Lääkäriliitto haluaa omalta osaltaan nostaa terveydenhuollon kysymyksiä esille eduskuntavaalien alla. Tähän liittyen liitto on tehnyt Jälleen valitaan 200 tapaa parantaa maailmaa -vaalilehtisen, jossa kerrotaan liiton näkemyksiä terveydenhuollon parantamiseksi.

Vaaliesitettä lähetetään kaikille kansanedustajaehdokkaille, mutta ennen kaikkea ehdokkaina oleville Lääkäriliiton jäsenille. Tämä lehtinen löytyy myös liiton nettisivuilta.

Siinä todetaan, että kansallinen terveysprojekti tuotti hyviä ehdotuksia: hoitoon pääsylle asetettavat enimmäisaikarajat, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen sekä pyrkimyksen yhteistyöhön terveyspalveluiden tuotannossa.

- Se ei kuitenkaan pysty turvaamaan Suomen terveydenhuollon tulevaisuutta, muistuttaa liitto esitteessä.

Lääkäriliitto toteaa, että terveysprojektin lähestymistapa oli hyvin järjestelmäkeskeinen ja jätti potilaan suurelta osin kohteen asemaan.

- Rahoitus- ja toimintarakenteisiin ei tartuttu. Yksityisen ja julkisen palvelutuotannon yhteistyölle riitti vain yleisiä mainintoja.

Esitteessä todetaan, että valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 2003 sisältyy jonkin verran lisärahoitusta terveyspalveluille.

- Kansallisen projektin esittämiä välittömiä tarpeita ei kuitenkaan katettu eikä ehdotettua viisivuotiskauden resursoinnin etupainotusta toteutettu.

Lääkäriliitolla on neljä teesiä seuraavalle hallituskaudelle: perusoikeus hoitoon pääsystä on saatava käytäntöön, potilaan valinnanvapautta on lisättävä, rahoitustasoa on nostettava sekä rahoitusjärjestelmää ja palvelutuotantoa on uudistettava.

1. PERUSOIKEUS HOITOON PÄÄSYSTÄ KÄYTÄNTÖÖN

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä.

- Palveluiden tasa-arvoinen järjestäminen edellyttää selvästi tarkempaa määrittelyä peruspalveluista. On määriteltävä, mitkä tehtävät hoidetaan yhteisvastuullisesti ja mitkä jäävät yksilön omalle vastuulle. Se selventäisi kuntien ja valtion vastuunjakoa terveyspalveluissa, toteaa liitto.

Lääkäriliiton mukaan sovitut peruspalvelut on oltava tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla.

- Perusturvan olennainen osa on palvelujen saatavuus. Hoitoon pääsyn enimmäisajat on vahvistettava kansallisen terveysprojektin ehdotusten mukaisesti.

2. POTILAAN VALINNANVAPAUTTA LISÄTTÄVÄ

Liitto toteaa, että potilaan valinnanvapauden lisääminen edellyttää terveyspalvelujen hakemiseen liittyvien rajoitusten poistamista ja uusien menettelyjen kehittämistä.

- Kaikkien terveyspalvelujen tuottajien on oltava tasaveroisesti potilaan valittavina, jotta olemassa olevat resurssit saadaan täysimääräisesti käyttöön. Näin voidaan turvata monipuoliset palvelut ja järjestää joustavasti mm. ruuhkautuneet avohoidon erikoislääkärikonsultaatiot.

Lääkäriliitto esittää, että valinnanvapaus voidaan toteuttaa esimerkiksi hoitosetelillä.

- Näin kansalainen saa sovitun julkisen maksuosuuden, kun hän hakee sairaanhoitopalveluja. Tämä edellyttää muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin sekä liukuvan omavastuun käyttöönottamista.

3. RAHOITUSTASOA NOSTETTAVA

Lääkäriliitto muistuttaa, että terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rahoitustason nostamista.

- Kansallisen terveysprojektin selvitysten mukainen välitön rahoitustarve vastaa tasoltaan yhtä prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta. Pohjoismaisen rahoitusaseman saavuttaminen edellyttäisi noin 2 miljardin euron lisäpanostusta terveydenhuoltoon (= 1,5 % BKT:sta).

Liitto toteaa, että julkisen rahoituksen taso on suunniteltava useammaksi vuodeksi siten, että se mahdollistaa terveyspalvelujen perusbudjetin arvioinnin niin valtakunnan kuin kunnankin tasolla.

- Varsinkin kuntien alibudjetointi on ollut ongelma, josta on päästävä eroon.

4. RAHOITUSJÄRJESTELMÄÄ JA PALVELUTUOTANTOA UUDISTETTAVA

Liitto toteaa vaaliesitteessään, että julkinen rahoitus on koottava kuntia suurempaan yksikköön.

- Ratkaisumallina voi olla alueellinen rahoittaja, jonka rahoituspotti kootaan alueen kunnilta väestömäärän perusteella. Kansainvälisen kokemuksen mukaan tällaisella alueella on oltava vähintään 150 000 asukasta.

Lääkäriliitto esittää, että alueellisen terveydenhuollon rahoittajan päätökset vahvistettaisiin poliittisesti valituissa elimissä nykyisten kuntayhtymien tapaan.

- Tämän yksikön palveluksessa tulisi olla asiantuntijoita, jotka arvioivat alueen väestön terveystarpeet. He laativat ehdotuksen julkisen rahoituksen kohdentamisesta. Rahoitusyksikkö varmistaa myös palvelujen saatavuutta raamisopimuksin terveyspalvelujen tuottajien kanssa.

Julkisen terveydenhuollon rakennukset ja kalliit laitteet ovat uudistuksen jälkeen erityisen julkisen kiinteistöyhtiön hoidossa.

- Se huolehtii rakennusten ja laitteiden kunnossapidosta sekä vuokraa tilat palveluntuottajille. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Ruotsissa.

Terveyspalveluiden tuottajat toimisivat joko julkisessa tai yksityisessä omistuksessa, itsenäisesti ja asiantuntijaohjauksessa. Ne saavat tulonsa ostettujen palveluiden mukaan.

Julkinen maksuosuus kulkee potilaan mukana joko hoitosetelinä tai maksusitoumuksena.

- Sen suuruus määräytyy hoidon tarpeesta ja välttämättömyydestä. Tämä tarjoaa mahdollisuuden julkisen rahoituksen priorisointiin. Omavastuuosuutta voidaan käyttää myös tarkoituksenmukaisen hoidon porrastukseen. Siten erikoislääkärille voi hakeutua suoraan, mutta tällöin omavastuuosuus on suurempi kuin hakeuduttaessa erikoislääkärille oman lääkärin kautta. Perusterveydenhuolto pohjautuu edelleen omalääkärijärjestelmään, toteaa Lääkäriliitto.

Terveyspalvelujen tuotannon vapauttaminen ja todellisen valinnanvapauden takaaminen edellyttävät, että terveyspalvelujen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota.

- Palvelujen arvioimiselle täytyy kehittää luotettavat ja avoimet mittarit.