Lääkäriliitto on antanut puolustusministeriölle lausunnon puolustusvoimien terveydenhuoltoa selvittäneen työryhmän loppuraportista, joka koskee puolustusvoimien lääkintähuollonkehittämistä. Lausuntoa valmistellessaan liitto kuuli asiassa Puolustusvoimien Lääkärit -alaosaston näkemyksiä.

Työryhmä esittää lähtökohdakseen puolustusvoimien lääkintähuollon vahvistetun vision, jonka mukaan "Lääkintähuolto järjestää toimivan kenttälääkinnän, turvaa palveluskelpoisuuden ja tukee taistelukykyä tehokkaasti kaikissa olosuhteissa verkottumalla Suomessa ja monikansallisissa ympäristöissä".

- Lääkäriliitolla ei ole tarkempaa tietoa tämän vision valmistelusta ja perusteista, mutta visio tällaisenaan jättää huomioimatta puolustusvoimien toiminnassa mukana olevien henkilöiden erityispiirteisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestämisen, toteaa liitto lausunnossaan.

Työryhmä pitää puolustusvoimien terveydenhuollon laatukriteereinä tulevaisuudessa vähintään kunnallisen yleisen terveydenhuollon kanssa samantasoista ja hoitoon pääsyn osalta sitä nopeampaa palvelujärjestelmää varusmiehille ja muille hoitoon oikeutetuille.

- On tärkeää huomata, että tällainen palvelujärjestelmä puolustusvoimilla on tällä hetkellä itse hoidettuna olemassa. Tärkeän osan siitä muodostavat varusmiesten erikoissairaanhoidon laadukkaat ja nopeat palvelut keskussotilassairaalassa, muistuttaa Lääkäriliitto.

Liiton näkemyksen mukaan myös puolustusvoimien perusterveydenhuollon laatu kestää vertailun.

- Varuskuntien terveysasemien joustavuus kysynnän huomattavissa kuormitusvaiheissa, esimerkiksi influenssaepidemioiden aikana, on tekijä, jollaiseen kunnalliset terveyskeskukset eivät nykytilassaan pysty. "Tilapäissairaaloita" joudutaan jatkossakin perustamaan.

PERUSTEETONTA ULKOISTAA TYÖTERVEYSHUOLTO

Lääkäriliitto toteaa, että puolustusvoimien omien perusterveydenhuollon toimipisteiden maantieteellinen ja muu läheisyys toimintapaikkoihin tuo sekä aika- että laatuvoittoa ja lisää palvelusturvallisuutta.

- Perustason lääkintähuoltopalvelujen tulee yltää jatkossakin sotaharjoituksiin ja ampumaleireille, joissa tapahtuu myös kenttälääkinnän koulutusta terveydenhuoltohenkilöstön toimesta.

Liiton näkemyksen mukaan työryhmän ilmeinen pyrkimys ulkoistaa työterveyshuolto puolustusvoimien tehtävistä vaikuttaa perusteettomalta.

- Palkattu henkilöstö muodostaa sodan ajan joukkojen ytimen ja rauhan ajan kouluttajina keskeisen tekijän varusmies- ja reserviläiskoulutuksen onnistumisessa. Palkatun henkilöstön terveydestä tulisi olla huolehtimassa työolosuhteet hyvin tunteva henkilöstö.

- Erikoissairaanhoidon palvelujen siirtäminen kunnallisen sairaanhoidon tehtäväksi saattaisi pidentää huomattavasti henkilökunnan jonotusaikoja niin erikoislääkärin vastaanotolle kuin tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiinkin. Palvelujen ulkoistaminen on siten osaltaan vastoin puolustusvoimien henkilökunnan ja varusmiesten etuja eikä siitä syntynyt säästö ole ainakaan huomattavalta osin säästöä yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta, sanoo Lääkäriliitto lausunnossaan.

