Lääkäriliiton lausunto opetusministeriölle: Lääkärin työn sisältö, oman työn hallinta ja koulutusresurssit keskiöön!
Lääkäriliitto on antanut lausunnon opetusministeriölle luonnoksesta, joka koskee koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2003-2008.
- Julkisen terveydenhuollon lääkärityövoiman saatavuuden parantamiseksi tulee kiinnittää huomiota työn sisältöön ja oman työn hallintaan sekä koulutusresursseihin eikä enää entisestään kasvattaa opiskelijamääriä, todetaan lausunnossa.
Kehittämissuunnitelmassa esitetään yleisperiaatteet ikäluokkien pienenemisestä ja koulutuksen tehostamisesta tätä kautta, lasten ja nuorten tukemisesta, aikuisten koulutuksen parantamisesta ja tutkimustoiminnan kehittämisestä. Nämä periaatteet ovat Lääkäriliiton mielestä kannatettavia.
Liiton mielestä olisi toivottavaa jatkossa, että kehittämissuunnitelma tulisi valtioneuvoston lisäksi myös eduskunnan käsiteltäväksi. Kyseessä on varsin merkittävä ja pitkäaikainen suunnitelma.
LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALOITTAJATARVE POIKKEAA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSESTÄ
Alakohtaisissa aloittajamäärätavoitteissa todetaan lääketieteen koulutuksen osalta vuoden 2002 aloittajamäärän KOTA-tietokannan mukaan olevan 600 ja lisäksi muuntokoulutuksessa 100.
Lääkäriliitto toteaa, että kansallisen terveysprojektin ja sitä seuranneen valtioneuvoston huhtikuun 2002 periaatepäätöksen suositusten mukaisesti lääketieteen aloituspaikkamäärää lisättiin todellakin vuonna 2002 600:aan aiemmasta 550:stä.
- Sen sijaan ns. muuntokoulutusta ei vuonna 2002 vielä toteutettu ja vuoden 2003 osalta tätä terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden uudelleenkoulutusta lääkäreiksi ollaan näillä näkymillä käynnistämässä ainoastaan Turun yliopistossa 25 opiskelijan ryhmällä. Muilta lääketieteellisiltä tiedekunnilta saatujen selvitysten perusteella mahdollisuuksia tai tarvetta tämän ryhmän kasvattamiseen jatkossa ei ole.
- Lääketieteen osalta tulee huomioida se, että kotimaisen koulutuksen lisäksi Suomeen tulee vuosittain arviolta 30 suomalaista ulkomailla lääketieteen tutkinnon suorittanutta lääkäriä. Suurimpana ryhmänä tässä ovat Tarton yliopistossa Virossa lääkäriksi valmistuneet. Niin ikään ETA-alueen ulkopuolisten lääkärien lääkärinoikeuksien saaminen on lisääntynyt ollen viime vuosina yli 50:nen tasolla vuodessa, muistuttaa liitto lausunnossaan.
Lääkäriliiton mielestä kansalliseen terveysprojektiin nojautuen tarvetta poiketa valtioneuvoston periaatepäätöksestä lääkärikoulutuksen mitoituksessa ei ole.
- Vuonna 2003 käynnistyvän ns. muuntokoulutuksen jälkeen lääkärikoulutuksen aloittajapaikkamäärä on kuudessa vuodessa lisääntynyt 70 prosenttia. Nyt tulee ennen kaikkea turvata lääketieteellisten tiedekuntien resurssit opetusryhmien toteuttamiseen. Nyt jo yli sadas ikäluokasta koulutetaan lääkäriksi.
KAKSIPORTAINEN TUTKINTOMALLI EI SOVELLU LÄÄKETIETEESEEN
Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että korkeakoulujen tutkintorakenne uudistetaan kaksiportaiseksi. Tämä ei voi kuitenkaan olla kategorinen päätös, vaan alakohtaisista erityispiirteistä johtuen voidaan tästä pääsäännöstä poiketa.
- Useimmissa Euroopan maissa lääketiede on jätetty kaksiportaisen tutkintomallin ulkopuolelle. Tämä perustuu siihen, että kyseessä on direktiiveillä säädelty koulutus, joka johtaa luvanvaraiseen ammatinharjoittamiseen. Nykyinen lääketieteen koulutusmalli ei myöskään sovellu lääketieteen lisensiaattitutkinnon hajottamiseen kahteen osaan, vaan tutkinto on yksi yhtenäinen lääkärinammattiin johtava kokonaisuus, jossa kliinisiä opintoja sisältyy opetukseen jo alusta alkaen, toteaa Lääkäriliitto.
- Mikäli lääketieteen ala Suomessa näkee perustelluksi jättää lääkärikoulutus kaksiportaisen tutkintomallin ulkopuolelle, tulisi opetusministeriön tämä mahdollistaa.
Lääkäriliiton mielestä lääketiede ei kansainvälistenkin esimerkkien valossa sovellu kaksiportaiseen tutkintomalliin.
