Suomalainen väestö ikääntyy ehkäpä nopeiten länsimaista. Meillä on jo useita kuntia, joissa yli 64-vuotiaiden määrä lähentelee 30 %. Samalla tiedetään, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat monessa kunnassa reilusti yli 50 % kunnan budjetista. Erityisesti terveydenhuollon kustannukset kasvavat väestön ikääntyessä.

Vanhustenhoidon nykystatusta arvioitaessa voidaan todeta tämän väestöryhmän jääneen muita huonompaan asemaan. Vanhustenhoito on aivan liian passiivista ja laitoshoitokeskeistä. Palveluita parantamalla voitaisiin vanhukset pitää aktiivisina ja mahdollistaa heidän nykyistä parempi osallistumisensa ns. "normaaliin" elämään. Tästä hyötyisivät varmasti myös suomalainen kulttuuri- ja liike-elämä.

Terveydenedistämisen kannalta viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että vanhukset hyötyvät liikunnasta enemmän kuin muut väestöryhmät. Sairaanhoidon näkökulmasta eläkeläiset ja ikääntyneet ovat usein priorisoinnin kohde panostusten kohdentuessa työikäiseen väestöön. Jotain tästä suhtautumisesta kertoo esimerkiksi erittäin pitkät kaihileikkausjonot. Näkö on aivan oleellinen tekijä ihmisen toimintakyvyn säilyttämisessä.

Ikääntyvät eläkeläiset ovat kunnissa merkittäviä veronmaksajia. He eivät tarvitse kouluja eikä päiväkoteja. Näin ollen olettaisi kuntien intressin olevan pitää heidät asukkainaan. Tämä edellyttää lähipalveluiden olemassaoloa ja toimivuutta. Miten lähipalvelut järjestetään mallissa, jossa palveluita ollaan keskittämässä suurempiin kokonaisuuksiin?

Onko tulevaisuus sen kaltainen, että vanhukset joutuvat maksamaan itse palveluistaan, jotka he ovat luulleet jo kerran maksaneensa? Monet eläkeläiset ovat ilmeisesti mm. näistä syistä tehneet päätöksen muuttaa maasta ja maksaa verotulonsa johonkin alhaisemman verotuksen maahan. Näin jää rahaa enemmän muiden mahdollisten palveluiden hankintaan. Kyseinen kehitys ei liene toivottava suuntaus.

Panostaminen ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin on kannattavaa. Tätä kautta voimme saada säästöjä terveydenhoitokustannuksiin ja vähentää kalliin laitoshoidon tarvetta. Palvelutason kohottaminen loisi nykyisiin ja tuleviin eläkeläisiin uskoa omaan kotikuntaansa ja säilyttäisi heidät iloisina ja aktiivisina veronmaksajina.