Edelleen työryhmä esittää selvityksessään, että tällä hetkellä puolustusvoimien terveydenhuollon panostus ei riittävästi kohdistu ydintehtäviin.

- Tämä pätee varmasti erityisesti erikoistason lääkintähuoltoon. Uudelleenkohdentaminen on mahdollista myös nykyisellä organisaatiolla, eikä se välttämättä vaadi esitettyjä muutosmalleja. On mahdollista, että muutosvastarinnan voittaminen vaatii kuitenkin isoa "kertarysäystä" tavoitteeseen pääsemiseksi.

Useassa kohdassa raporttia viitataan yhtenä toimintamallin muutosperusteena olevan terveydenhuollon toiminnan varmistaminen perusvalmiudessa, valmiutta kohotettaessa ja sodan aikana.

- Yhteistyön tärkeys julkisen siviiliterveydenhuollon kanssa korostuu kriisiaikana erityisesti kenttälääkinnän ja erikoissairaanhoidon (evakuointisairaaloiden) välillä, mutta muilta osin (perusterveydenhuollon, lääkejakelun, yksityisen sairaanhoidon jne.) ei ainakaan tämänhetkinen kriisiajan suunnittelu tunne kaikkia raportissa esitettyjä ja tavoiteltuja toiminnallisia yhteyksiä. On tietysti mahdollista, että nämä voivat muodostua kuitenkin tulevaisuuden toimintamalleiksi.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan erityisesti perustason terveydenhuollossa henkilöstön tarpeen arviointi laskemalla supistuvien osuudet prosentuaalisesti virkojen kokonaissummasta antaa virheellisen kuvan.

- Puolustusvoimien terveydenhuollon työpisteet ovat pieniä ja samaa työntekijäryhmää on vain muutamia henkilöitä. Tarpeen supistaminen 20 prosentilla esimerkiksi kahden lääkärin tehtävistä on 0, kun se 47:n virkasummasta on 9. Laskelmia perustason terveydenhuollon toimintakentässä ei voidakaan tehdä virkojen summasta, vaan ne tulee kerätä työpisteittäin, muistuttaa liitto.

PERUSTASON LÄÄKINTAHUOLLON TILANNE

Kehitetty toimintamalli kutsuntaikäisten uudesta tarkastamisesta on Lääkäriliiton mielestä kannatettava ja vapauttaa jonkin verran resursseja.

- Sinällään tämä ei edellytä terveydenhuollon kokonaisuuden organisaatiomuutosta. Mallin vaikutus palveluskelpoisuuden parempaan arviointiin on kuitenkin rajallinen, koska erityisesti mielenterveyssyistä tapahtuva keskeyttäminen perustuu usein palvelusolosuhteiden todellisuuteen, jota ei voi kokea etukäteen. Alkutarkastuksesta vapautuvat henkilöresurssit ovat sen verran niukkoja, ettei sen perusteella henkilötyövuosia sanottavasti vapaudu suurtenkaan varuskuntien terveysasemilla.

Varusmiesten arkipäiväiset sairaskäynnit muodostavat keskeisen kuormitustekijän puolustusvoimien perusterveydenhuollolle

- Sitä ei pystytä terveydenhuollon keinoin tai organisaatiomuutoksin merkittävästi muuttamaan. Muun terveydenhuoltohenkilöstön kuin lääkärien osuuden kasvattaminen sairasvastaanottojen hoitamisessa on jo käytännön pakosta alkanut ja monin paikoin vakiintunut toimintamalliksi. Sekään ei vaadi organisaatiomuutosta tai toimintojen ulkoistamista. Työnjaon tarkistamisella on pystytty vapauttamaan lääkäriresursseja tämänhetkisiin muihin lakisääteisiin ja pakollisiin tehtäviin kuten työterveyshuoltoon.

Työryhmän arvion mukaan sairaanhoitajien virkojen tarve perusterveydenhuollossa selvästi vähenisi, jopa lähes puolella, huolimatta lääkärien tehtävien osittaisesta siirtämisestä sairaanhoitajille.

