Yötyön haitoista ilmestyy yhä useampia ja samalla entistä laajempia alkuperäisjulkaisuja. Asiakokonaisuuden suhteen voimme tukeutua tutkittuun tietoon ja pohtia asioita näiden tulosten antamassa valossa samalla soveltaen oppimaamme käytännön työelämään.

Kokemusten mukaan ihmisten kyky valvoa on yksilöllinen. Oli kiintoisaa lukea pysyvää yötyötä tekevien elimistön sopeutumisesta uuteen vuorokausirytmiin. Hormonaalisen analyysin mukaan alle kolme prosenttia yötyöntekijöistä sopeutui hyvin yörytmiin, kun taas yli 75 % ei osoittanut hyödyllistä sopeutumista yötyöhön, vaan heidän elimistönsä pysyi virittyneenä päiväeläimen toimintaan.

Kuvattu tuore tutkimus tukee vahvasti niitä lukuisia julkaisuja, jotka yhdenmukaisesti osoittavat, ettei ihminen kykene aamuyöstä samantasoiseen suorituskykyyn kuin päiväaikana. Hiljan julkaistu meta-analyysi osoitti, että jopa puolet yli vuorokauden valvoneista erikoistuvista lääkäreistä tekee niin huonotasoista työtä kuin normaalisti 6 % huonoimmista suoritteista olisi. Vuorokauden valvominenhan alentaa suorituskykyämme samanveroisesti kuin jos lounaalla nauttisimme kokonaisen pullollisen viintä.

Yötyön terveyshaitoista työntekijälle on myös uudenlaistakin näyttöä. Yötyön tekijöillä on esimerkiksi 4,0-kertainen riski sairastua pohjukaissuolihaavaan, 2,3-kertainen riski sairastua iskeemiseen sydänsairauteen ja 1,5-kertainen riski sairastua rintasyöpään verrattuna päivätyötä tekeviin. Uusimmat tutkimukset ovat selvittäneet päivystävien lääkärien psyykkisiä oireita. Päivystysrasite korreloi suoraan stressioireiden, burnoutin ja uupumuksen määrään sekä myös lääkärien itsemurha-ajatuksiin. Eniten vakavia oireita oli niillä, joilla oli vähintään kolme raskasta aktiivipäivystystä kuukaudessa. Amerikkalaisilla lääketieteen opiskelijoilla suoritettu laaja selvitys osoitti, että burnout lisää itsemurha-ajatuksia 3,5-kertaiseksi. Varsin lohdullinen tulos oli, että jos opiskelija vuoden seurannan aikana toipuu burnoutista, itsemurha-ajatusten määrä vähenee jopa murto-osaan lähtötasosta.

Tietyt yhteiskunnan toiminnat vaativat, että yöaikaista työtä joudutaan tekemään. Kuitenkin kokonaisuutena suomalainen yhteiskunta varmasti jaksaisi sitä paremmin, mitä vähemmän yötyötä meillä tehtäisiin. On monia mahdollisuuksia vaikuttaa yötyön määrään sekä yötyötä tekevien terveyteen ja työsuoritteiden tasoon. Työaikadirektiivi ja työaikalaki muodostavat työsuojelun kulmakiven. Direktiivi säätelee etenkin työrupeamia ja lepoaikoja.

Yhä tärkeämpää olisi miettiä, mitä työtä on ehdottomasti tehtävä yöllä. Tehokkain keino vähentää yötyötä on tehdä yöllä vain täysin välttämättömät asiat. Operatiivisen toiminnan suhteen Töölön sairaalan vihreä linja ja Lasten ja nuorten sairaalan liikennevalojärjestelmä ovat tehokkaita keinoja vähentää tarpeetonta yötyötä, parantaa henkilökunnan työhyvinvointia ja potilaiden hoitotuloksia sekä vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Terveydenhuollon toiminta tulisikin entistä vahvemmin suunnitella tehtäväksi päiväaikana. Yöllä tulisi tehdä vain kaikkein kiireisimmät toimenpiteet ja päätökset. Sekä potilaat, työntekijät että kuntamaksajat hyötyisivät tästä kehityksestä.