Lehti 20: Liitto toimii 20/2002 vsk 57 s. 2240 - 2242

Liitolta suositus hyvän työpaikan kriteereiksi

Suomen Lääkäriliitto haluaa aktiivisesti kehittää lääkärien työolosuhteita. Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt 26.4.2002 työnantajille osoitettavan suosituksen hyvän työpaikan kriteereiksi. Lisäksi on laadittu erillinen kriteeristö työpaikan arviointia varten. Lomake on tarkoitettu lääkärien käytettäväksi uuden työpaikan hakuvaiheessa tai oman työpaikan jatkuvassa arvioinnissa.

Työpaikan hakuvaiheeseen soveltuu ensisijaisesti lomakkeen rekrytointivaihetta varten laadittu A-osa ja oman työpaikan jatkuvaan arviointiin soveltuu paremmin työnteon organisointia koskeva B-osa. Suositus käsittää vastaavat asiat kuin arviointilomake. Hyvän työpaikan kriteerit -arviointilomakkeen ja työnantajille jaettavan suosituksen tarkoituksena on kerätä Lääkäriliitolle tietoa vallitsevista työpaikoista, jolloin liiton tiedonsaanti ja seuranta paranee. Kriteeristöllä on myös tarkoitus vaikuttaa konkreettisesti lääkärien työoloihin ja niiden parantamiseen.

Lääkäriliitto lähettää lomakkeen paikallisosastojen puheenjohtajille ja luottamusmiehille sekä suosituksen kaikille työnantajille.

Viranhakuvaihe, virkaan valinta

Esimieslääkäri osallistuu viranhakuilmoituksen laadintaan, antaa tietoja virasta lääkärihakijalle ja valmistelee virkaan valintaa. Hakijat haastatellaan henkilökohtaisesti ja hakijoille selostetaan kattavasti työn kuva ja talon palkkastrategiat. Hakijoille annetaan tietoa palkkahinnoittelusta, palkkahaarukan ja henkilökohtaisen lisän käytön ja arvioinnin periaatteista. Työpaikan pääluottamusmies kutsutaan mukaan haastatteluihin.

Tehtävään valitun lääkärin kanssa käydään yksityiskohtaiset palkkaneuvottelut sekä sovitaan palvelussuhteen alkamisajasta. Palkkauksesta sovitaan aina kirjallisesti ennen työnteon aloittamista. Palvelussuhteen kesto määritellään myös ennen työnteon aloittamista. Lääkäriluottamusmiehelle annetaan tieto valinnasta ja valitulle maksettavasta palkasta sekä palvelussuhteen kestosta.

Työhön perehdyttäminen, työn ohjaus

Työnantaja perehdyttää lääkärin työhön systemaattisesti heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Perehdytykseen tulee olla varattuna riittävästi aikaa. Käytännön työnohjauksen lisäksi perehdytyksestä tulee olla kirjalliset ohjeet, jotka annetaan lääkärille viimeistään työsuhteen alkaessa.

Lääkäri ja esimies käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun, jossa arvioidaan lääkärin työnkuvaa, kehittymistä ja palkkausta. Lääkärin kehittyvien erityistietojen ja -taitojen aktiivinen hyödyntäminen on tärkeää ja toisaalta palkkauksellinen urakehitys motivoi työntekoa.

Työskentelyolosuhteet

Jokaisella lääkärillä on oma, pysyvä työhuone, jossa ovat asianmukaiset työkalusteet ja -välineet sekä nykyaikaiset atk-järjestelmät sähköposteineen ja Internet-yhteyksineen. Lääkärillä on käytössään ajan tasalla olevat sairauskertomukset, alueelliset ja valtakunnalliset hoitosuositukset sekä riittävä ammattikirjallisuus. Lääkärille varataan päivittäin työaikaa kirjallisiin töihin.

Hyvä työpaikka noudattaa lääkärisopimuksen määräämiä suosituksia päivystyksen ja työajan enimmäismääristä. Lääkärillä on mahdollisuus vaikuttaa itse työnsä tai toimenkuvansa sisältöön, työmääräänsä, työtahtiin ja esimerkiksi aikatauluunsa ajanvarauksia tehtäessä. Lääkärillä on mahdollisuus konsultoida ja saada opastusta kokeneimmilta lääkäreiltä. Työpaikalla seurataan työn laatua.

