Lakkoavustuksen suuruus on 400 markkaa päivältä ja sitä maksetaan jokaiselta lakkopäivältä eli enimmillään 2 800 markkaa viikossa. Lakkoavustus on 70 mk päivältä ylittävältä osaltaan veronalaista tuloa. Avustusta haetaan viikoittain lomakkeella, joka palautetaan paikalliselle lakkojohdolle.

Lakkoavustus perustuu kollegoiden solidaarisesti maksamaan ylimääräiseen jäsenmaksuun ja on tarkoitettu lakkolaisten toimeentulon turvaamiseen. Siksi avustusta ei tule hakea, jos lakossa olijan muut tulot esimerkiksi suojelutyöstä, päivystyksestä tai yksityisvastaanotosta ovat yli 2 800 markkaa lakkoviikolla.

Lakkoavustuksen/maksimiansion tarkastelujakso on yksi viikko. Asiaa ei muuta miksikään se, että esimerkiksi ensimmäisellä viikolla ansaitsee 0 mk ja toisella 5000 mk: ensimmäiseltä viikolta saa lakkoavustuksen, toiselta ei.

Vajaa lakkoviikko

Koska useilla lakkopaikkakunnilla on käynyt niin, että työnantaja ei lakkoon osallistuviltakaan ole peruuttanut lakkoviikolle sattuvia koulutus-, vuosiloma- tai aktiivivapaita, joudutaan lakkoavustuksen maksamista ja ylimääräisen jäsenmaksun perimistä koskevia ohjeita täsmentämään.

Jos lääkäri saa lakkoviikolta täyden virkapalkan esimerkiksi koulutusvirkavapauden, vuosiloman tai aktiivivapaan kestäessä koko viikon, on hän velvollinen maksamaan ylimääräisen jäsenmaksun. Sen sijaan vajaan viikon palkallista vapaata nauttivan ei tarvitse ylimääräistä jäsenmaksua maksaa.

Lakkoavustus maksetaan näissä tapauksissa todellisilta lakkopäiviltä. Jos lakkoviikon aikana on palkallisella koulutus- tai muulla virkavapaalla tai vuosilomalla, ei niiltä päiviltä avustusta makseta. Tämä ohje ei koske niitä lääkäreitä, jotka ovat koko viikon lakossa, mutta käyvät tekemässä suojelutyötä.

Ylimääräinen jäsenmaksu

Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti jäseniltä peritään lakon ajalta ylimääräistä jäsenmaksua 150 mk viikossa. Sitä peritään periaatteessa koko jäsenistöltä, myös muiden työnantajien palveluksessa ja yksityissektorilla toimivilta lääkäreiltä. Ylimääräisen jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa.

Ylimääräistä jäsenmaksua ei kuitenkaan peritä seuraavilta ryhmiltä:

-eläkeläiset

-lääketieteen opiskelijat

-peruspäivärahaa saavat äitiys- tai vanhempainlomalaiset

-työmarkkinatukea saavat

työttömät

-asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat.

Vapautus koskee vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, mutta osa-aikaeläkkeellä olevilta ylimääräinen jäsenmaksu peritään.

Huomio! Valtaosa äitiys- tai vanhempainlomalla sekä työttöminä olevista lääkäreistä maksaa ylimääräistä jäsenmaksua, koska he saavat ansiosidonnaista päivärahaa. Vapautus koskee vain peruspäivärahan/ työmarkkinatuen saajia.

Jos ylimääräisen jäsenmaksun maksaminen on jollekin erityisistä henkilökohtaisista syistä mahdotonta, voi siitä hakea vapautusta lähettämällä kirjallisen hakemuksen perusteluineen liiton talousosastolle osoitteella: Suomen Lääkäriliitto, Riitta Lindqvist, PL 49, 00501 Helsinki tai riitta.lindqvist@fimnet.fi.

Sairausloma ja omaehtoinen palkaton vapaa

Koska sairausajalta maksetaan täysi varsinainen palkka ensimmäiseltä 60 kalenteripäivältä ja sen jälkeen 2/3-osaa seuraavilta 120 kalenteripäivältä, ei sairausloma ole peruste ylimääräisestä jäsenmaksusta vapauttamiselle. Myöskään se, että kollega on omasta tahdostaan palkattomalla virkavapaalla, ei oikeuta vapautukseen.

Lakkotalous pitää

Ylimääräisestä jäsenmaksusta vapautetut opiskelijat ja eläkeläiset voivat vapaaehtoisesti tukea liiton lakkokassaa, joten myös heille lähetetään maksukuitit. Työtaistelun aikana liitto on saanut runsaasti vapaaehtoista tukea jäseniltä sekä viestejä siitä, että kerrankin jäsenmaksua on ilo maksaa. Mahdollisen ylimääräisen tuen voi osoittaa liiton tilille Merita 157 430-1808.

Työtaistelu aiheuttaa toisille suurempia, toisille pienempiä menetyksiä, mutta koko jäsenistön solidaarisella tuella niistä selvitetään. Lakkotalous on suunniteltu niin, että ylimääräiset jäsenmaksut kattavat lakkolaisille maksettavat avustukset. Näinollen työtaistelua voidaan jatkaa, kunnes vaatimukset on saavutettu.