- Näin oletetaan ilmeisesti käyvän alkutarkastuspaineen ja turhien käyntien vähetessä. Mitään merkittävää koko varusmiespalvelusaikaan vaikuttavaa sairaskäyntejä vähentävää tekijää ei raportissa kuitenkaan mainita. Oletetut perusterveydenhuollosta vapautuvat resurssit tuntuvat perustuvan toiveajatteluun.

Hammaslääkinnässä työryhmä arvioi hoitokysynnän vähenevän noin puolella, kun hammastarkastusten poistaminen ei enää tuota kysyntää.

- Arvio vaikuttaa niukoin perustein tehdyltä ja kevyeltä pohjalta virkojen supistustarpeen määrittämiseksi.

YKSILÖN JA YHTEISKUNNAN NÄKÖKULMA MUISTETTAVA

Lääkäriliiton mielestä on varmasti oikea ajatus, että joukko-osastolle itselleen asetettava maksuvelvoite henkilöstönsä erikoissairaanhoidosta johtaa harkintaan ja järkevöittää toimintaa.

- Näin voitaisiin menetellä nykyiselläkin organisaatiolla, jolloin resursseja vapautuisi uudelleen kohdennettavaksi. On huomattava, että oman erikoissairaanhoidon supistamisesta syntyvät säästöt johtuvat oman palvelun jäämisestä tekemättä ja siirtämisestä kunnallisen terveydenhuollon hoidettavaksi, minne ne oikeastaan kuuluvatkin.

Liitto muistuttaa, että puolustusvoimien kannalta kyse on säästöstä, mutta yksilön ja yhteiskunnan kannalta kyse on vain maksajan vaihtumisesta.

- Sinällään asian taloudellinen puoli voitaisiin ratkaista mahdollisesti myös oikeudella laskuttaa varusmiehen kotikuntaa.

Lääkäriliiton mukaan suunniteltu säästöratkaisu vaikuttanee siten, että terveydellisistä syistä tullaan varusmiehille myöntämään lykkäystä (E-luokitus) aiempaa useammin.

- Tämä voi aiheuttaa yksilölle ja yhteiskunnalle tyhjäkäyntiä. Kysymys siitä, tehdäänkö nyt puolustusvoimien erikoistason lääkintähuollossa yhteiskunnan kannalta "turhia" hoitoja, jää avoimeksi.

SOTILASAPTEEKIN ROOLI MUUTAKIN KUIN LÄÄKKEIDEN VÄLITYSTÄ

Liitto toteaa, että tutkimus- ja kehitystyön kytkeminen entistä tiiviimmin koulutukseen on parannuksena kannatettava.

- Sen käytännön soveltamista voi kuitenkin haitata kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen (KSK) suunniteltu sijainti pääkaupunkiseudulla ja toisaalta lääkintäkoulun sijainti Lahdessa.

Sotilasapteekin toiminta on kuvattu Lääkäriliiton mielestä kovin lääkevälittäjäluonteiseksi.

- Sotilasapteekki valmistaa kuitenkin erityisen edullisesti omia lääkevalmisteita eniten käytetyistä lääkeryhmistä. Eräitä runsaasti käytettyjä lääkkeitä ei ole lainkaan saatavilla muista apteekeista.

Nykytilanteessa keskussairaalan sairaala-apteekin yleensä tilaama lääkevalikoima ei ole samanlainen kuin sotilasapteekilla.

- Tämä johtuu siitä, että sairaala-apteekit keskittyvät sairaalassa käytettäviin lääkkeisiin ja sotilasapteekki erityisesti avohoidossa käytettäviin valmisteisiin.

Rikosseuraamusvirasto (ent. vankeinhoitolaitos) on irtisanonut sopimuksensa sairaala-apteekin kanssa lääkkeiden toimittamisesta ja ilmoittanut perustavansa oman apteekkinsa.