiaista lempääläisistä tarvitsee jatkuvaa laitoshoitoa.

- Vähän dementoitunutkin lonkkamurtumapotilas kuntoutuu useimmiten kotiin, kun häntä hoidetaan oikealla tavalla, Lupsakko kertoo.

Kuntouttava hoitomalli on vaatinut myös verkostoitumista terveyskeskuksen seinien ulkopuolelle.

- Potilasta ei jätetä oman onnensa nojaan. Jälkihoito suunnitellaan yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Säännöllisten palavereiden ansiosta tiedonkatkoksia ei pääse syntymään, ja kotipalvelut järjestyvät saumattomasti, Lupsakko painottaa.

Mennään potilaan luo

Lasse Saranto on 29-vuotias opiskelija. Hän on myös SMA II -potilas, jonka hengitys toimii vajaalla kapasiteetilla.

Marraskuisena aamuna tutkijalääkäri

Waltteri Siirala

mittaa Sarannon energiankulutusta nuorukaisen kotona Turun keskustassa.

Mittarin mukaan keho polttaa noin tuhat kilokaloria vuorokaudessa. Tarkkaa määritystä tarvitaan, jotta ruoan energiapitoisuus saadaan oikeaksi.

- Koska lihasmassaa on vähän, myös energiaa kuluu niukasti. Ja jos hengitysvajepotilas lihoo, hengittäminen muuttuu entistä hankalammaksi, Siirala selvittää.

Perunalasturasia hyllynreunalla paljastaa, että herkut maistuvat. Viime kesänä muutama ylimääräinen kilo vielä vaivasi, mutta täsmämitoitetulla dieetillä kilot ovat karisseet 26 kilosta 24 kiloon, mikä tarkoittaa lähes kymmenen prosentin kevennystä.

Tehohoidon tarve väheni

- Se, että jalkaudumme potilaiden luo, on suomalaisessa erikoissairaanhoidossa uusi käytäntö, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ATEK-klinikan Hengitystukiyksikön vastuulääkäri

Arno Vuori

.

Vuori alkoi moniammatillisen Ventilaatiohoitoryhmän (VENHO) kanssa järjestellä kroonisesta neuromuskulaarisesta hengitysvajauksesta kärsivien potilaiden hoitoa uuteen kuosiin neljä vuotta sitten.

Yhtenä kimmokkeena oli tosiasia, että krooninen hengitysvajaus aiheuttaa helposti erilaisia infektioita ja muita ongelmia, jotka vaativat kallista tehohoitoa. Tehohoitovuorokausi maksaa noin 2 000 euroa, ja vaadittava hoitoaika on usein monta viikkoa.

- Kun me lähdemme potilaan luo pariksi tunniksi kolme kertaa vuodessa, kuluu palkkojen lisäksi jonkin verran bensarahaa, mutta eipä sitten paljon muuta.

Maskiventilaattori, jolla edistetään vajaakuntoisten keuhkojen toimintaa, maksaa vähemmän kuin yksi tehohoitopäivä.

- Kun aloimme toteuttaa uutta hoitomallia, meillä oli kymmenisen ventilaattoria, nyt niitä on 50. Suurin osa koneista on potilailla kotona, ja he käyttävät niitä öisin.

Hengitysvajepotilaan hyvään vointiin tähtäävä aktiivinen hoitaminen on lisännyt potilaiden elämänlaatua kunnon kohentuessa, mutta myös vähentänyt hengityshalvauspotilaiden määrän neljästätoista yhdeksään.

Yhteistyö sujuu

Koska hengitysvaje voi johtua eri syistä, esimerkiksi ALS-taudista, Duchennen lihasdystrofiasta tai neliraajahalvauksesta, potilaan perussairauden hoitovastuu on yleensä TYKS:n Neurologian, Lastentautien tai Kirurgian klinikoilla. Osa hoidoista ja seurannasta tapahtuu potilaan asuinalueen terveyskeskuksessa.

- Hengitystukiyksikön jalkautuminen muiden toimijoiden joukkoon on helpottanut hoitoon osallistuvien eri tahojen yhteistyötä, toteaa osastonhoitaja

Kristiina Ylitalo-Liukkonen

.

Ylitalo-Liukkonen ja Vuori perehdyttävät muita asiantuntijoita kroonisen hengitysvajeen hoitamiseen ja antavat toimintaohjeita yllättäviä kriittisiä tilanteita varten.

Molemmat korostavat, että hoidon on aina lähdettävä potilaan, ei hoitavan yksikön tarpeista.

- Jokainen potilas on yksilö, ja heti alussa hänelle muodostetaan tarpeiden mukainen asiantuntijatiimi ja hoitoketju. Potilaan on voitava luottaa siihen, että hän pärjää ja saa aina tarvitessaan apua, Ylitalo-Liukkonen summaa.

Laatu näkyy ja tuntuu...

...Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosastolla:

- Kuormitus on pudonnut 93 prosentista 85 prosenttiin.

- Keskimääräinen hoitoaika pudonnut 31 vuorokaudesta 13 vuorokauteen.

- Yli 75-vuotiaiden laitoshoidon osuus pudonnut 10 prosentista 6 prosenttiin.

- Vuoden 2007 alusta lähtien on järjestetty lonkka- ja polviprotetisoitujen potilaiden jatkohoito.

- Kehitetty syöpäpotilaiden palliatiivista hoitoa.

- Päivystyksen toiminta on helpottunut, kun vuodeosastolla on aina tilaa uusille potilaille.

...Turun yliopistollisen keskussairaalan Hengitystukiyksikössä:

- Viety hoitomalli koko sairaanhoitopiirin alueelle.

- Juurrutettu hypoventilaation seurantakaavake rutiiniksi sekä neurologian poliklinikalla että keuhkoklinikan vuodeosastolla.

- Sovittu potilaiden hoitopolut kirjallisina vastuuhenkilöitä myöten.

- Moniammatillinen ventilaatiohoitoverkosto (VENHO) kokoontuu ainakin 4 kertaa vuodessa.

- Koulutusta annettu eri terveydenhuollon toimipisteissä.

Palkinto kannustaa uudistamaan

Suomen Lääkäriliitto palkitsi kehittäjiä kymmenennen kerran.

- Palkintohakemusten määrä ja hankkeiden taso nousee vuosi vuodelta. Tänä vuonna saimme 19 varsin korkealaatuista hakemusta, kommentoi laatuneuvoston puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin lastentautien ylilääkäri

Risto Lantto

.

Lanton mukaan laatupalkinnon tarkoitus on kannustaa lääkäreitä moniammatilliseen kehittämistyöhön, jossa lääketieteellisen osaamisen ohella otetaan huomioon myös potilaan hyvinvointiin vaikuttavat muut tekijät.

- Olennaista on eri tahojen välinen yhteistyö. Käytännössä tämä tarkoittaa toimintamallien uudistamista hoitoyksikössä ja usein verkostoitumista myös sen ulkopuolelle. Tuloksia syntyy, kun kehittämistyöhön osallistuu koko hoitotiimi.

Enintään 12 000 euron suuruinen palkinto voidaan jakaa yhdelle tai useammalle taholle. Ehdotuksen voi tehdä hankkeesta vastaava lääkäri tai lääkäriryhmä. Palkintoa voi ehdottaa myös toiselle taholle.

Lääkäriliiton hallitus myöntää palkinnon liiton jäsenelle tai jäsenen johtamalle työryhmälle laatuneuvoston esityksestä. Lääkäriliiton lisäksi neuvostossa ovat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritysten Yhdistys.