Työnantaja huolehtii siitä, että työpaikalla on riittävästi sijaisia ja muuta lääkärin työn kannalta tarpeellista henkilökuntaa ja että työnjako-, konsultaatio- ja vastuukysymykset ovat jokaiselle selviä.

Lue myös

Työnantaja pyrkii vaikuttamaan positiivisesti työilmapiiriin ja lisäämään työssä viihtyvyyttä ja työkykyä samoin kuin henkilökunnan vapaamuotoista toimintaa.

Koulutus ja tutkimus

Hyvä työpaikka noudattaa Suomen Lääkäriliiton suositusta lääkärien täydennyskoulutuksesta. Palkallisia koulutusvirkavapauksia myönnetään halukkaille ja työantaja osallistuu täydennyskoulutuksen kustannuksiin. Erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen varattu EVO-rahoitus käytetään koulutustarkoituksiin. Erikoistuvalle lääkärille on tehty koulutussuunnitelma ja nimetty koulutuksesta vastuullinen seniori.

Työviikkoon varataan työaikaa esitelmien valmisteluun ja omaehtoiseen kouluttautumiseen. Työhön mahdollisesti kuuluvaan opetusvelvollisuuteen on aikaa riittävästi.

Työnantaja tukee tutkimustyötä.

Työsuojelu ja työterveyshuolto

Työnantaja huolehtii työsuojelu-, työturvallisuus- ja työympäristökysymyksistä lakien ja sopimusten mukaan. Yksin päivystävien lääkärien työturvallisuustekijöihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisella tavalla. Lääkäreillä on oikeus käyttää myös työantajasta riippumatonta työterveyshuoltoa.


