Viisitoista vuotta sitten toteutettiin Nuori Lääkäri 88 -tutkimus. Tuolloin selvitimme nuorten lääkärien elämäntilannetta, urasuunnitelmia, kokemuksia koulutuksesta ja erityisesti terveyskeskustyön opetuksesta, jonka puutteiden arveltiin olleen syynä haluttomuuteen hakeutua työhön terveyskeskuksiin. Tutkimuksesta saatua tietoa on hyödynnetty koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämisessä. Vastaava kyselytutkimus on uusittu kahdesti viiden vuoden välein (Lääkäri 93 ja Lääkäri 98). Toimintaympäristön muutokset heijastuivat selvästi lääkärien näkemyksiin. Vuonna 1988 elettiin merkittävän terveyskeskuslääkärivajauksen aikaa. Vuonna 1993 oli uhkana lisääntyvä lääkärityöttömyys, ja taas vuonna 1998 oli vallalla täystyöllisyys ja alkoi esiintyä lieviä lääkärivajauksenkin merkkejä. Viisi vuotta sitten joka viides nuori lääkäri aikoi tulevaisuudessa työskennellä ulkomailla ja neljännes vastaajista arvioi, että ei enää ryhtyisi lääkäriksi, jos olisi aloittamassa opintojaan.

On jälleen kulunut viisi vuotta ja tutkimusryhmä on käynnistänyt uuden kartoituksen. Tutkimusryhmään kuuluvat Tampereen yliopistosta emeritusprofessori Mauri Isokoski, professori Kari Mattila ja professori Irma Virjo, Kuopion yliopistosta professori Esko Kumpusalo ja LT Harri Hyppölä sekä Lääkäriliitosta apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala, koulutuspäällikkö Hannu Halila ja tutkija Jukka Vänskä. Seurantatutkimuksessa pyrimme selvittämään lääkärien näkemyksiä koulutuksesta, työoloista, elämäntilanteesta sekä ammatillisista ja tieteellisistä suunnitelmista. Kyselylomake on lähetetty joka toiselle vuosina 1977-2001 valmistuneelle lääkärille. Vastausten tallennus on ulkoistettu eikä tutkijoille välity tietoa vastaajan henkilöllisyydestä.

Kolmella edellisellä kyselykerralla on vastauksia saatu kiitettävästi vastausprosentin ollessa selvästi yli 70. Tutkimusryhmä toivoo nytkin kollegoilta myönteistä suhtautumista, vaikka lomakkeen täyttämiseen väistämättä kuluukin jonkin verran aikaa. Vain tällaisella kattavalla selvityksellä saadaan pitävää tietoa työuransa eri vaiheissa olevien lääkärien tilanteesta ja sitä kautta voidaan ammattikuntamme koulutusta ja työjärjestelyjä parantaa.