Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutusta annetaan liian vähän, eikä koulutus ole riittävän järjestelmällistä. Koulutusta pitää kehittää, sillä johtamisen ongelmat nousevat toistuvasti esiin yhtenä suomalaisen terveydenhuollon ongelma-alueena. Johtamiskoulutuksen tärkeys korostuu entisestään, kun suuri joukko johtotehtävissä olevia henkilöitä jää lähivuosina eläkkeelle. Näin toteaa Suomen Lääkäriliitto opetusministeriölle antamassaan lausunnossa sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutustyöryhmän muistiosta.

Lääkärien johtamiskoulutuksesta on pitkään huolehdittu tiedekuntien myöntämällä erikoislääkärin hallinnon pätevyydellä. Pätevyys päätettiin kuitenkin lakkauttaa 1999 erikoislääkärikoulutuksen uudistuksessa. Pätevyyden suorittamisaikaa jatkettiin vuoden 2005, koska uuden korvaavan koulutuksen suunnittelu lykkääntyi.

Liitto pitää valitettavana, että johtamiskoulutuksen uudistaminen on viivästynyt, vaikka kansallinen terveysprojektikin nosti asian esille jo vuonna 2002.

- Uusien koulutusjärjestelyjen suunnittelulla on kiire. Vanhamuotoisessa erikoislääkärin hallinnon pätevyyden koulutuksessa oleville tulee taata mahdollisuus suorittaa koulutuksensa loppuun.

Koulutuksen suunnittelua ovat hidastaneet aikeet yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutus. Liiton mukaan alojen koulutuksen kaavamaisessa yhdistämisessä on uhkana, että terveydenhuollon johtamisen erityispiirteet ja -osaaminen jäävät liian vähälle huomiolle.

Lääkäreillekin johtajatutkinto

Suomen Lääkäriliiton ja viiden lääketieteellisen tiedekunnan yhteinen johtamisen ja hallinnollisen koulutuksen työryhmä esitti jo vuonna 2001, että lääkärien hallinnon pätevyyden varmistamiseksi perustettaisiin 40 opintoviikon laajuinen erikoislääkärin johtajatutkinto. Liiton mukaan malli olisi edelleen toimiva.

Johtamiskoulutustyöryhmä on esittänyt useita erilaisia ehdotuksia koulutuksen järjestämisestä.

Liitto kannattaa ajatusta johtamisopintojen sisällyttämisestä korkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. Jatkotutkintoihin ehdotetaan 20 opintoviikon johtamisopintoja.

- Erikoistumisen painopisteen tulee olla erikoisalan hallinnassa, joten johtamisopinnot pitää järjestää niin, ettei erikoisalan opiskelu vaarannu eikä tutkinnon suoritusaika pitene.

Lääkäriliitto korostaa, että koulutuksen suunnittelulla on kiire, koska tiedekuntien uudet erikoistumisohjeet tulevat voimaan elokuussa 2005 seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Työryhmä ehdottaa ammattikorkeakouluihin jatkotutkinnoksi 40 opintoviikon laajuista sosiaali- ja terveysjohtamisen jatkotutkintoa.

- Ehdotus eriarvoistaa johtamiskoulutukseen osallistuvia, koska yliopistoissa ei ole mahdollisuutta suorittaa tutkintomuotoista johtamiskoulutusta. Ehdotuksella on myös taloudellisia vaikutuksia, sillä tutkintomuotoinen koulutus on maksutonta mutta täydennyskoulutus välttämättä ei.

Lääkäriliiton mielestä myös erikoislääkäreille pitäisi kehittää tutkintoon johtavaa yliopistollista johtamiskoulutusta liiton vuonna 2001 ehdottaman johtajatutkinnon pohjalta.

Hallinnon pätevyydelle jatkoa

Työryhmä ehdottaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 20 opintoviikon laajuista, kaikille yhteistä moniammatillista johtamiskoulutusta.

- Terveydenhuollon erityisosaamista ei saa vaarantaa. Jos suunnitellaan yhteistä johtamiskoulutusta eri koulutustaustaisille sosiaalihuollon ja terveydenhuollon henkilöille, on uhkana, ettei kumpikaan ryhmä voi täysipainoisesti hyödyntää osaamistaan.

Työryhmä esittää siirtymävaiheen ajaksi mahdollisuutta suorittaa moniammatillista täydennyskoulutusta, joka kehitetään nykyisistä PD-ohjelmista. Siirtymävaihe kestää ryhmän arvion mukaan vuosia.

- Kun työryhmä itsekin arvioi, että uuden koulutuksen käynnistäminen viivästyy, on taattava erikoislääkärin hallinnon pätevyyttä suorittaville lääkäreille mahdollisuus suorittaa koulutus loppuun. Suuri joukko erikoislääkäreitä ei ehdi hankkia pätevyyttä vuoden 2005 loppuun mennessä, liitto huomauttaa lausunnossaan.

Lääkäriliitto esittää, että opetusministeriö pidentäisi erikoislääkärin hallinnon pätevyyden suoritusaikaa vuoden 2007 loppuun.

- Ehdottoman välttämätöntä on, että aiemmat hallinnon ja johtamisen koulutusosiot hyväksytään osaksi uusimuotoista johtamiskoulutusta.

Uusiin tehtäviin tarvitaan rahaa

Lääkäriliitto kannattaa työryhmän ehdotusta kohdentaa tutkimusrahaa johtamiseen.

- Tutkimusrahoituksen tulee perustua tieteelliseen arviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää mahdollisuutta ottaa erityisvaltionosuus sosiaalialan kehittämistä ja sitä tukevaa tutkimusta vahvistamaan. Tämä ei saa vaarantaa yliopistosairaaloiden ja lääketieteellistä koulutusta antavien yksiköiden erityisvaltionosuutta, jolle on aiemminkin ilmaantunut uusia jakajia ilman, että rahamäärä on lisääntynyt.

Lääkäriliitto on työryhmän kanssa toista mieltä siitä, ettei lisääntyvä johtamiskoulutus aiheuta tarvetta tutkintojen uuteen rahoitukseen.

- 20 opintoviikon johtamiskoulutuksen sisällyttäminen 550 erikoislääkäritutkintoon vuodessa on valtava tehtävä, joka ei onnistu lääketieteellisiltä tiedekunnilta ilman lisäresursseja.

Työryhmä esittää, että nyt kaavaillun johtamiskoulutuksen kustannukset katettaisiin kuntien valtionosuuksiin aiemmin lisätyllä 12,7 miljoonalla eurolla, joka oli tarkoitettu terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuviin lisäkustannuksiin.

- Kun valtionosuuksiin suunniteltiin lisäyksiä, ei ollut tietoa työryhmän kaavailemista laajoista johtamiskoulutuksista. Rahoituksen tasoa tulee koulutuksen käynnistyessä nostaa.