TIETEELLINEN TUTKIMUS TURVATTAVA
Laajasta kehittämissuunnitelmasta melko pieni osuus on omistettu tutkimustyölle, joka on kuitenkin toinen yliopistojen kahdesta perustehtävästä.
- Tutkimustyön kansainvälisyys ja menestyminen tässä kilpailussa tulisi ottaa selvemmin esiin. Suomen kilpailukyky pohjautuu menestykselliseen tutkimustyöhön, jossa alueelliset ja yhteiskunnalliset perustelut ovat toissijaisia.
Ammattikorkeakouluihin ollaan luomassa omaa tutkimusjärjestelmää.
- Tämän tulee olla selkeästi soveltavaa tutkimusta eikä se saa vaarantaa yliopistosektorin tutkimusresursseja. Muutenkaan Suomessa omaksutun duaalimallin puitteissa ei saa hämärtää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisia tehtäviä, todetaan liiton lausunnossa.
Kehittämissuunnitelmassa todetaan turvattavan tutkijakunnan saatavuus huolehtimalla tieteellisen tutkimuksen arvostuksesta ja tutkijanuran houkuttelevuudesta.
- Tässä, kuten monessa muussakin kohtaa, toivoisi konkreettisia aloitteita ja toimijoita. Kehittämissuunnitelmassa käytetään laajalti passiivia, mikä jättää jatkosuunnitelmat pitkälti epämääräisiksi.
Tohtorin tutkintojen määrää esitetään edelleen nostettavaksi 1600:aan vuodessa.
- Tämän tarpeellisuutta tulisi edelleen harkita, koska eräillä aloilla tohtorin tutkinto ei johda parempaan työllistymiseen ja tutkintojen määrä on nyt jo ylimitoitettu.
Suunnitelmassa korostetaan yliopistojen vastuuta perustutkimuksen suorittamisessa.
- Lääketieteen osalta tulee ottaa huomioon, että yliopistojen velvollisuuksiin kuuluu myös huolehtia kliinisestä tutkimuksesta sekä terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvasta tutkimuksesta, mitkä tulee ottaa huomioon tutkimuksen resursoinnissa.
TARVETTA AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINNOILLE?
Kehittämissuunnitelmassa lähdetään yksioikoisesti siitä, että nyt käynnissä olevan kokeilukauden jälkeen luodaan pysyvä järjestelmä ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista.
- Tämän toteaminen on ennen aikaista, ennen kuin korkeakoulujen arviointineuvosto on tehnyt kokeilusta arvionsa vuosina 2003-2004. Muutenkin ammattikorkeakoululaitos on niin nuori, että tarve jatkotutkintoihin on syntynyt yllättävän nopeasti, ennen kuin on ehditty saada kokemuksia edes perustutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Ammattikorkeakoululaitosta on perusteltu nimenomaan työelämän tarpeilla ja siinä mielessä on yllättävää, että heti tuoreeltaan todetaan tarve jatkotutkinnoille. Mikäli ammattikorkeakoulun perustutkinto ei johda työelämäkelpoisuuteen, tulisi sen sijaan tarkastella perustutkinnon sisältöjä.
YLIOPISTOJEN ERILLISVALINNOISTA
Suunnitelmassa todetaan yliopistojen opiskelijavalinnan uudistamisesta siten, että eri väylien kautta tuleville ryhmille varataan omat aloituspaikat ja aiemmat opinnot luetaan täysimääräisesti hyväksi.
- Voimassa olevan yliopistolain mukaan ainoastaan kieleen perustuvat kiintiöt ovat mahdollisia. Näin ollen tuntuu yllättävältä, että kehittämissuunnitelmassa ollaan laajentamassa selvästi lainvastaisia kiintiömenettelyjä, muistuttaa Lääkäriliitto.
Tutkintojen vastaavuudessa tulee liiton mielestä olla myös kriittinen.
- Esimerkiksi lääkärikoulutusta koskevassa EU-direktiivissä todetaan opintojen olevan yliopistojen järjestämää tai niiden valvonnassa tapahtunutta. Takautuvasti ei voida todeta aiempien opistotasoisten tai ammattikorkeakouluopintojen tapahtuneen yliopistojen valvonnassa.
KANSAINVÄLISYYS JÄÄNYT VÄHÄLLE HUOMIOLLE
Korkeakoululaitos on entisestään kansainvälistymässä ja eurooppalaisella tasolla ollaan luomassa periaatteita tutkintojen vastavuoroiseksi tunnustamiseksi.
- Kehittämissuunnitelmassa käsitellään yllättävän vähän kansainvälisyyttä, joka muissa hallitusohjelmalinjauksissa on kuitenkin nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Tutkimustyötä käsittelevässä osiossakin nostetaan yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset keskeiseen asemaan, kun toisaalta tutkimustyö on muualla nähty Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeiseksi tekijäksi.