Taulukot
HYVÄN TYÖPAIKAN KRITEERISTÖ, ARVIOINTILOMAKE HAKIJALLE TAI JATKUVAAN TYÖPAIKAN ARVIOINTIIN A) REKRYTOINTIVAIHE 1. Hakuvaihe 1.1 Osallistuvatko esimieslääkärit hakuilmoituksen laatimiseen? Kyllä Ei 1.2 Onko hakuilmoituksessa lääkäri mainittu lisätietojen antajana? K E 2. Vaalin valmistelu 2.1 Valmistelevatko esimieslääkärit valinnan, ellei, niin kuka? K E 2.2 Haastatellaanko hakijat? K E 2.3 Ilmoittaako työnantaja hakijalle lääkäriluottamusmiehen nimen yhteydenottoa varten? K E 2.4 Korvataanko hakijalle työpaikkahaastattelusta aiheutuvat matka- ym. kustannukset? K E 2.5 Tiedustellaanko hakijalta hänen asettamiaan ehtoja? K E 2.6 Tarjotaanko hakijalle muuttokustannuksia, asuntoa, lasten päivähoitoa, avustamista aviopuolison työpaikan hakemisessa? Mitä? K E 3. Valinta 3.1 Tekevätkö valintapäätöksen esimieslääkärit? Ellei niin kuka tai mikä? K E 3.2 Selvitetäänkö hakijalle talossa noudatettavat palkkapoliittiset ohjelmat ja mahdollisesti noudatettavat paikalliset sopimukset? K E 3.3 Selvitetäänkö hakijalle palkkahinnoittelun ja henkilökohtaisen lisän käytön periaatteet? K E 3.4 Voiko lääkäri tosiasiassa neuvotella palkkansa valinnan yhteydessä? K E 3.5 Sovitaanko palvelussuhteen alkamisaika yhteisesti? K E 3.6 Annetaanko luottamusmiehelle tiedoksi valitulle ehdotettu/päätetty palkka? K E 4. Palkkaus ja palkkauksen kehitys 4.1 Sovitaanko palkkauksesta kirjallisesti ennen tehtävien vastaanottamista? K E 4.2 Onko palvelussuhteen kesto etukäteen määrätty? K E 4.3 Onko palkkanauhaerittely ymmärrettävässä muodossa? K E 4.4 Ovatko virkaehtosopimuksen henkilökohtaiset/tehtävälisät käytössä ja selvitetäänkö hakijalle niiden arviointiperusteet? K E 4.5 Noudatetaanko työpaikalla tasa-arvoista palkkapolitiikkaa eri sukupuolta olevien kesken K E B) TYÖNTEON ORGANISOINTI 5. Työhön perehdyttäminen ja työnohjaus 5.1 Onko työpaikalla järjestetty työhön perehdyttäminen? K E 5.2 Onko perehdytyksestä annettu kirjalliset ohjeet? K E 5.3 Onko lääkäreillä mahdollisuus työnohjaukseen? K E 6. Työskentelyolosuhteet ja atk-tekniikka 6.1 Onko jokaisella lääkärillä oma pysyvä työhuone? K E 6.2 Ovatko lääkärien työtilat ja välineet asianmukaiset? K E 6.3 Onko työpaikalla ajan tasalla olevat sairauskertomus- ja atk-järjestelmät? K E 6.4 Ovatko paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset hoito- suositukset helposti saatavilla? K E 6.5 Onko jokaisella lääkärillä oma sähköposti ja mahdollisuus Internetin käyttöön, ja onko lääkäreillä työnantajan kustantamana matkapuhelin? K E 6.6 Onko lääkäreille järjestetty häiriötön ruokailumahdollisuus? K E 7. Työolot ja työn tekemisen laatu 7.1 Palkataanko lääkäreille tarpeeseen nähden riittävästi sijaisia? K E 7.2 Käytetäänkö työpaikalla lääkärin erityistiedot ja taidot aktiivisti hyödyksi (ura- ja palkkakehitys)? K E 7.3 Onko työpaikalla järjestetty mahdollisuus konsultoida ja saada opastusta kokeneemmilta lääkäreiltä? K E 7.4 Voivatko lääkärit itse riittävästi vaikuttaa työhönsä tai toimenkuvansa sisältöön ja työmääräänsä? K E 7.5 Voivatko lääkärit vaikuttaa omaan aikatauluunsa? K E 7.6 Onko lääkärin kannalta tarpeellista muuta henkilökuntaa riittävästi? K E 7.7 Ovatko työnjakokysymykset selvät? K E 7.8 Onko laadittu kirjallista lääkärikohtaista toimenkuvaa? K E 7.9 Onko yhteistoimintamenettely järjestetty asianmukaisesti kaikilla tasoilla? K E 7.10 Onko työnantaja vaikuttanut työpaikalla positiivisen työilmapiirin syntymiseen? K E 7.11 Onko henkilökunnalle järjestetty virkistystoimintaa? Millaista? K E 7.12 Noudatetaanko työpaikalla työpaikkakohtaista laatuohjelmaa? K E 7.13 Käydäänkö viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa vuosittaiset kehitys-, esimies- ja palkkakeskustelut? K E 7.14 Vaikuttavatko keskustelut tosiasiassa palkkaukseen? K E 8. Koulutus ja tutkimus 8.1 Noudatetaanko työpaikalla Suomen Lääkäriliiton suositusta (7.5.1999) lääkärien täydennyskoulutuksen suuntaviivoista? K E 8.2 Onko erikoistuvalla lääkärillä nimetty vastuullinen seniori? K E 8.3 Onko työviikkoon varattu riittävästi aikaa esitelmien valmisteluun ja omaehtoiseen kouluttautumiseen? K E 8.4 Onko työnantaja tutkimusmyönteinen osallistuen myös tutkimuksen rahoitukseen? K E 8.5 Jos työhön kuuluu opetusvelvollisuus, varataanko tähän riittävästi aikaa? K E 8.6 Myönnetäänkö halukkaille lääkäreille pidempiaikaisia koulutusvirkavapauksia? K E 8.7 Ohjataanko koulutuksen erityisvaltionosuus koulutuksen järjestämiseen? K E 9. Työsuojelu ja työterveyshuolto 9.1 Onko työsuojelu- ja työympäristökysymykset hoidettu lakien ja sopimusten mukaisesti? K E 9.2 Onko lääkärien työturvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota? K E 9.3 Noudatetaanko virkaehtosopimuksen suosituksia päivystyksen ja työajan enimmäismääristä? K E 9.4 Onko lääkäreillä vaikutusmahdollisuuksia työympäristöä, työn suunnittelua ja työmenetelmiä kehitettäessä/muutettaessa? K E 9.5 Onko työterveyshuolto järjestetty asianmukaisella tavalla? K E 9.6 Onko mahdollisuus käyttää työnantajasta riippumatonta työterveyshuollon yksikköä? K E
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat